Basaliooman fotodynaaminen hoito pettymys

Fotodynaamista terapiaa on pidetty basaliooman lupaavana hoitomuotona, koska hoito jättää tavallista leikkausta vähäisemmän arven. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että basaliooma uusii hoidon jälkeen arveltua useammin. Fotodynaamista terapiaa onkin harkittava jokaisen basaliooman kohdalla entistä huolellisemmin, ja huomioon on otettava potilaan kokonaistilanne ja seurantamahdollisuudet.

Sirkku Peltonen

Nuha ennustaa astman puhkeamista

Nuhan ja astman yhteys saa vahvistusta tuoreesta länsieurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin 6 461 aikuista lähes 9 vuotta. Seurattavat jaettiin neljään ryhmään: henkilöillä ei atopiaa eikä nuhaa; atopiaa, mutta ei nuhaa; ei-atooppista nuhaa; allergista nuhaa. Lähtötilanteessa kenelläkään ei ollut astmaa. Koko aineistossa seuranta toi esiin astman 2,2 %:lla, mutta erot ryhmien välillä olivat selviä: 1,1, 1,9, 3,1 ja 4,0 % (p < 0,0001). Kun sekoittavia tekijöitä vakioitiin, toi atopia sinällään suhteelliseksi riskiksi 1,63, ei-atooppinen nuha 2,71 ja allerginen nuha 3,53.

Hannu Puolijoki

Sydänfilmi ST-nousuinfarktin hoidon valinnassa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, voidaanko EKG:tä hyödyntää nykyistä tehokkaammin ST-nousuin ilmenevän sydäninfarktin ensisijaisen hoidon valinnassa. Tutkimuksessa verrattiin keskenään liuotushoidon ja välittömän pallolaajennushoidon tuloksia. Lisäksi vertailtiin manuaalimenetelmän ja tietokonemenetelmän välistä osuvuutta EKG:n tulkinnassa ja kehitettiin tietokoneohjelma tunnistamaan vasemman eteen laskevan sepelvaltimon tukkeutumisen aiheuttama sydäninfarkti.

Markku Eskola

Vanhusten krooninen alaraajaiskemia

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kuvata alaraajojen pitkäaikaiseen valtimoverenkiertohäiriöön liittyviä ilmiöitä, joihin on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota. Erityisesti haluttiin selvittää kroonisen alaraajaiskemian osuutta tasapainon hallinnan heikkenemisessä vanhuksilla. Lisäksi tutkittiin kroonisen alaraajaiskemian yleisyyttä ja piirteitä 90 vuotta täyttäneillä henkilöillä sekä selvitettiin kohonneen nilkka-olkavarsipaineindeksin (ABI) merkitystä kroonisen alaraajaiskemian diagnostiikassa.

Velipekka Suominen

Probiootit ja prebiootit allergian ehkäisyssä

Allergioiden nopea lisääntyminen korkean elintason maissa liittynee elinympäristömme vähentyneeseen mikrobialtistukseen. Vähäinen mikrobialtistus puolestaan viivästyttää vastasyntyneen puolustusjärjestelmän kypsymistä altistaen hänet allergioiden puhkeamiselle. Prebiootit ovat ravinnon imeytymättömiä kuituja, jotka lisäävät elimistölle hyödyllisiä bakteereja suolistossa. Probiootit ovat ravinnon eläviä bakteereja, jotka jouduttavat suolessa sijaitsevan puolustusjärjestelmämme kypsymistä. Probioottien ja prebioottien on ajateltu siten ehkäisevän allergioita, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Anna Kaarina Kukkonen

Alumiinin merkitys rokotteissa selvisi vihdoin

Liukenemattomia alumiiniyhdisteitä on käytetty rokotteissa adjuvantteina 1920-luvulta lähtien ja moni meilläkin käytössä oleva rokote sisältää niitä. Alumiinin on osoitettu stimuloivan elimistöä parempaan vasteeseen eli korkeampiin vasta-ainetasoihin. Mekanismiin on kaivattu lisävalaistusta, varsinkin, kun ajoittain näkee väitteitä alumiinilisän aiheuttamista haittavaikutuksista.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030