Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.

Minna Pihlava

Ehkäisykierukka suojaa munasarjasyövältä

Suomalaisen tutkijaryhmän havainto siitä, että ehkäisykierukka vähentää naisen riskiä sairastua munasarjasyöpään, vahvistui meta-analyysissä. Analyysin sisältämät tutkimukset käsittivät noin 14 000 tapaus-verrokkiparia ja 18 000 naisen kohorttityyppiset tutkimusaineistot.

Pertti Kirkinen

Hyötyykö diabetesta sairastava sepelvaltimo­tautipotilas anti­tromboottisen hoidon tehostamisesta?

Diabetes lisää trombosyyttien aktiivisuutta ja sepelvaltimotaudin yhteydessä sydäntapahtumien vaaraa. Uudessa tutkimuksessa riskiä pyrittiin pienentämään asetyylisalisyylihapon ja tikagrelorin avulla. Yhdistelmä ei valitettavasti parantanut vakaata sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kokonaisennustetta pelkkään ASA-hoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Syntymistavasta eväitä terveydelle

Toistaiseksi laajin ja perusteellisin tutkimus selvitti synnytystavan vaikutuksia vauvan suoliston bakteereihin.

Heikki Arvilommi

Toinen allogeeninen kantasolusiirto akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan

Kun sairaus on vakava ja herkästi uusivaa sorttia, voidaan allogeeninen kantasolusiirto joutua toistamaan, etenkin nuorille potilaille. Euroopan kantasolusiirtoyhdistys on paketoinut akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastaville vuosina 2000–2017 uusitut siirtotapahtumat analyysiä varten.

Marko Vesanen

Altistuminen parasetamolille ennen syntymää lisää lapsen ADHD-riskiä

Riski on suurentunut etenkin äidin käyttäessä parasetamolia ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana.

Nina Kaseva

Yleistilan lasku iäkkään potilaan päivystyskäynnin syynä

Toistuvat päivystyskäynnit ovat yleisiä.

Juuso Leppänen, Hanna Kerminen, Esa Jämsen

Kaamosmasennusta voi hoitaa

Vuodenaikamasennus toistuu tavallisimmin talvisin. Kaamosmasennuksen yleisyys väestössä on 1–2 prosenttia.

Timo Partonen

Synnytyskivun hoito

Synnyttäjän tulee saada osallistua kivunlievityksen valintaan.

Elli Toivonen, Outi Palomäki

Väitökset 41/2019

Uutta tietoa mPGES-1:n säätelyn mekanismeista ja tulehduskipulääkkeiden vaikutuksista nivelrikossa

Alzheimerin tauti – infektiotautiko?

Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta, kirjoittavat Timo Strandberg (kuvassa) ja Pentti Tienari.

Timo Strandberg, Pentti Tienari

Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset havaittavissa verinäytteestä

Tutkimuksessa tutkittiin suomalaisia kaksossisaruksia, joista toinen sairastaa Alzheimerin tautia ja toinen on terve.

Tuomas Keränen

Kaamosmasentuneen kello jätättää

Sisäisen kellon toiminnan poikkeavuuksilla on keskeinen osa sairauden patogeneesissä.

Tiina Lautala

Dientamoebasta tuli Suomen yleisin tautia aiheuttava suolistoloinen

Huonosti tunnettu Dientamoeba on yleisempi Suomessa kuin kihomato. Taudin tyypillisin oire ovat pitkittyneet vatsavaivat.

Tuomas Keränen

Työmuistin kuormitusherkkyys selittää oppimiseroja

Työmuistin harjoittaminen ei kuitenkaan edistä oppimista.

Heli Väyrynen

Monivuotinen työhyvinvointiohjelma tuo pysyviä hyötyjä

Positiivisten tulosten pysyvyyteen vaikutti myös kohderyhmien tarpeiden huomiointi ja henkilökohtaiset tapaamiset.

Tuomas Keränen

Alzheimerin tautia sairastavilla psykoosilääkkeen käyttäjillä enemmän sairaalapäiviä

Kahden vuoden seurantajakson aikana sairaalapäiviä oli noin 11 enemmän kuin lääkettä käyttämättömillä.

Tuomas Keränen

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen avokuntoutus toteutuu vaihtelevasti

Osa potilaista odottaa kuntoutusta pitkäänkin.

Marianne Jansson

Hereilläolo yleisanestesian aikana on edelleen ongelma

Neljä leikkauspotilasta tuhannesta on tahattomasti hereillä yleisanestesian aikana. Tahatonta hereilläoloa yleisanestesian aikana on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä. Hereilläoloon voi liittyä kipua, halvaantumisen tunnetta, paniikkia, kyvyttömyyttä hengittää ja muistikuvia keskusteluista. Sen kokeneille saattaa kehittyä jopa traumaperäinen stressireaktio.

Ritva Jokela

Elämäntapojen ja geenien yhteisvaikutus muistisairauden ilmaantuvuuteen

Suomalainen Kivipellon ryhmä oli ensimmäisten joukossa osoittamassa epäterveellisten elämäntapojen yhteyden Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen. Elämäntapamuutosten vaikuttavuutta testanneessa FINGER-tutkimuksessa monitekijäisellä interventiolla saatiin kognitio paranemaan lyhyessäkin seurannassa. Nyt iso englantilainen kohorttitutkimus selvitti vanhuusiän muistisairauden tunnettujen riskigeenien ja elämäntapojen yhteisvaikutusta muistisairauden ilmaantuvuuteen keskimäärin kahdeksan vuoden seurannassa.

Kaisu Pitkälä