1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Kroonisessa väsymysoireyhtymässä samoja piirteitä kuin talviunessa?
Lääke­tieteen maailma­sta 36/2019 vsk 74 s. 1942 - 1943

Kroonisessa väsymysoireyhtymässä samoja piirteitä kuin talviunessa?

Kroonisessa väsymysoireyhtymässä  samoja piirteitä kuin talviunessa? Kuva 1 / 1

Vaikka krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) on tunnettu 1980-luvun puolivälistä alkaen, sen patofysiologia tunnetaan edelleen huonosti. Yhdysvalloissa arvioidaan 2,5 miljoonan ihmisen kärsivän siitä. National Institutes of Health (NIH) on käynnistänyt laajan ohjelman, joka rahoittaa oireyhtymän tutkimusta useissa keskuksissa. Huhtikuussa 2019 tutkijat kokoontuivat esittelemään tuloksiaan. Edistystä on saavutettu monella alueella.

Jo pitkään on tiedetty, että krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy keskushermoston ja autonomisen hermoston muutoksia. Limbisen järjestelmän, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen yhteistoiminta on heikentynyt terveisiin verrattuna. Potilailla nähdään neuroinflammaatiota ja koliinikreatiniinin sekä laktaatin suurentuneita pitoisuuksia, jotka korreloivat väsymyksen kanssa. Selkäydinnesteestä on löydetty kudosvaurioon ja sen korjaantumiseen liittyviä proteiineja.

Nykytekniikoilla voidaan tutkia yhdestä näytteestä tuhansia metaboliitteja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kroonisessa väsymysoireyhtymässä monien metaboliittien määrä on pienentynyt, samaan tapaan kuin talviunta viettävillä eläimillä, kuten karhulla ja siilillä. Solujen energiantuotanto ja mahdollisesti myös kyky käyttää energiaa on heikentynyt. Eläimillä tällaiset vasteet ovat suojakeino ulkoista uhkaa vastaan, ikään kuin elimistö väliaikaisesti uhraisi toimintakykyään suojatakseen elintärkeät toimintonsa.

Lue myös

Potilailla nähdään myös immunologisia muutoksia. Etenkin sytotoksisten CD8+-T-solujen on raportoitu lisääntyneen ja tappajasolujen toimivan heikommin. Neuroinflammaatio saattaa käynnistää elimistöä suojaavat käyttäytymismuutokset, kuten ruokahalun ja liikkumisen vähenemisen ja unen lisääntymisen. Neuroinflammaation puolestaan voivat käynnistää esimerkiksi virusinfektio, neurotoksiinit tai krooninen stressi. Tutkijoilla on havaintoja myös suoliston osuudesta neuroinflammaation lähteenä: potilaiden suolen mikrobiomissa on todettu enemmän proinflammatorisia lajeja ja vähemmän anti-inflammatorisia lajeja kuin verrokeilla.

Vaikka kroonisen väsymysoireyhtymän diagnostiikkaan ei ole vielä kliinikolle toimivia testejä eikä yhteisesti hyväksyttyjä hoitomenetelmiä, tutkimuksen eteneminen luo toivoa, että ratkaisut ovat näköpiirissä.

Komaroff AL. Advances in understanding the pathophysiology of chronic fatigue syndrome. JAMA 2019;322:499–500.

Kirjoittajat
Helena Liira

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.