Keuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
Harvinaiset, mutta tärkeät kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajat

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on harvinainen ja vakava sairaus, jonka lääkehoito on kehittynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti (KTEPH) kehittyy noin 1-4 %:lle keuhkoembolian sairastaneista. Se tulee tunnistaa muista kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajista, koska siihen on olemassa tehokas kirurginen hoito, keuhkovaltimoiden endarterektomia.

Katriina Kahlos, Maija Halme, Anu Turpeinen, Tom Pettersson, Maila Turanlahti, Riitta Luosujärvi, Pentti Korhonen, Tapani Vihinen, Maija Kaartinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Eija-Riitta Salomaa, Markku Kupari

Raskaana olevan keuhkotuberkuloosi

Raskaana olleen maahanmuuttajataustaisen naisen ensimmäiseen raskauteen liittyi toisesta raskauskolmanneksesta alkaen ruokahaluttomuutta ja laihtumista sekä anemiaa.

Tuula Hannila-Handelberg, Hannele Kotilainen

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa

Valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan psykiatristen avohoitopalvelujen kehittämistä.

Max Karukivi, Anna Mäkelä, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Sukupuolten erot sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyydessä, ennusteessa ja riskitekijöiden hoidossa

Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuden ja niihin liittyvän kuolleisuuden painopiste on siirtynyt työikäisistä miehistä vanhempiin ikäryhmiin, etenkin naisiin.

Hanna-Riikka Lehto

Perioperativ vätskebehandling av neurokirurgiska patienter

Den främsta målsättningen med vätsketerapi för neurokirurgiska patienter är att minimera risken för otillräckligt blodflöde till hjärnan och samtidigt upprätthålla goda operationsförhållanden för neurokirurgen. För att minimera hjärnsvullnad ges inte mera vätska än nödvändigt, men för knapp vätsketillförsel kan leda till försämrad blodcirkulation.

Ann-Christine Lindroos

Ennusteeseen vaikuttavia kasvainmerkkiaineita paksu- ja peräsuolisyövässä

Tärkein paksu- ja peräsuolisyövän ennustetta arvioiva tekijä on kasvaimen levinneisyys. Imusolmukkeisiin levinneessä (levinneisyysaste III) paksu- ja peräsuolisyövässä käytetään liitännäissolusalpaajahoitoa. Levinneisyysasteen IV kasvaimia, joissa tauti on lähettänyt etäpesäkkeitä muihin elimiin, pelkästään kirurgisella hoidolla ei päästä parantavaan lopputulokseen, vaan näitä potilaita hoidetaan sytostaattilääkityksellä. Levinneisyysasteessa II kasvain työntyy suolen lihaskerrokseen, mutta ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä. Tässä ryhmässä liitännäissytostaatteja suositellaan käytettäväksi kasvaimissa, joihin liittyy uusiutumisriskiä lisääviä ominaisuuksia.

Selja Koskensalo

Lisää aktiivisuutta keuhkoahtauman hoitoon

Tietämys keuhkoahtaumataudista lisääntyy ja samalla myös lääkehoito kehittyy. Uusia hoitovaihtoehtoja tulee koko ajan lisää. Tuntuma on, että valitettavasti kaikki potilaat eivät saa optimaalista lääkehoitoa ja nyt tämä tutkimus vahvistaa sen.

Heikki Ekroos

Mikä aiheuttaakaan laskimotukoksen käteen?

Jalan syvien ja pinnallisten laskimoiden tukoksen oireet, diagnostiikka ja hoito ovat lääkäreille tuttuja, mutta yläraajan laskimotromboosi on vähemmän tunnettu. Kliinikon on tärkeää muistaa tämäkin "veritulppa", jos anamneesi ja potilaan oireet ovat viitteelliset.

Hannu Paajanen

Keinoavusteisen lisääntymisen tulokset ovat vakiintumassa

Raskausluvut keinoavusteisia lisääntymismenetelmiä käytettäessä näyttävät vakiintuneen niissä Euroopan maissa, joissa raportointi on klinikkakohtaista ja järjestelmällistä. Vuonna 2009 koeputkihedelmöityksistä raskauteen johti noin 30 % ja elävän lapsen syntymiseen hieman tätä pienempi osuus. Hiljalleen yleistyneen intrasytoplasmaattisen hedelmöityksen tulokset olivat hieman huonommat.

Pertti Kirkinen

Akuutille aitiopaineoireyhtymälle altistavat tekijät prostatektomiassa

Kun radikaalin robottiavusteisen prostatektomian anestesiasta juuri herännyt potilas valittaa pohjekipua, joka ei ole voimakkaillakaan analgeeteilla hallittavissa, pitäisi hoitavan lääkärin hälytyskellojen soida. Tämän oireen takana voi olla harvinainen mutta vakava komplikaatio, akuutti alaraajan aitiopaineoireyhtymä. Tilan esiintymistiheydeksi jalat ylös telineille kohotettuina tehdyn kirurgisen toimenpiteen jälkeen on arvioitu yksi tapaus 3 500:aa toimenpidettä kohti.

Ossi Lindell

Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa
Tupakointi on merkittävä taustatekijä

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 30-vuotiaiden koulutusryhmittäisiä elinajanodotteen eroja sekä arvioida yli 50-vuotiaiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta näihin eroihin vuosien 1971 ja 2010 välillä.

Pekka Martikainen, Jessica Ho, Samuel Preston, Riina Peltonen, Irma T Elo

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa usein masennusjaksolla ja tällöin erotusdiagnostiikka on vaikeaa. Masennuspotilasta arvioitaessa on aina kysyttävä, onko hänellä aiemmin esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia. Diagnoosi perustuu ajankohtaiseen sairausvaiheeseen ja häiriön pitkäaikaiskulkuun.

Kirsi Suominen, Hanna Valtonen

Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet

Nuorison energiajuomien käytöstä ja niiden mahdollisista haitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Tietoa haitoista on kuitenkin ollut vähän. Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, jotka sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinin tiedetään aiheuttavan useita oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Puolen litran pullo energiajuomaa sisältää noin 165 mg kofeiinia, joka on yli puolet enemmän kuin isossa kahvikupillisessa. Tutkimme energiajuomien käytön yleisyyttä nuorilla ja sen yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin.

Heini Huhtinen, Arja Rimpelä

Adenosiinin ja diazoksidin vaikutus sydämen suojaukseen ohitusleikkauksessa

Väitöskirjassa selvitettiin adenosiinin ja diazoksidin mahdollisia sydäntä suojaavia vaikutuksia sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä. Kyseisten aineiden vaikutusmekanismi liittyy sydänsolujen mitokondrioiden toimintaan.

Ahmed Shalaby

Uudissuonet ja imusuonet aorttaläpän ahtaumassa

Aorttaläpän ahtauma on väestön ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus ja toiseksi yleisin sydänkirurgian aihe länsimaissa. Tauti on pitkään oireeton ja siksi havaitaan yleensä vasta pitkälle edenneenä. Taudin syntyä tai sen etenemistä estävää lääkehoitoa ei ole, ja lääkehoidon mahdolliset kohteet ahtautuneissa läpissä ovat vielä pitkälti epäselviä.

Suvi Syväranta

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus kognitioon

Usea ikääntyneiden yleisesti käyttämä lääke heikentää keskus- ja ääreishermoston toimintaa antikolinergisen ominaisuutensa vuoksi. Näiden lääkkeiden käyttö on aiemmin liitetty mm. muistin heikkenemiseen, huimaukseen, virtsarakon ja suolen toiminnan häiriöihin ja aivojen vajaatoiminnasta johtuvaan sekavuustilaan.

Juho Uusvaara

Rinta-aortan sairauksien endovaskulaarihoito

Stenttigraftihoitoon liittyy selkeästi vähemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kuin avokirurgiaan. Nykyisin suurin osa laskevan rinta-aortan sairauksista hoidetaan näin. Valitettavasti tämäkään hoito ei ole täysin ongelmaton.

Petri Saari

Uutta tietoa ihon tiivisliitosten säätelystä

Ihon tiivisliitosten toiminnan häiriöillä on merkitystä useiden eri sairaustilojen synnyssä. Epänormaali solunsisäinen kalsiumin säätely vaikuttaa tiivisliitosten muodostumiseen.

Laura Raiko

Kannattaako sappitiet kuvata laparoskooppisen kolekystektomian yhteydessä?

Laparoskooppinen sappileikkaus on ollut rutiinia jo yli 20 vuotta, mutta siihen liittyy yhä yli kaksinkertainen vakavien sappitiehytvaurioiden riski avoleikkauksen vauriolukuihin verrattuna: riski avoleikkauksessa on noin 0,1-0,2 % ja tähystyskirurgisessa sappirakon poistossa on 0,5-0,8 %. Amerikkalaistutkimus selvitti, miten sappiteiden kuvaus vaikuttaa näiden vaurioiden esiintymiseen.

Hannu Paajanen

Bronkiaalisella termoplastialla pitkäaikainen teho vaikeaan astmaan

Bronkiaalinen termoplastia on menetelmä, jossa keuhkoputkia kuumennetaan sisäisesti radiotaajuudella 10 sekunnin ajan. Käsittely tehdään eri puolille bronkuspuustoa ja toistetaan kolme kertaa. Tarkoituksena on tuhota sileää lihasta, niin että tilalle muodostuu sidekudosta. Menetelmä sopii vain vaikeaan astmaan ja on siis vain harvojen potilaiden hoitoa. Lyhyen ajan teho on jo osoitettu, ja nyt on saatu näyttö turvallisuudesta ja pitkäaikaistehosta.

Heikki Ekroos