Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Selvitysmieshanke sairaalassa - prosessi ja opetuksia

Myös Suomen sairaaloissa on yleistymässä selvitysmiestyö. Tässä artikkelissa kuvataan hanketta, jolle tunnusomaista oli usean selvitysmiehen yhteistyö sekä moniammatillinen tiimi. Selvitystyöhön kuului sairaaloiden vertaisarviointia sekä yhden sairaalan perinpohjainen operatiivisten alojen analysointi ja toimenpideohjelman kehittäminen. Siinä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tietoja.

Raimo Tuomainen, Heikki Paavilainen, Jouko Isolauri, Anja Tuulonen

Valtimon toiminta ja sydänperäiset natriureettiset peptidit perinnöllisessä verenpainetaudissa, typpioksidin puutoksessa ja munuaisten vajaatoiminnassa

3.11.2000 Tampereen yliopisto

Jarkko Kalliovalkama

Esiinluiskahtaneen nikamavälilevykudoksen tulehdus

10.11.2000 Helsingin yliopisto

Aklilu Habtemariam

Maaseudun miehet sairastuvat muita useammin Parkinsonin tautiin

11.11.2000 Kuopion yliopisto

Anne-Maria Kuopio

Kasvutekijöiden vaikutus apoptoosiin kolmiulotteisessa soluviljelmässä

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Alanko

Liukenevaan kiinnittimeen liitetyn kasvutekijän TGF-beeta1 vaikutus kokeellisen osteotomian paranemiseen

15.11.2000 Helsingin yliopisto

Laura Tielinen

Tutkimuksia gastroesofageaalisen refluksitaudin hoidosta

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Rantanen

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki

ACE:n estäjä + sartaani = synergiaa diabeteksessa

ACE:n estäjät hillitsevät tehokkaasti reniini-angiotensiinijärjestelmää, ja tällä on osoitettu voitavan vähentää diabeettisia komplikaatioita. Osa angiotensiinireseptoreista stimuloituu kuitenkin muita metabolisia reittejä kuin ACE:n kautta. Tällainen reseptoristimulaatio voidaan osittain poistaa kohdekudostasolla sartaaneilla eli angiotensiini 2 -reseptorin salpaajilla. Ajatus käyttää molempia lääkkeitä vasokonstriktion ja muiden epäedullisten AT-reseptorivälitteisten vaikutusten mahdollisimman täydelliseksi poistamiseksi sai australialais-tanskalais-suomalais-israelilaisen tutkimusryhmän tarttumaan toimeen.

Robert Paul

K-vitamiini suun kautta nopeuttaa ak-hoidosta palautumista

Yläkanttinen INR-arvo varfariinia käyttävällä potilaalla edellyttää toimenpiteitä, ettei vain tulisi verenvuotoa. On ollut hieman epäselvää, mikä on paras tapa minimoida vuotoriski, odotus vai K-vitamiinin anto. Kanadalaistutkimus antaa jonkin verran osviittaa.

Robert Paul

Toistuvan RDS-profylaksian vaarat

Hiljakkoin laadittu Käypä hoito -suositus ohjeisti antamaan ennenaikaisen synnytyksen uhkaan liittyväksi RDS-profylaksiaksi äidille glukokortikoidia. Keskustelua ja vastustustakin herätti tämän ohjeen kanta siitä, ettei toistetuista kortikoidiannoksista ole osoitettu olevan hyötyä tai että niistä voi koitua lapselle pikemminkin pysyviä ongelmia, mm. kasvun ja kehityksen viivästymistä. Näyttöä siitä, että toistuvasti annettu potentti kortikoidiannos saattaa todella olla sikiölle ja vastasyntyneelle vaarallinen, antaa 453 potilaan vertaileva, prospektiivinen, mutta satunnaistamaton tutkimus Yhdysvalloista.

Pertti Kirkinen

Ruttobakteeri tukahduttaa makrofagin avunhuudot

Mustan surman aiheuttaja Yersinia pestis käyttää varsin hienostuneita keinoja tihutöitä tehdessään. Se ei tunkeudu brutaalisti soluun monien muiden bakteerien tavoin, vaan vaanii solun ulkopuolella ja ruiskuttaa siihen kuutta erilaista proteiinia, jotka tekevät solun puolustuskyvyttömäksi ja tuhoavat sen. Bakteerilla on tätä tarkoitusta varten käytettävissään maailman pienin injektioruisku neuloineen päivineen. Järjestelmää kutsutaan tyypin III erityssysteemiksi, jota koodaavat geenit sijaitsevat plasmidissa. Vastaavia erityssysteemeitä on löydetty eräiltä muiltakin bakteereilta.

Matti Viljanen

Urheilun aiheuttamat vaikeat selkäydinvammat Suomessa vuosina 1979-98 Onko meillä syytä huoleen?

Noin neljä prosenttia selkäydinvammaan johtavista tapaturmista sattuu urheilussa. Eniten vammautumisia tapahtuu motocrossissa ja jääkiekossa. Vammautuneet ovat pääosin nuoria miehiä, joiden selkäydinvamma on jonkin verran vaikeampi kuin esim. liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneilla. Vaikka vuosittain vammautuu vain muutama urheilija, tulisi selkäydinvaurioiden syntyä pyrkiä kaikin keinoin estämään. Ensin tulisi kuitenkin selvittää vaurioihin johtavat taustasyyt. Tutkimuksen aineistona oli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa kahdenkymmenen vuoden aikana kuntoutetut selkäydinvammaiset.

Kirsi Valtonen, Hannu Alaranta

Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996-99

Kelan rekisteritietojen mukaan 35 % sepelvaltimotautipotilaista oli käyttänyt lipidilääkkeitä vuonna 1999, ja osuus on kasvusuunnassa. Silti lipidilääkityksen ulkopuolella on edelleen useita kymmeniätuhansia siitä ilmeisesti hyötyviä sepelvaltimotautipotilaita. Diabetes- ja verenpainepotilaat käyttävät lipidilääkkeitä vieläkin harvemmin, mutta heilläkin käyttö on yleistynyt. Näiden kolmen sairauden kasaantuminen samalle henkilölle ei näytä lisänneen lipidilääkityksen saamista. Sairaanhoitopiirien lipidilääkityskäytännöissä on hoidon tarpeesta riippumattomia eroja.

Kalevi Pyörälä, Timo Klaukka

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Lisäpotkua akalasiadiagnostiikkaan

Akalasia on alkuperältään tuntematon ruokatorven vaikea liikesairaus. Tehokkaalla hoidolla voidaan tautiin liittyvä nielemisvaikeus ja laihtuminen saada hallintaan jopa 90 %:sti. Parhaiten akalasia pystytään todentamaan ruokatorven paineenmittauksella, minkä osuvuutta erityisesti alkavissa ja epätyypillisissä tautimuodoissa uusi yksinkertainen pikajuontikoe parantaa.

Markku Walamies