Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002-2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina 2002-2013.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Olli Pietiläinen, Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Psykoosin riskitekijät eivät ole pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä mitattiin yksilö- ja perhetilanteissa. Väitöskirjassa tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Riikka Roisko

Merkelin solusyöpäpotilaiden alaryhmät

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli etsiä lisätietoa Merkelin solusyöpää aiheuttavista tekijöistä.

Helka Sahi

Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit

Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta.

Terhi Uotila

Keliakia ikääntyvässä väestössä

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50-vuotiailla. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme -aineisto: 2 815 iältään 52-74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi.

Anitta Vilppula

Mikrovaskulaarinen dysfunktio sydän- ja munuaissiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen. Koe-eläinmallissa käytettiin maksimaalisesti MHC-kudostyypiltään toisistaan poikkeavia sisäsiittoisia DA- ja WF-rottakantoja.

Raimo Tuuminen

Uutta tietoa tuberkuloosin tartuntariskistä

Hollantilaistutkimus osoitti, että erityisesti lapset ovat riskissä saada tuberkuloosin sille altistuttuaan. Lisäksi tutkimus lähes kyseenalaistaa latentin tuberkuloosin hoidon muilla kuin riskiryhmiin kuuluvilla.

Heikki Ekroos

Onko naisen sydäninfarktin ennuste huonompi?

Ainakin parin vuosikymmenen ajan on kiistelty siitä, miksi naisten sydäninfarktin ennuste on huonompi kuin miehillä. Uusi laaja meta-analyysi nykyaikaisen sydäninfarktin hoidon ajalta osoittaa, että valtaosa naisten suuremmasta kuolemanvaarasta ei aiheudu suoraan naissukupuolesta, vaan siitä, että naisilla on enemmän taudin ennustetta huonontavia piirteitä.

Juhani Airaksinen

Raskaana olevan umpilisäketulehdukseen liittyy erityisiä vaaroja

Synnytyslääkärit ovat tienneet, että umpilisäketulehduksen diagnostiikka on vaikeampaa ja komplikaatioita on enemmän potilaan raskausaikana kuin muulloin. Asia vahvistui kansallisessa amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin yli 7 miljoonaa raskautta käsittävä aineisto vuosilta 2003-2010. Raskaudenaikaisia umpilisäketulehduksia oli yli 7 000 potilaalla: 101 tapausta 100 000 raskautta kohden.

Pertti Kirkinen

Hepsidiinille kyytiä

Kroonisiin sairauksiin liittyvä anemia on huomattava riesa, joka aiheuttaa potilaille oireita ja lääkäreille päänvaivaa. Tehottomat rautahoidot ja toistetut anemiatutkimukset päätyvät usein tähän diagnoosiin, jossa jokerina häärii hepsidiini. Maksan syntetoimana se tukkii raudan hyväksikäyttöreitit tehokkaasti aina silloin, kun elimistöä uhkaa tulehduksellinen tila.

Marko Vesanen

Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito

Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun.

Anna-Kaisa Talka, Kirsti Kumpulainen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn heikentymä (vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on osittain palautuva tila, ja sen etenemistä on pyrittävä estämään vaaratekijöiden hallinnalla.

Susanna Melkas, Hanna Jokinen, Jukka Putaala, Leena Valanne, Marja Hietanen, Timo Erkinjuntti

Voidaanko akuutin leikkauskivun kroonistumista ehkäistä?

Leikkauksen jälkeinen krooninen kipu on yleinen ja huonosti tunnistettu ongelma.

Elina Tiippana

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio ja sen säätelytekijöiden ilmentyminen nielun levyepiteelisyövässä

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio on monimuotoinen ilmiö, joka on välttämätön sikiön kehityksessä solujen erilaistuessa eri tehtäviinsä. Sama ilmiö on havaittu myös syövän kehityksessä. Kasvainolut menettävät organisoituneen yhteyden toisiinsa ja saavat kasvua ja leviämistä edistäviä ominaisuuksia. Epiteliaali-mesenkymaaliseen transitioon vaikuttavat useat säätelytekijät, kuten sip1, snai1, twist, slug ja zeb1. Niiden merkitystä nielusyövässä ei ole aiemmin tutkittu.

Anna Jouppila-Mättö

Uusi hoitokäytäntö mullisti vatsaontelon limakasvaimen hoidon

Vatsakalvon pseudomyksoomaa on perinteisesti hoidettu toistuvilla leikkauksilla. Usein kasvainmassaa on kuitenkin jäänyt vatsaonteloon ja jonkin ajan kuluttua uusi leikkaus on ollut edessä.

Petrus Järvinen

TNF-alfa-salpaajahoidon arviointi tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla

Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia, Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta voidaan hoitaa biologisilla lääkkeillä, esim. tuumorinekroositekijä α:n vasta-aineilla (anti-TNF-vasta-aineet). Näihin lääkkeisiin liittyy kuitenkin sekä haittavaikutuksia että merkittäviä kustannuksia.

Pauliina Molander

Vaikeahoitoisten aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäisessä hoidossa aneurysma täytetään yleensä platinakoilein. Hyvin leveäkantaisten aneurysmien suonensisäinen hoito on kuitenkin usein haastavaa, sillä koilit saattavat pyrkiä työntymään ulos aneurysmasäkistä. Tämän ehkäisemiseksi kehitetyt stentit tulivat käytettäviksi 2002, ja 2008 esiteltiin ensimmäiset verenvirtauksen uudelleenohjautumiseen perustuvat ns. flow diverting -stentit.

Olli Tähtinen

Kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikutukset vaihdevuosi-ikäisen naisen verenkiertoelimistön säätelyyn

Vaihdevuosien kuumien aaltojen tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kuumaan aaltoon liittyy mm. verisuonten laajenemista ja supistumista. Näin ollen ajatellaankin, että oirehtivien ja oireettomien naisten sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyssä ja vasteissa hormonihoidolle voisi olla eroavaisuuksia.

Hanna Hautamäki