Tyreoidektomialla paremmat tulokset kilpirauhasen papillaarisessa syövässä

Totaalista kilpirauhasen poistoa eli tyreoidektomiaa on pidetty suositeltavimpana leikkausvaihtoehtona halkaisijaltaan yli 1 cm suuruisissa papillaarisissa kilpirauhasen syöpäkasvaimissa. Suositusta tukevaa pitkäaikaisseurantaa ei kuitenkaan ole aiemmin tehty. Nyt tutkijat selvittivät, parantaako tyreoidektomia selviytymistä papillaarisesta syövästä.

Tom Scheinin

PET-tutkimuksesta vain vähän apua kivessyövän hoidon suunnittelussa

Kiveksen non-seminooma on usein rajoittunut kivekseen (65 % kaikista potilaista). Joka kolmannella tauti uusii myöhemmin. Jos kasvain invasoi veri- tai imusuoniin, uusiutumisriski on 35-50 %. Nykyisin on tapana tarjota potilaille mahdollisuus valita joko välitön liitännäishoito tai seuranta ja solunsalpaajahoito vasta taudin uusiutuessa. Molemmissa ryhmissä hoitotulos on yhtä hyvä, viiden vuoden seurannassa yli 98 % potilaista on elossa. Nuorien potilaiden solunsalpaajahoitoihin liittyy myöhäishaittoja, jonka takia aktiivista seurantaa pidetään nykyään suositeltavana vaihtoehtona potilaille, joilla uusimisriski on 20-30 %. PET-tutkimuksella pystytään havaitsemaan kivessyövän etäpesäkkeet jonkun verran herkemmin kuin morfologisella kuvantamisella.

Sirkku Jyrkkiö

Estramustiini yhä käyttökelpoinen levinneen eturauhassyövän hoidossa

Estramustiini on antimitoottinen lääke, jolla on sekä hormonaalisia että ei-hormonaalisia vaikutuksia. Estramustiini toimii solunsalpaajan tavoin, ja lisäksi sen metaboliitit estroni ja estradioli hoitavat eturauhassyöpää, joka ei reagoi kastraatiohoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Laskimonsisäinen tsoledronihappo osteoporoosin hoitovaihtoehtona

Tsoledronihappo kerran vuodessa annettavana infuusiona vaikuttaa houkuttelevalta osteoporoosin hoitomuodolta, koska bisfosfonaattien imeytyminen on heikkoa ja potilaiden pysyminen peroraalisissa hoidoissa on todettu huonoksi.

Timo Möttönen, Riitta Saario, Minna Soinio, Hanna Laine, Jorma Viikari

Lisää tehoa osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon on viime vuosina vilkkaan tutkimuksen tuloksena saatu jatkuvasti uusia työvälineitä, joten vanhoja käytäntöjä on päivitettävä. Tällä kertaa ainakaan turkulaiset kollegat eivät ole antaneet yllättää itseään, vaan esittävät nähtäväksemme tavallisen kliinisen työn ohessa tuotettua tietoa suoneen annettavasta bisfosfonaatista, tsoledronaatista, osteoporoosin hoidossa.

Anna-Mari Koski

Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta

Muistihäiriöiden alkuvaiheen erotusdiagnostiikkaa tarkentuu, kun käyttäytymistä säätelevän toiminnanohjauksen käsite jaetaan kolmeen osa-alueeseen.

Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo Erkinjuntti

Miten palliatiivinen sedaatio toteutetaan

Kuolevilla potilailla esiintyy runsaasti erilaisia oireita, yleisimmin kipuja, hengenahdistusta ja uupumusta. Palliatiivinen sedaatio on viimeinen keino muuten hallitsemattomien oireiden hoitamiseen.

Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Eija Kalso

Hankinnainen vuotoalttius ja toimenpiteisiin valmistautuminen

Antitromboottinen lääkitys on yleistynyt, ja niinpä yhä useammin joudutaan yksilöllisesti punnitsemaan toisaalta tukosriskiä ja toisaalta toimenpiteisiin liittyvää vuotoriskiä.

Eira Poikonen, Elina Armstrong, Jarmo Salo, Riitta Lassila

Kohtaavatko hoitokäytäntö ja suositus? Väestötutkimus pitkäaikaissairauksien hoidosta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää astman, sepelvaltimotaudin, masennuksen ja nivelrikon hoitoa suhteessa hoitosuosituksiin.

Sirkku Vuorma, Siru Keskinen, Päivikki Koponen, Olli-Pekka Lehtonen, Seppo Koskinen, Arpo Aromaa

Täydennyskoulutuksen toteuttaminen - ei ihan yksinkertainen asia

Yksikään lääkäri ei selviä työuransa loppuun asti pelkästään peruskoulutuksessa saamillaan tiedoilla.

Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Pirjo Aho

Uusi testimenetelmä MS-taudin lääkehoidon vaikutusten mittaukseen

Suomessa MS-tautia sairastaa noin 6 000 henkilöä. Heistä noin 2 500 saa taudinkulkua muuntavaa lääkehoitoa, joko beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Hoidon kustannukset olivat vuonna 2006 yli 32 miljoonaa euroa.

Anna-Maija Vallittu

Uutta tietoa virtsarakkosyövästä

Virtsarakkosyöpä on yleisimpiä syöpiä Suomessa. Tupakointi ja ympäristön saasteet ovat tärkeimmät virtsarakkosyövän aiheuttajat. Proteiinikinaasi C (PKC) on solunsisäinen signaalimolekyyli, jonka on osoitettu aktivoituvan mm. tupakansavun sisältämien ainesosien vaikutuksesta. PKC:n jatkuva aktiivisuus soluissa puolestaan on erittäin vahvasti liitetty syövän syntymiseen.

Vesa Aaltonen

Anestesian arviointi

Useita aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia unen syvyyden valvontamenetelmiä on kehitetty yleisanestesian aikana käytettäviksi. Kudosvaurion aiheuttamia ärsykkeitä vaimentavan yleisanestesian osan arviointimenetelmien tutkimus on alkamassa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin unen syvyyden ja kudosvaurion aiheuttamien ärsykkeiden vaimennuksen vuorovaikutusta, useiden elimistön toimintaa kuvaavien muuttujien ja kudosvaurion aiheuttaman ärsytyksen suhdetta sekä EEG:n bispektraali-indeksin (BIS) käyttöä yleisanestesian valvonnassa. Lisäksi verrattiin desfluraani- ja sevofluraanianestesiaan liittyviä EEG-muutoksia ja sykevasteita.

Elina Seitsonen

Sydänläppätulehduksen varhainen toteaminen parantaa ennustetta

Infektiivinen endokardiitti saa alkunsa, kun bakteeri pääsee verenkiertoon muualla elimistössä olevan tulehduksen tai esimerkiksi verenvuotoa aiheuttavan hammastoimenpiteen tai jonkin tähystyksen seurauksena ja kiinnittyy läppärakenteisiin. Endokardiitin riski on suurentunut henkilöillä, joilla on synnynnäisesti tai elämän aikana vaurioitunut läppä tai tekoläppä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä endokardiitti on poikkeuksellisen yleinen.

Maija Heiro

Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn?

Niska-hartia-alueen lihasarkuus olevan yleistä päänsärkyisillä nuorilla. Lihaskipu liittyi erityisesti päänsärkyyn, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Tämä särky ei helpotu särkylääkkeillä. Nuorilla kaularangan lievä kuluma on yllättävän yleistä, mutta sillä ei tutkimuksessa ollut yhteyttä päänsärkyyn.

Katri Laimi

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville aivojen profylaktinen sädehoito

Pienisoluinen keuhkosyöpä on diagnoosivaiheessa usein laaja-alainen tauti. Tauti reagoi hyvin solunsalpaajahoitoon, mutta uusiutuu herkästi. Vain 5 % potilaista elää yli 2 vuotta. Noin 13 % kaikista keuhkosyövistä on pienisoluista keuhkosyöpää.

Sirkku Jyrkkiö

Glitatsonit ja sydämen vajaatoiminta

Tutkimustulokset glitatsonien (rosiglitatsonin ja pioglitatsonin) sydänturvallisuudesta menevät ristiin. Kesällä ilmestyneessä artikkelissa päädyttiin siihen, että rosiglitatsonia käyttäneille potilaille ilmaantuu kontrolleihin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi enemmän sydäninfarkteja. Myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Robert Paul

Vihdoinkin katsaus ejakulaatiokivusta

Ejakulaatiokipu tai orgasmin jälkeinen kipu on sukupuolitoiminnan häiriö, jota käsitteleviä julkaisuja on niukasti, eikä kirjoittajien mukaan yhteenvetoartikkeleita ole aiemmin tehty. Vaivan esiintymistiheydeksi on kuitenkin arvioitu 1-9,7 %.

Ossi Lindell

Lihavuus suojaa psykoosilta?

Lihavuus on noussut kiivaan terveysvalistuksen painopisteeksi. Monet tutkimukset tukevat tätä lähes hysteeriset mittasuhteet saavuttanutta kansallista projektia. Englantilaiset tutkijat selvittivät etenevällä tutkimusasetelmalla painoindeksin (BMI) ja psykiatrisen sairastavuuden välistä yhteyttä seuraamalla runsaan 15 000:n 45-64-vuotiaana tutkitun skotlantilaisen psykiatrisia sairaalahoitoja 29 vuoden aikana. Ilmeni, että tutkittavat, joiden BMI oli yhtä standardideviaatiota suurempi, joutuivat psykoosin, masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon normaalipainoisia harvemmin. Alipainoisilla tilanne oli päinvastainen. Tulos oli miehillä ja naisilla samanlainen, eivätkä seuranta-aikaiset painon muutokset vaikuttaneet tulokseen. Sekoittavat tekijät oli otettu huomioon. Näyttääkin siltä, että keski-ikäisillä lihavilla on normaalipainoisia pienempi riski sairastua vakavaan psykiatriseen häiriöön. Yleissairauksissa tilanne on päinvastainen, mikä luonnollisesti tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan tämän ilosanoman painoarvoa. Tutkijat peräänkuuluttavatkin riittävän laajojen ja pitkään jatkuvien, kontrolloitujen tutkimusten tarvetta, jotta voidaan luotettavasti arvioida, mitkä ovat painonhallintaan tähtäävien toimenpiteiden kokonaishyödyt ja -haitat.

Raimo K. R. Salokangas

Keliakiaa sairastavilla myös suurentunut Addisonin taudin riski

Tutkijat selvittivät rekisteritietojen avulla, onko keliakiapotilailla suurentunut riski sairastua myös Addisonin tautiin. Ruotsissa keliakia oli yhteensä 14 366 sairaalapotilaan uloskirjoitusdiagnoosina vuosina 1964-2003. Näille keliakiapotilaille poimittiin 70 095 verrokkihenkilöä väestörekisteristä, ja tämän jälkeen selvitettiin, kuinka moni sai seurannassa (aikaisintaan vuosi keliakiadiagnoosista vuoteen 2003 saakka) myös Addisonin taudin diagnoosinumeron. Tutkimuksesta selvisi, että keliakiapotilailla oli 11,4-kertainen riski sairastua Addisonin tautiin taustaväestöön verrattuna. Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä ja koski sekä lapsi- että aikuispotilaita. Tulos oli riippumaton sokeritaudista ja sosiaaliluokasta. Kun verrokkiryhmää pienennettiin koskemaan vain sairaalahoidossa olleita henkilöitä, keliakiapotilaiden Addisonriski oli 4,6-kertainen. Tutkijat suosittelevat suoraan keliakiaseulontaa kaikille Addisonin tautia sairastaville potilaille. Selkeästi suurentuneen tautiriskin takia keliakiapotilaita hoitavien lääkärien tulisi pysyä valppaana mahdollisten Addisonin tautiin viittaavien oireiden suhteen.

Camilla Schalin-Jäntti