Aivoiskemia ja hermovälittäjäaineet
Hermovälittäjäaineiden, erityisesti glutamaatin ja typpioksidin, osuus aivoiskemiassa on viime vuosina melko hyvin selkiytynyt. Iskemiassa vapautuu hermo- ja gliasoluista paljon glutamaattia, joka on kiihottava välittäjäaine. Sen eksitotoksisuus saa aikaan etenevän hermosolutuhon. Glutamaattireseptorien aktivoituminen lisää myös typpioksidin muodostumista. Tämä lisää aluksi hermosolujen elinkykyisyyttä, mutta myöhemmin tuhoaa niitä. Glutamaatin toimintaan ja typpioksidin syntyyn vaikuttamalla on voitu olennaisesti parantaa koe-eläinten selviytymistä aivoiskemiassa. Lähivuosina näihin tutkimuksiin perustuvia lääkkeitä lienee odotettavissa potilaskäyttöön.
Aivoembolian tai tromboosin vuotuinen ilmaantuvuus on 300-400 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja potilaiden kuolevuus on noin 30 %. Aivoiskemia on siis yksi tärkeimmistä kuolemansyistä kaikissa teollistuneissa maissa ja sen invalidisoivat jälkitilat ovat kansantaloudellisesti merkittävä rasite.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
