Alle 65-vuotiaat hyötyvät radikaalista prostatektomiasta eniten

Valtaosa eturauhassyövistä on taudin toteamisvaiheessa paikallisesti rajoittuneita ja siten eri hoitomenetelmin hyvin käsiksi päästävissä. Ratkaistavaksi jää, valitaanko potilaan hoidoksi radikaali prostatektomia vai sädehoito, vai jäädäänkö tautia seuraamaan. Leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan skandinaavisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetyn seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla saavutettavasta merkittävästä elinajan pitenemisestä.

Ossi Lindell

Sepsiskuolleisuus vähentynyt Australiassa

Tuoreessa retrospektiivisessa katsauksessa selvitettiin väestötasolla sepsiksen ja septisen sokin ennustetta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sepsis on edelleen teho-osastoilla tärkein kuolinsyy, ja on epäselvää että onko sen ennuste muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Australialaiset vahvistettuna suomalaisella tutkijalla raportoivat vuosien 2000-2012 aikana 101 064 sepsispotilaan ennusteen 171 teho-osastolla. Absoluuttinen kuolleisuus laski tutkimusaikana 35 %:sta 18,4 %:iin.

Hannu Paajanen

Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkausosastoilla

Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla.

Esa Rintala, Erkki Laurikainen, Anne-Mari Kaarto, Marianne Routamaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 21/2014 Kommentteja

Ensikokemuksia e-reseptin käytöstä perusterveydenhuollossa

Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti on nyt käytössä koko julkisessa terveydenhuollossa ja sen käyttö laajenee vuonna 2014 myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Kansainvälisesti arvioiden sähköisen lääkemääräyksen kehitys ja käyttöönotto ovat edenneet Suomessa verkkaisesti, ja lisäksi Reseptikeskuksen tekniset sekä toiminnalliset ratkaisut eroavat muiden maiden järjestelmistä.

Eija Kivekäs, Hanna Kuusisto, Hannes Enlund, Kaija Saranto

Monitorering av behandlingsresponsen vid Crohns sjukdom

Crohns sjukdom kan behandlas med antikroppar mot tumörnekrosfaktor (anti-TNF), en i många fall riskabel behandling som endast en del patienter drar nytta av. Forskning visar att en i koloskopi påvisbar läkning av tarmslemhinnan är starkt kopplad till en gynnsam prognos. Eftersom koloskopi är en tidskrävande, dyr och ibland smärtsam undersökning, har man utvecklat ersättande noninvasiva metoder för att uppskatta sjukdomsaktiviteten. Surrogatmarkörers, bland annat det fekala kalprotektinets, förmåga att upptäcka endoskopiskt påvisbar slemhinneläkning är dock otillräckligt utredd. Likaså är prognostiska faktorer för långvarig slemhinneläkning under anti-TNF-behandling bristfälligt klarlagda.

Clas-Göran Af Björkesten

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Radiotaajuusablaatio tehokas Barrettin matala-asteisessa dysplasiassa

Hollantilaistutkimuksen mukaan radiotaajuusablaatio on ylivoimainen hoitomuoto matala-asteisessa ruokatorven alaosan Barrettin dysplasiassa. Amsterdamilaiset tutkijat satunnaistivat joko radiotaajuusablaatioon (n = 68) tai seurantaan 68 Barrett-potilasta, joilla kaikilla oli matala-asteinen dysplasia. Potilaita seurattiin 3 vuoden ajan. Päätemuuttujana oli dysplasian muuttuminen vaikeaksi tai karsinoomaksi.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030