MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara

Immunosuppressiivisen hoidon aiheet ja mahdollisuudet MS-taudissa

Immunosupressiivinen hoito on vaihtoehto immunomoduloivalle hoidolle MS-taudissa. Näiden hoitojen yhdistämisestä saattaa olla hyötyä, mutta asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Remittoivan-relapsoivan ja relapsoivan-progressiivisen MS-taudin jatkuvana estohoitona käytetään tällä hetkellä vain atsatiopriinia. Erikoistilanteissa käytetään tilapäisesti mitoksantronia laskimonsisäisesti. Mitoksantronin indikaatioina voidaan pitää hyvin aktiivista remittoivaa-relapsoivaa MS-tautia, johon beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti ei tehoa, sekä aktiivista relapsoivaa progressiivista tai sekundaarisesti progressiivista MS-tautia.

Markus Färkkilä

Kuntoutus kannattaa MS-taudissa

MS-tautipotilaiden kuntoutuksessa on alkuvaiheessa keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, omatoiminen kuntoilu, fysioterapia ja laitoskuntoutus vaikuttavat ratkaisevasti. Vaikka MS-potilaiden ikävakioitu itsemurhariski on nelinkertainen, Suomessa tautiin ei liity kohonnutta itsemurhakuolleisuutta. Selityksenä voi olla neurologisen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja tehokkaan sopeutumisvalmennuksen hyvä saatavuus. Vaikeavammaisten kuntoutus toteutuu esimerkillisesti 65-vuoden ikään, mutta tyrehtyy sen jälkeen.

Juhani Ruutiainen

Huumaavien aineiden tutkiminen epäiltäessä tyrmäystippoja

Selkeä näyttö ns. tyrmäystippojen käytöstä huumaamiseen useimmiten puuttuu. Helsingin oikeuslääkäriasemalla tutkittiin 1999-2002 poliisin toimeksiantona 59 huumaamisepäilyä. Näistä vain muutamassa tapauksessa pystyttiin osoittamaan, että laboratoriossa todetut aineet olisi annettu uhrille salaa tai väkisin. Vastoin yleistä käsitystä, epäilty tekijä on usein uhrille jollain lailla tuttu. Huumaamisrikoksen todentamiseksi uhrin olisi päästävä lääkärin tutkimukseen vuorokauden kuluessa tapahtumasta. Seksuaalirikoksen tutkimiseen liittyvien näytteiden lisäksi tarvitaan veri- ja virtsanäyte toksikologista analyysia varten.

Ilkka Ojanperä - Philippe Lunetta - Marja Vuento

Diabeettinen retinopatia ja muuttuva näkövammaisuus Näkövammarekisterin aineisto

Tutkimuksessa selvitettiin muutoksia diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden esiintyvyydessä ja profiilissa vertailemalla Näkövammarekisteriin vuosina 1982-1990 ja 1991-2000 ilmoitettuja aineistoja. Erityisesti proliferatiivisen retinopatian aiheuttama näkövammaisuus on myöhentynyt ja lieventynyt, mutta sokeutumistakin edelleen tapahtuu. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolleisuus on vähentynyt ja kuolinikä on noussut. Ei-proliferatiivisessa retinopatiassa tapahtuneet muutokset ovat samansuuntaisia, mutta vähäisempiä. Diabeettisen näkövammaisuuden ehkäisyssä on viime vuosina edistytty, mutta sokeuden hävittäminen vaatii edelleen retinopatian seurannan ja hoidon tehostamista.

Leila Laatikainen - Sirkka-Liisa Rudanko - Matti Ojamo

Lyhyesti: PAPP-A - uusi merkkiaine hauraan plakin tunnistamiseen

Hauraan - repeämiselle alttiin - plakin tunnistaminen on tämän hetken suurimpia haasteita sepelvaltimotaudin tutkimustyössä. Paikalliset metalloproteinaasit saattavat ohentaa plakin kattoa ja siten altistaa mahdollisille plakin repeämisestä aiheutuville sepelvaltimotautikohtauksille. Suomalaistutkijat selvittelivät erään metalloproteinaasin (PAPP-A) yhteyttä sydäntapahtumien ilmaantumiseen 200 turkulaisen sepelvaltimotautikohtauspotilaan aineistossa. Kohonnut PAPP-A:n pitoisuus veressä ennakoi hyvin (4,6-kertainen vaara, p = 0,002) sydäntapahtumia puolen vuoden seurannassa niilläkin potilailla, joilla sydänlihasmerkkiaineet säilyivät ensimmäisen kohtauksen yhteydessä normaaleina.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Myeloperoksidaasi - toinen hauraan plakin merkkiaine

Tulehdusreaktio liittyy monin tavoin hauraan plakin syntyyn. Amerikkalaistutkijat analysoivat valkosolujen myeloperoksidaasi-entsyymin pitoisuuksia sydäntapahtumien ennustajana yli 600 rintakipupotilaan aineistossa. Päinvastoin kuin herkkä CRP-määritys, tulovaiheen korkea myeloperoksidaasin pitoisuus ennakoi vahvasti (vaarasuhde 4,1, p < 0,001) sydäninfarktin ilmaantumista seuraavan puolen vuoden sisällä niilläkin potilailla, joilla troponiinin pitoisuus oli normaali. Aika näyttää, miten uudet plakkien haurautta kuvaavat merkkiaineet muuttavat hoitokäytäntöjä, ja voidaanko plakkeja paikantaa niiden stabiloimiseksi ennen kliinisiä valtimotautitapahtumia.

Juhani Airaksinen

Kolesteroliembolisaatio - huonosti tunnettu toimenpidekomplikaatio

Valtimoseinämän hauraan plakin pinnan rikkoontuessa toimenpiteen yhteydessä saattaa runsaasti pieniä kolesterolikiteitä sirota verenkiertoon. Embolisaation tyypillisiä ihomuutoksia ovat pienten suonten tukkeumisesta aiheutuvat varvaskuoliot, sinimustat laikut varpaissa ja jalkaterissä (livedo reticularis). Munuaisten vajaatoiminta on toinen tyypillinen oire, mutta embolisaatio saattaa aiheuttaa iskeemisiä oireita keskushermoston ja suolistonkin taholta. Veren eosinofilia on myös tyypillistä embolisaatiolle. Komplikaatiota esiintyy sekä katetritoimenpiteiden että ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Erytropoietiini huonontaa hoitotulosta pään ja kaulan alueen syövässä

Syöpäpotilaan anemia ennakoi huonoa ennustetta: sädehoito ei tehoa yhtä hyvin anemiasta kärsivien potilaiden tautiin. On ajateltu, että anemian korjaaminen parantaisi hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö

Fosfodiesteraasi-4:n estäjät - uusi mahdollisuus keuhkoahtaumataudin hoitoon?

Kaikki pidempään keuhkoalalla työskennelleet muistavat kaikkien fosfodiesteraasien äidin teofylliinin laajan käytön. Nyt kuvaan ovat tulossa uuden polven lääkkeet, esimerkkinä cilomilast (myös suun kautta); kyse on fosfodiesteraasi-4:n estäjästä. Fosfodiesteraasit ovat suuri solunsisäisten entsyymien joukko, jotka hajottavat syklisiä nukleotideja. Teofylliini on esimerkki epäselektiivisestä ryhmän entsyymien estäjästä. Cilomilast kohdentaa vaikutuksensa spesifisesti sykliseen 3',5'-adenosiini-monofosfaattiin, ja tämän tulisi rentouttaa sileää lihasta sekä vaikuttaa mm. tulehdukseen.

Hannu Puolijoki

Lapset suojaavat itsemurhalta, lapsen kuolema lisää riskiä

Useimpien tutkimusten mukaan vanhemmuuteen liittyy keskimääräistä alhaisempi itsemurhariski, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on lasten vaikutus tähän alentuneeseen itsemurhariskiin. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa, jonka aineistona on lähes 20 000 itsemurhan tehnyttä ja lähes 400 000 kaltaistettua kontrollihenkilöä, verrattiin itsemurhan tehneitä vanhempia iän, sukupuolen ja itsemurhan ajankohdan perusteella kaltaistettuihin vanhempiin. Lasten ja erityisesti nuorten lasten olemassaolo suojasi itsemurhalta, kun siviilisääty, sosioekonominen asema ja psykiatrinen status oli otettu huomioon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko keuhkoahtaumataudilla autoimmuunitaustaa?

Thoraxin pääkirjoittajat pohtivat uudenlaista hypoteesia COPD:n autoimmuunitaustasta. Taustakysymyksinä ovat: miksi vain osalle tupakoijista tulee COPD, miksi inflammaatio jatkuu tupakoinnin lopettamisesta huolimatta ja mitkä ovat pahenemisvaiheiden mekanismit? Olisiko taustalla hankittu immuunivaste uusille tai muuttuneille epitoopeille? Hypoteesin tueksi esitetään tukku COPD:n immunologiaa koskevia selvityksiä ja vertailuja esim. reumatauteihin, mm. viittauksia Toivasten Turussa tekemiin tutkimuksiin. Mielenkiintoinen hypoteesi, johon kannattanee ainakin alan tenttehin valmistautuvien tutustua...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio näkyy hippokampuksessa

Eläinkokeiden mukaan varhaisvaiheen stressi johtaa muutoksiin hippokampuksessa, aivorakenteessa, jolla on keskeinen osa oppimisessa ja muistin toiminnassa. Tätä ajatusta seuraten tutkijat selvittivät MRI- ja PET-tekniikalla lapsuudessa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden yli 30-vuotiaiden naisten aivojen hippokampuksen rakennetta ja toimintaa. Puolella naisista todettiin hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio (TPSR). Vertailunaisilla ei ollut anamneesissaan hyväksikäyttöä eikä TPSR:ää. Hyväksikäytön uhreiksi joutuneilla naisilla, joilla oli TPSR, hippokampus oli pienempi kuin kahden muun ryhmän naisilla. Tulos vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan hyväksikäyttöön liittyvä TPSR johtaa hippokampuksen pienenemiseen ja sen toiminnan heikkenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt

Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi päivystyksessä kyetä seulomaan esiin ne, joille on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Subaraknoidaalivuoto, iskeeminen aivoinfarkti, aivoparenkyymivuoto, aivovaltimon dissekoituma, aivolaskimon tromboosi (sinustromboosi), aivovaskuliitit, mukaan lukien temporaaliarteriitti, ja aivojen verisuonimalformaatiot ovat tärkeitä tunnistaa, jotta oikeat potilaat ohjataan jatkotutkimuksiin. Yhtä tärkeää on hyvänlaatuisten primaarien päänsärkyjen tunnistaminen, jotta vältytään turhalta tutkimuskierteeltä. Asianmukainen diagnostiikka ja hoito parantavat potilaiden ennustetta ja säästävät rahaa.

Mikko Kallela

Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat

Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta suuri kuolleisuus. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 7-20 legionelloositapausta. Tauti on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu. Nopeiden diagnostisten virtsatestien käytön yleistyttyä ja matkailuun liittyvien tapausten tehostuneen seurannan ansiosta useissa Euroopan maissa on todettu aikaisempaa enemmän legionelloositapauksia. Viime vuosina on esiintynyt myös mittavia ja laajaa julkisuutta saaneita legionelloosiepidemioita. Legionelloosin nopea tunnistaminen ja tapausten raportointi ovat avainasemassa epidemioiden ehkäisemisessä.

Mari Kanerva - Silja Mentula - Outi Lyytikäinen - Petri Ruutu - Jaana Kusnetsov - Pekka Nuorti

Vanhusten depressioiden ja niiden seurausten ehkäisy

Iäkkäiden henkilöiden lievät ja keskivaikeat masennustilat ovat yleisiä ongelmia perusterveydenhuollossa. Sosiaalinen ja terapeuttinen tuki estävät masennusoireiden puhkeamista leskeksi jääneiden ja omaishoitajien keskuudessa. Lievien tai keskivaikeiden masennustilojen paranemista edistävät sosiaalisen osallistumisen ja toiminnallisuuden tukeminen. Näitä primaari- ja sekundaariprevention muotoja tulee yleislääkärien käyttää. Toistuvasti vakavia depressioita sairastavien masennustilojen uusiutumisen ehkäisemisessä pitkäkestoisesta masennuslääkehoidosta sekä psykoterapeuttisesta tuesta on hyötyä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Vanhemman kuljettajan kognitio ja ajokyky

Ikääntyneiden kuljettajien ajokykyä arvioitaessa on tärkeää tutkia ajamista ohjaavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä. Autolla ajamisessa tarvitaan tahdonalaisen toiminnanohjauksen piiriin kuuluvaa harkintakykyä, aktiivisen havainnoinnin laaja-alaisuutta ja työmuistissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Liikennenäön ja kognition ongelmat ilmenevät toisistaan riippumatta, jonka vuoksi ne on selvitettävä erikseen. Käytännön ajokoe on tärkeä, jotta saadaan käsitys pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Suppeat kognition tasolaskun seulontaan tarkoitetut testit eivät riitä, kun ajokyvyn kuntoutustarpeen arvioinnissa tarvitaan ajokyvyn heikkojen ja hyvien osa-alueiden laaja-alaista kuvausta.

Pekka Kuikka - Timo Mäkinen

Sairaalabakteerit ja potilasvakuutus

Sairaalabakteerien aiheuttamia infektioita koskevat korvaushakemukset käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa samojen periaatteiden mukaisesti kuin muutkin hoidon yhteydessä alkaneet infektiot, muistuttaa Potilasvakuutuskeskus.

Potilaspalauteprojekti Hyksin korvaklinikassa vuonna 2002 - mitä opimme potilailtamme?

Potilailta saatua spontaania palautetta on kerätty Hyksin korvaklinikassa jo vuosia. Palautteen avulla kerätty tieto ei ole kuitenkaan ollut yksiköiden välillä vertailukelpoista. Palautetta on käsitelty asianosaisten kesken sekä osastokokouksissa, mutta sitä ei ole luokiteltuna raportoitu klinikan johdolle. Myöskään muun potilaspalautteen (muistutukset, potilasvahinkolautakunnan ja potilasvakuutuskeskuksen päätökset) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ei ole ollut systemaattista. Kokonaiskuva klinikalle tulleesta palautteesta on jäänyt puutteelliseksi ja näin saadun, toiminnan kehittämisen ja työssä oppimisen kannalta oleellisen tiedon levittäminen työntekijöiden keskuuteen on ollut vähäistä. Kuvaamme seuraavassa HYKS:n korvaklinikassa vuonna 2002 toteutetun potilaspalauteprojektin tulokset sekä toimintamallin, jota voi soveltaa yksiköiden ja johdon apuna potilailta saadun palautteen seurannassa.

Leena-Maija Aaltonen - Antti A. Aarnisalo - Hannele Voipio - Lea Sävelkoski - Hans Ramsay