Ulosteinkontinenssin hoitomenetelmät

Ulosteinkontinenssin tärkeimmät syyt ovat synnytykseen liittyvät sulkijalihasvauriot, pudendaalihermon vaurio ja peräkanavan alueen kirurgiset toimenpiteet kuten peräpukama- ja fistelikirurgia. Sen lääkehoidossa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina. Sen sijaan vaikean ulosteinkontinenssin kirurgiset hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Nykyään ulosteinkontinenssipotilaan hoitoon hakeutumisen tai lähettämisen esteenä ei pitäisi olla pelko avanteesta, joskin joidenkin potilaiden kohdalla avanne voi edelleen olla hyvä vaihtoehto. Uudet hoitomenetelmät vaativat huomattavaa tietotaitoa ja resursseja. Sen vuoksi vaikeasta anaali-inkontinenssista kärsivien potilaiden hoito tulisi keskittää Suomessa vain muutamaan keskukseen.

Petri Aitola, Kari-Matti Hiltunen, Martti Matikainen

Terveyskeskus- lääkärissäkäyntien syyt Suomessa

Terveyskeskuslääkärissäkäyntien syitä normaalina vastaanottoaikana kartoitettiin kahden viikon ajan 23 terveyskeskuksessa. Naiset kävivät lääkärin vastaanotolla lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Käyntisyyt vaihtelivat nuorimpien ikäryhmien korvan sekä hengityselinten sairauksista vanhimpien ikäryhmien verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Nuorilla miehillä käynnin syynä oli hyvin usein todistuksen saaminen ajokorttia, opiskelua tai asevelvollisuutta varten.

Heikki Pärnänen, Pekka Mäntyselkä, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S-Työterveyspalveluissa Helsingissä

Alkoholin suurkulutukseen ei ole maassamme puututtu sen kansanterveydellisen merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Stakes on kehittänyt työterveyshuollon käyttöön helposti toteutettavan mini-interventio-ohjelman, jota kokeiltiin S-ryhmän työterveysasemalla Helsingissä vuosina 1996-97. Ohjelma näytti epidemiologiselta kannalta toimivan hyvin ja sekä työterveyshuollon henkilökunta että potilaat suhtautuivat siihen myönteisesti.

Martti Kuokkanen, Juha Teirilä

Lyhyesti: Väheneekö skitsofrenia sittenkään?

Viime vuosina on julkaistu (myös Suomesta) sairaalatilastoihin perustuvia tutkimuksia, joiden mukaan skitsofrenia olisi vähenemässä. Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja diagnostiikan muuttuminen voivat kuitenkin selittää muutoksen. Englantilaistutkijat selvittivät diagnostiikan muuttumisen vaikutusta arvioimalla jälkikäteen Koillis-Skotlannissa ensi kertaa hoitoon tulleiden sairaalapotilaiden diagnoosit vuosilta 1979-98. Tällöin kävi ilmi, että sairaalatilastoon perustuva skitsofrenian ilmaantuvuus väheni tutkimusajanjaksona merkitsevästi, ei ICD-10:n ja DSM-IV:n mukaisissa skitsofreniadiagnooseissa tapahtunut merkitsevää muutosta. Väitteisiin skitsofrenian vähenemisestä onkin syytä suhtautua varauksin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ei antasideja osterien kanssa

Jo pidempään on epäilty, että antasidit altistavat ruokamyrkytyksille raakoja ostereita ja muita riskiruokia syötäessä. Alabamassa toimivassa meren antimien terveydellisiä vaikutuksia tutkivassa laboratoriossa rakennettiin erityinen keinomaha asian selvittämiseksi. Vibrio vulnificus on vaarallisin ostereissa pesivä bakteeri; se voi aiheuttaa jopa tappavan suolistotaudin, mikäli mahahapot eivät sitä tapa. Kun keinomahan happamuus pidettiin normaalin mahan happamuuden tasolla, vibriot tuhoutuivat tehokkaasti. Jos keinomahaan annosteltiin happamuutta vähentäviä lääkkeitä, suuri osa bakteereista säilyi hengissä. Osterien kanssa ei siis pidä nauttia antasideja, vaikka kuinka närästäisi.

Matti Viljanen

Epästabiili angina pectoris - eikö invasiivinen hoitostrategia tehoakaan naisiin?

Pohjoismaissa tehty FRISC II -tutkimus, johon osallistui 749 naista ja 1 708 miestä, vertasi varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen perustuvaa hoitostrategiaa perinteiseen konservatiiviseen seurantaan epästabiilissa angina pectoriksessa. Kuten tunnettua, varhainen invasiivinen hoitostrategia vähensi kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja sairaalahoitojaksoja sekä paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla käytetyillä mittareilla arvioituna.

Juhani Airaksinen

Serotoniinireseptorien väheneminen aivokuorella suojaa depressiolta

Masennuksen hoidossa käytettävät serotoniiniselektiiviset (SSRI) lääkkeet estävät serotoniin takaisinoton hermosoluun ja lisäävät serotoniinin määrää aivoissa. Yksinkertaistetun ajattelun mukaan masentuneella on aivoissaan liian vähän serotoniinia ja sitä voidaan lisätä lääkkeellä. Tämän näkemyksen kanssa on sopusoinnussa havainto, jonka mukaan serotoniinin esiasteen, tryptofaanin, poistaminen ruoasta johtaa masennuksesta parantuneilla masennusoireiden palaamiseen. Toisaalta tiedetään, että SSRI-lääkitys johtaa aivojen serotoniinireseptorien määrän vähenemiseen. Tämän merkitys depression hoidon yhteydessä on kuitenkin epäselvää. Tätä selvitettiin tutkimalla tryptofaanittomalla ruokavaliolla olevia terveitä henkilöitä posi-tronemissiotomografialla.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030