Lyhyesti: Trisomiaseulonta siirtyy ensimmäiselle raskauskolmannekselle

Sikiön trisomiaseulonta olisi tehtävä ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla keskikolmanneksen seerumseulonnan asemesta. Tämä havainto vahvistuu nyt myös USA:ssa. 8 514 potilaan monikeskustutkimuksessa selvitettiin seulontayhdistelmän (äidin ikä, seerumin hCG, serumin PAPP-A ja sikiön niskapoimun paksuus) ominaisuuksia raskauden 11.-14.viikoilla. Yhdistelmän herkkyys osoittaa 21-trisomia oli 78,7 %, mikäli väärien positiivisten seulontatulosten määräksi sallittiin 5 %. 18-trisomiaherkkyys oli vielä parempi: 90,9 %. Verrattuna keskikolmanneksen seerumseulontaan, varhaisraskauden menetelmä pysyi parempana, vaikka spontaanisti keskenmenevien 21-trisomiaraskauksien osuus otettiin huomioon. Suurin ongelma lienee laadukkaan niskapoimun mittausjärjestelyn pystyttäminen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen

Savukkeista eroon nuuskalla?

Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan, miten nikotiiniriippuvuutta olisi parasta hoitaa. Toistaiseksi tehokkain nikotiinin antolaite on valitettavasti savuke, ja pääkirjoituksessa harmitellaan, että lääketeollisuus ei ole tuottanut vastaavaa savutonta korvauslaitetta. Farmakologisesti tällainen vaihtoehto kuitenkin päihittäisi nykyiset purukumit ja laastarit. Pääkirjoituksessa todetaan, että pelkkä nikotiini, vaikka onkin addiktiivinen, on takuulla vähemmän epäterveellistä kuin savuinen tupakka, olkoonkin, että savukkeiden karsinogeenisuusmäärät vaihtelevat. Ruotsissa tupakointi on prevalenssiltaan maailman pienintä ja osasyynä voi olla nuuskan käyttö. Nuuskan terveysvaikutukset ovat vähäiset verrattuna savukkeisiin ja nuuskan limakalvokarsinogeenisuus on kyseenalainen. Pääkirjoituksessa ollaan sitä mieltä, että nuuska sopii hyvin tupakasta vieroitukseen, vaikka maailmalla on myös epäilty, että ruotsalainen nuuska voi johtaa kasvavaan nikotiiniaddiktioon.

Robert Paul

Lyhyesti: Influenssarokote turvallinen myös keuhkosairauksista kärsiville

Influenssarokotetta suositellaan kroonisista keuhkosairauksista kärsiville. Potilaat ovat huolissaan siitä, voiko rokote sinänsä pahentaa perussairautta. Brittein saarilla tehty tutkimus (n = 12 000, mukana 432 GP:tä) poistaa osaltaan tätä huolta: iäkkäiden ongelmat astman ja COPD:n suhteen (mm. oraalisen steroidin tarve) lisääntyivät vain rokotepäivänä, mutta kahden viikon seurannassa ei lisääntynyttä riskiä ollut. Turvallisuus ei siis noussut probleemaksi; sen sijaan rokotuksen peitto sille suositellussa väestönosassa oli vain 40 %. Rokotteesta todennäköisesti hyötyviä tulisikin Englannissa kannustaa edelleen rokotteen ottamiseen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisesta stressistä masennusta yksinhuoltajille

Yksinhuoltajaäidit ovat tavallista useammin masentuneita. Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin syitä tähän tutkimalla yksinäisten ja tuettujen äitien välisiä eroja psyykkisessä sairastavuudessa. Molemmissa ryhmissä äideillä oli alle 16-vuotiaita lapsia, mutta tuetuilla äideillä oli perhekunnassaan itsensä lisäksi ainakin yksi aikuinen. Yksinäisillä oli kaikkia psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin tuetuilla äideillä ja muilla naisilla; myös masennusta noin kolminkertainen määrä. Yksinhuoltajuuden vaikutus kuitenkin hävisi, kun analyyseihin otettiin mukaan saatavilla olevan aineellisen ja sosiaalisen tuen puute sekä elämänmuutosten runsaus. Avio- ja avoerojen seurauksena yksinhuoltajaksi päätyminen merkitsee monitasoista sosiaalista huono-osaisuutta ja riskiä mielenterveyden häiriöihin.

Raimo K.R. Salokangas

Muuttuuko kohonneen verenpaineen lääkehoito uusien tutkimustuloksien mukaan?

Uusien tutkimusten perusteella voidaan komplisoitumattoman kohonneen verenpaineen aloituslääkkeeksi suositella mitä tahansa viiden päälääkeryhmän lääkettä. Valinta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan ominaisuudet ja muut riskitekijät sekä hoidon kustannukset. Useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimusten perusteella varsinkin ACE:n estäjän/ angiotensiini II -antagonistin ja diureetin yhdistelmä vaikuttaa edulliselta. Myös verenpainepotilaan kohonneiden lipidiarvojen hoitaminen statiinilääkityksellä näyttää edulliselta.

Ilkka Kantola

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen

Malaria - voittamaton uhka?

Malarian kontrolli on puutteellista ja malariakuolleisuus lisääntyy. Tauti onkin käynyt entistä uhkaavammaksi, mutta sen vähentäminen on mahdollista. Monissa maissa käytetään tehottomiksi todettuja lääkkeitä. Siksi tarvitaan uusia lääkkeitä ja käyttökelpoisia rokotteita. Nykyisten menetelmien kuten impregnoitujen hyttysverkkojen, nopeiden diagnoosimenetelmien ja artemisiini-pohjaisten yhdistelmähoitojen hyödyntämistä on tutkittava kiireellisesti. Toivottavasti tutkimusten antama näyttö eri menetelmien kustannus-hyötysuhteesta saa päättäjät ja lahjoittajat lisäämään tukeaan maailmanlaajuiselle malariakampanjalle.

Hannu Kyrönseppä

24 vuotta maailmalla viettänyt Hannu Vuori myöntää: Kosovon terveydenhuollossa riittää edelleenkin korjattavaa

Suomalainen lääkäri Hannu Vuori on käsite, kun puhutaan Kosovossa työskentelevistä ulkomaalaisista. Vuori, 62, saapui sodan niin fyysisesti kuin henkisestikin raunioittamaan maakuntaan vain viikko Naton joukkojen jälkeen kesäkuussa 1999 ja näillä näkymin hänen missionsa jatkuu vielä ainakin kuluvan vuoden loppuun.

Asko Tanhuanpää

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030