Telemaattinen tiedonvälitys diabeteksen hoidon seurannassa

Diabeettikojen hoitotasapainon seurantaan on etsitty uusia keinoja modernista tietotekniikasta. Kuusankosken aluesairaalassa kokeiltiin telemaattiseen viestintään perustuvaa seurantaa, jossa potilas lähetti verensokerin kotimittaustensa tulokset tietokoneen välityksellä diabetespoliklinikalle. Poliklinikasta voitiin antaa samaa tietä palaute tuloksista. Potilaiden hoitotasapainossa ei tapahtunut muutoksia, vaikka tutkimusvuoden viimeisten poliklinikkakäyntien väli oli 5-6 kuukautta. Telemaattisista palveluista voitaisiin saada helpotusta diabetespoliklinikoiden kasvavaan työmäärään.

Esa Kilkki, Liisa Riihelä, Krister Nyholm, Jyrki Pajunen, Veikko Koivisto

Laadukkaan terveyskeskuksen indikaattoreita kehitellään

STAKESissa pyritään yhdessä terveyskeskusten kanssa kehittämään terveyskeskusten toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ensimmäinen kokeilu osoitti, ettei kehittely ole helppoa. Muutamia toimivia mittareita kuitenkin löydettiin. Näitä olivat mm. diabeetikoiden HbA1c-arvon ja verenpainepotilaiden diastolisen verenpaineen seuranta. Selväksi kävi myös, että asiakastyytyväisyyden mittaamista varten tarvittaisiin yhtenäinen kyselykaavake.

Pertti Soveri, Sirpa Sairanen, Päivi Voutilainen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Oikea potilas oikeassa poliklinikassa oikeaan aikaan

Sairaalaan jo tulleet potilaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle tutkittaessa potilasvirtoja ja niiden ohjausta. Yksinkertainen keino analysoida ajanvarauspoliklinikoiden toimintatapoja on laskea, montako uusinta- ja muuta käyntiä kertyy potilaan ensikäyntiä kohden. Vertailemalla sairaaloiden ajanvarauspoliklinikoiden uusinta- ja ensikäyntien suhdetta saadaan kuva, kuinka nopeasti potilaat virtaavat läpi eri sairaaloiden ja erikoisalojen. Ajanvarauspoliklinikka, jossa on runsaasti edullisia käyntejä, voi olla tehoton ja epäedullinen verrattuna poliklinikkaan, jossa on vähemmän käyntejä mutta parempi läpivirtaus.

Gustav Wägar

Vakavat pneumokokki-infektiot lisääntyvät?

Tamperelaiset kollegat raportoivat Lancetin palstalla baktereemisten pneumokokki-infektioiden lisääntymisestä Pirkanmaalla. Näiden insidenssi vuosina 1983-92 oli 10,5/100 000 alle 16-vuotiailla ja peräti 53/100 000 alle 2-vuotiailla. Vuosina 1993-94 vastaavat insidenssiluvut olivat 20-30/100 000 ja 70-110/100 000. Vakavien pneumokokki-infektioiden määrä on siis muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.

Halpa ja tehokas

Pahoinvointi ja oksentelu ovat solunsalpaajahoidon kiusallisimpia sivuvaikutuksia. Viime vuosina käyttöön tulleet uudet tehokkaat pahoinvointilääkkeet, serotoniinireseptorin salpaajat ondansetroni, tropisetroni ja granisetroni, ovat kuitenkin suuresti helpottaneet tätä ongelmaa. Myös kortikosteroidien on osoitettu riittävinä annoksina käytettynä olevan tehokkaita ja hyvin siedettyjä pahoinvointilääkkeitä. Mutta voisiko vanha kunnon deksametasoni olla yhtä tehokas pahoinvointilääke kuin 5-HT3 reseptorin salpaaja?

Juoksumatolla suoritettu kliininen rasituskoe lasten rasitusastman diagnostiikassa

Rasitusastman havaitsemiseksi tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa juoksumatolla viidellä lapsella tutkituista 35 lapsesta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) pieneni kokeen aikana yli 10 % lähtötilanteeseen verrattuna. Kaikki viisi lasta olivat ihopistokokeen perusteella atooppisia eikä heistä kukaan harrastanut säännöllistä liikuntaa. Uloshengityksen dynamiikka oli näillä viidellä spirometriatutkimuksen mukaan poikkeava muihin lapsiin nähden. Tutkimuksen perusteella liikunta-anamneesi, spirometriatutkimus ja ihopistokoe ovat tärkeitä arvioitaessa kliinisen rasituskokeen tarvetta, suorittamista ja tulosta lapsipotilaalla, jolla on rasituksesta aiheutuvia astmaoireita.

Ilkka Helenius, Heikki Tikkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/1995 Kommentteja

Huimauspotilaan työkyvyn arviointi

Vain pieni osa monilukuisista huimauspotilaista tarvitsee kannanottoa pitkäaikaiseen työkykyyn. Haittahan on useimmiten ohimenevä. Pitkittyvä huimaus estää kuitenkin selviytymistä erityisesti vaaratilanteita sisältävissä ammateissa. Työkykykannanottoa varten tarvitaan tällöin kliinistä kokemusta huimauspotilaista sekä erityistason tutkimuksia. Arviointia vaikeuttavat usein sekä diagnostiikkaa että potilaan tilannetta koskevat avoimet kysymykset.

Mikael Ojala, Juha Liira, Juhani Juntunen

Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus ja käyttö

Potilaalle oikein mitoitetut ja hänen sairautensa mukaan valitut hoitosukat ovat olennainen osa laskimoperäisen säärihaavan ja alaraajojen turvotuksen hoitoa. Valinnassa on otettava huomioon paitsi sukan puristusvoima sinänsä, myös että puristus vähenee nilkasta ylöspäin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vain osa tuotteista täyttää viimeksi mainitun vaatimuksen. Hoitosukkien laatuvaatimukset selkiintyvät, kun valmisteilla oleva eurooppalainen standardi tulee voimaan. Se sisältää vaatimukset sukkien puristuspaineesta ja sen jakaumasta sekä mm. materiaaleista, kudontatavasta ja venyvyydestä.

Kari Saarinen, Pertti Kolari, Ken Malanin, Katri Valkokari, Matti Lähdeniemi, Urpo Kiistala

Tapio Tervon mielestä hoitajalakko olisi vaatinut selvät rajat "Lakkojohtajat vastaavat seurauksista"

Hoitajalakkoa sen silmässä seurannut johtajaylilääkäri Tapio Tervo vaatii lakossa olleitten keskus- ja paikallisjohtajilta vastuunkantoa. Hänen mielestään vastuu mahdollisista kuolemista ja pysyvistä vahingoista on niillä, jotka eivät antaneet suojelutyövoimaa, kun sitä olisi tarvittu. Lakkojohdon asiantuntemus oli Tervon mielestä niin heikkoa, että vastaavan lakon toistuminen olisi estettävä. Ratkaisuksi hän tarjoaa ennen lakkoa sovittuja selviä lakkorajoja ja kunnon sanktioita virkariitalautakunnan päätöksistä piittaamattomille.

M/S Estonia Erikoissairaanhoidon toiminta suuronnettomuudessa

Turun yliopistollinen keskussairaala kantoi päävastuun autolautta Estoniasta pelastettujen hoidosta heti onnettomuuden jälkeen. Ensihoitovaiheen ratkaiseviksi toiminnoiksi osoittautuivat hälytyksen tekeminen ja toiminnan organisoituminen. Tärkeimmäksi yksittäiseksi tehtäväksi ensihoitovaiheessa havaittiin potilaiden luettelointi. Eri tavoin vammautununeiden, eri kieliä puhuvien ja eri maista kotoisin olevien potilaiden hoitoa olisi ollut mahdoton järjestää hallitusti ilman sitä. Viranomaisten yhteistyö sujui hyvin. Suurin yllätys toiminnasta vastaaville TYKS:ssa oli suuronnettomuuteen liittyvä tiedotus, sen laajuus, kansainvälisyys ja vaativuus.

Seppo Nieminen

Erityisäitiyslomia käytettiin huomattavasti ennakoitua vähemmän

Erityisäitiyslomia on käytetty huomattavasti ennakoitua vähemmän, koska raskaana olevien naisten työolot saadaan usein järjestetyksi turvallisiksi pelkillä työpaikalla tehtävillä järjestelyillä. Näin voidaan päätellä työterveyslääkäreille tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Raskaana olevilla naisilla on vajaan neljän vuoden ajan ollut mahdollisuus siirtyä erityisäitiyslomalle, jos heidän työstään voi aiheutua haittaa sikiölle eikä tätä haittaa voida poistaa. Vuosina 1991-1993 erityisäitiyslomaa käytti vain 149 naista, mikä on noin kymmenesosa ennakoidusta tarpeesta. Toisaalta on mahdollista, että raskausajan haittoja ei kaikkialla tunnisteta.

Helena Taskinen, Eeva Nordqvist

Sairausvakuutuksen taksojen uudistus

Kansaneläkelaitos on vahvistanut 17.2.95 rakenteeltaan uudet lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon taksat sosiaali- ja terveysministeriön 14.9.94 määräämien taksojen perusteiden pohjalta. Uudet taksat tulevat voimaan 1.5.95, jolloin otetaan käyttöön myös uudet lomakkeet. Lääkäreille sekä yksityisen terveydenhuollon laitoksille on postitettu uudistusta koskeva informaatio, josta selviää yksityiskohtaiset ohjeet.

Pauli Karli

Huomioita sairausvakuutuksen taksojen ja lomakkeiden uudistuksesta

Sairausvakuutuksen taksojen uudistusta on valmisteltu Kansaneläkelaitoksessa hyvässä yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Lääkärinpalkkiotaksan muuttamista aikaperusteiseksi tai toisaalta vaativiin toimenpiteisiin perustuvaksi on hiottu useissa neuvotteluissa ja saavutettu tulos on katsottu toteuttamiskelpoiseksi. Kaikkia erikoisalakohtaisia huomautuksia ei nyt viime vaiheessa julkaistuIssa ohjeissa ole huomioitu, mutta mm. toimenpideluetteloa on sovittu tarkistettavaksi aika ajoin käytännön kokemusten pohjalta.

Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiskunnalliset kustannukset vähentyivät vuosina 1972-92

Sydän- ja verisuonitautisairastavuuden vähenemisellä on ollut huomattava taloudellinen vaikutus. Kun otetaan huomioon sekä välittömät hoitokustannukset että välilliset tuotannonmenetykset, sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskustannukset olivat 35-64-vuotiaiden osalta suuruusluokaltaan noin 10,2 miljardia ja kaikkien 35 vuotta täyttäneiden osalta yhteensä 14,3 miljardia markkaa vuonna 1992. Ne olivat vastaavasti 3,5 miljardia (25 %) ja 0,6 miljardia (4 %) pienemmät kuin vuonna 1972. Kustannusten kehitykselle on ollut parin viime vuosikymmenen aikana tyypillistä yhtäältä hoitokustannusten tuntuva kasvu, toisaalta - koska kuolleisuus ja sairastavuus ovat vähentyneet - aikaisempaa pienemmät tuotannonmenetykset.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030