Uutta tietoa solunsisäisen kolesterolin kuljetuksesta

Valtimonkovettumistauti syntyy, kun verenkierrossa kulkevia lipoproteiinipartikkeleita, lähinnä LDL-partikkeleita, kertyy valtimoiden seinämiin. Tämä houkuttelee paikalle verenkierrossa kiertäviä monosyytteja, jotka erilaistuvat valtimon seinämässä suuriksi syöjäsoluiksi eli makrofageiksi. Makrofagit keräävät sisäänsä valtimoiden seinämään kertynyttä LDL-kolesterolia muodostaen ns. makrofagi-vaahtosoluja. Jos makrofagit ottavat sisäänsä enemmän kolesterolia kuin ne pystyvät käsittelemään, ne kuolevat ja jättävät jälkeensä kolesterolikiteitä, jotka entisestään kasvattavat plakin kokoa. Suotuisissa olosuhteissa makrofagi-vaahtosolut pystyvät kuitenkin erittämään kolesterolin takaisin verenkiertoon HDL-partikkelien muodossa. HDL-partikkelien muodostumiseen tarvitaan ABCA1-proteiinia, joka sijaitsee makrofagien solukalvon pinnalla. ABCA1 siirtää solunsisäistä kolesterolia solun ulkopuolella olevalle vastaanottajamolekyylille, apolipoproteiini A-I:lle (apoA-I). Tämä johtaa HDL-partikkelien muodostumiseen. Vaikka nämä tapahtumat solukalvolla tunnetaan verraten hyvin, solunsisäiset kolesterolin kuljetusreitit ovat huonosti tunnettuja. Tiedetään, että eri geneettisissä sairauksissa (esim. Niemann-Pick tyyppi C, NPC-tauti) LDL-kolesteroli juuttuu solujen endosomeihin eikä kulkeudu takaisin solukalvolle, jossa sitä tarvitaan HDL-partikkelien muodostamiseen.

Matts Linder

Sukuhistoria altistaa sydänperäiselle äkkikuolemalle

Sydänperäinen äkkikuolema on yleisin yksittäinen kuolemansyy länsimaissa. Sen taustalla on usein tunnistamaton sepelvaltimotauti, ja valitettavan usein se on myös sepelvaltimotaudin ensimmäinen ilmentymä. Tavallisin syy sydämenpysähdykseen on äkillisen sepelvaltimokohtauksen aiheuttama sydänlihaksen hapenpuute ja sitä seuraava kammiovärinä. Koska sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotojen, sydäninfarktin ja äkkikuoleman, tunnetut riskitekijät ovat pääosin yhteneviä, on sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen väestössä ollut haaste käytännön lääkäreille.

Kari Kaikkonen

Selkänikamien päätelevymuutokset yhteydessä alaselkäkipuun

Neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Suurimmalla osalla selkäkipu paranee itsekseen. Selkäkipu kuitenkin uusiutuu tai pitkittyy 10-15 %:lla potilaista, jolloin kuvantamistutkimukset ovat tarpeellisia. Magneettikuvaus on nykyään ensisijainen menetelmä, koska se antaa tarkkaa tietoa selän rakenteista.

Mari Kuisma

Mahansuojalääkkeet voivat viedä klopidogreelilta tehon

Mahansuojalääkkeiden ja klopidogreelin yhteiskäyttö näyttää lisäävän sepelvaltimotautikohtauksen uusiintumisen vaaraa noin 25 %.

Juhani Airaksinen

Aivovamman jälkeen epilepsian riski säilyy pitkään

Symptomaattisen epilepsian riski säilyy suurena, vaikka akuutista aivovammasta olisi kulunut jo kymmenen vuotta. Nyt tehtyä tutkimusta ennen riskin kestosta on ollut vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Lihavuudelle löydettiin uusi selittäjä

Lihavuusareenalle on astunut uusi pelaaja. Vastikään osoitettiin, että lihavilla ja ylipainoisilla henkilöillä on selvästi useammin koholla olevia, inhiboivia melanokortiini-4 -reseptorin vasta-aineita normaalipainoisiin henkilöihin verrattuna (20 % ja 15 % vs 3,9 %, p < 0,01).

Camilla Schalin-Jäntti

Obama siirtää paperiset potilaskansiot historiaan

Presidentti Barack Obama aikoo vauhdittaa sähköisen sairauskertomusjärjestelmän käyttöönottoa Yhdysvalloissa.

Jaana Suhonen

Lymfoomapotilaiden hoidon seurantarekisteriä tarvitaan

Follikulaarisen lymfooman hoidon kehittäminen vaatii sekä hoitotutkimuksia että nykyistä systemaattisempaa seurantarekisteriä. Huolestuttavaa on, että amerikkalaisen LymphoCare-hoitorekisterin tietojen mukaan vain murto-osa potilaista osallistuu hoitotutkimuksiin, vaikka rekisteritiedot on kerätty sellaisista keskuksista, joissa on erityisesti perehdytty lymfoomien hoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Maidon peptideistä on hyötyä verenpaineen hallinnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli meta-analyysiä käyttäen arvioida maidon kaseiinista pilkottuja tripeptidejä (Ile-Pro-Pro ja Val-Pro-Pro) sisältävien maitovalmisteiden verenpainetta alentavaa vaikutusta henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine.

Tiina Jauhiainen, Hannu Kautiainen, Heikki Vapaatalo

Äidin masennuksen hoito raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

- Sairaudenasteista masennusta esiintyy yli 10 %:lla raskaana olevista ja hiljattain synnyttäneistä naisista.

Tuija Heikkinen, Sinikka Luutonen

Lastentautien erikoislääkärikoulutus keskussairaalassa Koulutuksen auditoinnin toinen vaihe

Syksyllä 2008 suoritettiin lastentautien erikoislääkärikoulutuksen auditoinnin toinen vaihe Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, missä määrin koulutusta oli kehitetty vuoden 2003 ensimmäisen vaiheen suositusten mukaan.

Matti Korppi, Anna-Leena Kuusela, Tarja Holm, Pentti Lautala, Arja Tomminen, Tuija Viitanen, Markku Mäki

HALO-ohjelma on nyt toimintakunnossa

HALO-ohjelmalla on nyt näytön paikka. Kansallinen malli pitää vakiinnuttaa ja saada toimimaan niin hyvin, että päätöksentekijät klinikoissa ympäri maata sitoutuvat noudattamaan suosituksia.

Minna Kaila

Rokote avuksi sytomegaloviruksen vastaiseen taistoon

Rokotteella on ilmeistä potentiaalia ehkäistä vakavaa ja varsin yleistä perinataalista ongelmaa eli sytomegalovirusinfektioita.

Pertti Kirkinen

Milloin kriittisesti sairaan verensokeritasapaino on jo liian tiukka?

Intensiivinen insuliinihoito saattaakin lisätä tehohoitopotilaiden kuolleisuutta. Nyt tehty tutkimus viittaa, että ehkäpä normoglykemian rajaa ei kannata vetää liian tiukille muilla kuin traumapotilailla.

Sanna Hoppu

Akupunktiolla hieman tehoa kivun hoidossa

Sekä perinteinen akupunktio että lumeakupunktio näyttävät lievittävän kipua hieman paremmin kuin perinteinen kivunhoito. Metodologiset ongelmat saattavat kuitenkin heikentää tulosten yleistettävyyttä.

Katariina Korkeila

Biopsia auttaa pienten munuaistuumoreiden hoidon valinnassa

Munuaisbiopsiasta on saatu turvallinen ja tarkka apukeino munuaistuumoreiden aggressiivisuuden arviointiin.

Ossi Lindell

Selviämisaseman asiakkaiden terveydentilan seuranta

Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviämisasemalle hoitoon hakeutuneiden taustatietoja ja terveydentilan seurantaa selviämisen aikana.

Tarja Rissanen, Heikki Paakkonen, Marja Kesti, Jussi Nurminen

Norovirusepidemiat ovat haaste terveydenhoitojärjestelmälle

- Vuonna 2006 Suomeen tulleet norovirusten uudet variantit ovat aiheuttaneet joka puolella maailmaa vertaansa vailla olevia epidemioita.

Merja Roivainen, Leena Maunula, Markku Kuusi

Virtsarakon katetrointi ja kystostooman laitto

- Pyrkimyksenä on aina mahdollisimman lyhyt katetrointiaika.

Matti Laato, Esa Kähkönen, Antti Rannikko, Peter Boström