Lyhyesti: Sildenafiili estää hapenpuutetta korkealla

Korkea ilmanala voi aiheuttaa henkeä uhkaavaa keuhkoverenpaineen nousua. Nyt ranskalaiset selvittivät 12 henkilöllä lääkkeen vaikutusta merenpinnalta korkeaan ilmanalaan siirtymisen yhteydessä (6 sai sildenafiilia 3 x 40 mg/pv ja 6 lumelääkettä). Pulmonaaripaine arvioitiin ultraäänitutkimuksella. Havaittiin, että sildenafiiliryhmässä (alkuun nousua keskimäärin +29 % merenpinnan tasoon nähden) tapahtui laskua paineessa -6 % alle merenpinnan tason arvojen, kun lumeryhmässä laskua oli vain tasolle +21 % lähtöarvosta. Myös muut tutkitut parametrit olivat sopusoinnussa tämän havainnon kanssa. Vaikutus perustuu vasodilataatioon, ja sildenafili saattaakin syrjäyttää jatkossa kalsiumestäjät tämän probleeman hoidossa?

Hannu Puolijoki

Ksimelagatraani - aika hyvä antikoagulantti

JAMA:n helmikuun 9. päivän numero käsitteli laajasti ksimelagatraania. Se on ainoa suun kautta otettava antikoagulantti, ja sai myyntiluvan EU:ssa viime syksynä. Ksimelagatraanista odotetaan varfariinia parempaa tablettiantikoagulanttia, ja vaikka tutkimukset osoittavat sen tehon vähintään yhtä hyväksi kuin varfariinin, jättävät ksimelagatraanin turvallisuus ja terveystaloudellisuus avoimia kysymyksiä.

Robert Paul

Passiivisen tupakoinnin vaarat hahmottuvat entistä tarkemmin

Jopa passiivinen tupakointi voi tappaa, varoitellaan kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Laajassa EPIC-tutkimuksessa seurattiin 10 Euroopan maassa yhteensä 123 479 henkilöä (ikä 35-74 v), jotka eivät olleet joko koskaan tupakoineet tai olivat sen lopettaneet vähintään 10 vuotta aiemmin. Hengityselinsyöpään sairastuneet tai hengityselinperäiseen syyhyn kuolleet muodostivat varsinaisen tutkimusryhmän, jolle sitten valittiin verrokit. Keuhkosyöpiä tuli esiin seitsemän vuoden seurannassa 97, nielun ja kurkunpään syöpiä 20 ja 14 kuoli krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (vain?). Osoittautui, että ympäristöaltistuminen tupakansavulle lisäsi keuhkosyövän ja yllä mainittujen hengityselinsairauksien riskiä. Koko aineistossa riski oli hengityselinsairauksien osalta 1,30, tapaus-verrokkitutkimuksessa 1,70; pelkästään keuhkosyövän suhteen vastaavat luvut olivat 1,34 ja 1,76. Riskien merkitsevyys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti aivan aukotonta. Aiemmin tupakoineet olivat suuremmassa riskissä, ehkä geenimutaatioiden takia? Altistumisen merkitys työssä tuli merkitsevästi esiin ja onkin Euroopan oloissa tärkeä havainto.

Hannu Puolijoki

GIK lopullisesti kuopattu sydäninfarktin hoidossa?

Sydäninfarktin metabolinen modulaatio glukoosi-insuliini-kalium (GIK) -infuusiolla on ollut vaihtelevasti esillä jo lähes 40 vuoden ajan, vaikka kulta-ajat ovat jo takanapäin. GIK:lla on varsin selkeä teoreettinen tausta, lisäksi hoito on halpa ja varsin helposti toteutettavissa. Valitettavasti GIK:n kliininen hyöty on jäänyt epävarmaksi. Asian laajamittainen tutkiminen ei ole jaksanut länsimaisia kollegoja kiinnostaa, koska tämäntyyppiseen tutkimukseen ei heru tukea lääketehtailta, eikä siitä saa tieteellisiä meriittejäkään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Korkea ja matala verenpaine lisää perinataalikuolleisuutta

Korkea verenpaine on alhaisen syntymäpainon ja perinataalikuolleisuuden tunnettu riskitekijä, mutta matalan verenpaineen vaikutuksesta sikiöön on niukasti näyttöä. Brittiläisessä perinataalikuolleisuutta selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 200 000 ensisynnyttäjää, joiden diastolinen verenpaine oli ollut normaali ennen 20:nnettä raskausviikkoa, ja jotka synnyttivät 24:nnen ja 43:nnen raskausviikon välillä. 34:nnen raskausviikon jälkeen syntyneiden lasten perinataalikuolleisuus oli pienin ja syntymäpaino suurin, jos äidin korkein mitattu diastolinen verenpaine raskauden aikana oli 70 ja 90 mmHg:n välillä. Äidin raskaudenaikainen yli 90:n tai alle 70:n mmHg:n verenpaine oli taas yhteydessä lapsen suurempaa kuolleisuuteen ja pienempään syntymäpainoon. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että verenpaineen nousu raskauden aikana ei lisännyt riskiä, jos verenpaine jäi alle 90 mmHg:iin.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Onko migreeni aivoinfarktin riski?

Migreenin ja aivoinfarktin syy-yhteys on epäselvä. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa asiaa on selvitetty 14 tutkimuksesta tehdyllä meta-analyysillä. Aivoinfarktin riski oli lievästi kohonnut erityisesti niillä migreenipotilailla, joilla oli aurallinen migreeni. Riski oli kahdeksankertainen ehkäisypillereitä käyttävillä verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet oraalista ehkäisyä. Vaikka tähän meta-analyysiin liittyy monia ongelmia, kuten tutkimusten heterogeenisuus, muiden riskitekijöiden puutteellinen käsittely ja diagnostinen epävarmuus osassa tutkimuksia, se vahvistaa ajatusta migreenistä yhtenä aivoinfarktin riskitekijänä. On ehkä syytä suhtautua kriittisesti iäkkäämmän, aurallisesta migreenistä kärsivän potilaan ehkäisypillerien käyttöön, jos hänellä on muitakin aivoinfarktin riskitekijöitä.

(Tp)

Lyhyesti: Kolibakteeri pihvistä pissiin?

Mikrobilääkkeille resistenttejä bakteereja kulkeutuu tuotantoeläimistä ihmisiin. Ne aiheuttavat lähinnä suolistoinfektioita. Mutta voivatko eläinperäiset bakteerit aiheuttaa virtsatieinfektioita? USA:ssa on esiintynyt useita virtsatieinfektioryppäitä, joiden aiheuttajana on ollut trimetopriimi-sulfaresistentti kolibakteeri, ihan omanlaisensa klooni. Laaja esiintyminen viittaisi vaikka ruokaan bakteerien levittäjänä. Niinpä tutkittiin viitisensataa eläinperäistä kolibakteerikantaa viime vuosikymmenien ajalta. Trimetopriimi-sulfaresistenttien kantojen joukosta löytyi yksi, lehmästä vuodelta 1988, joka oli käytännössä samaa kloonia kuin epideemiset virtsatieinfektion aiheuttajat. Tätä pidettiin hälyttävänä osoituksena siitä, että tuotantoeläimistä voi saada myös pahoja virtsatieinfektioita.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: ACE:n estäjä ja sartaani diabeettisessa nefropatiassa

Moni kliinikko mieltää ACE:n estäjien ja sartaanien renoprotektio-ominaisuudet samoiksi, mutta moderniin medisiinaan kuuluu, ettei mikään ole varmaa, ennen kuin se on osoitettu. Losartaani ja irbesartaani ovat dokumentoidusti renoprotektiivisia, ja nyt todetaan sama, kun on verrattu telmisartaania ja enalapriilia. Tämä selvisi 250:lle varhaista nefropatiaa sairastavalle diabeetikolle tehdystä 5 vuoden prospektiivisesta, kaksoissokkotutkimuksesta: glomerulussuodos heikkeni saman verran molemmissa ryhmissä seuruuaikana. Tutkimus osoittaa, että alkavassa nefropatiassa enalapriili ja telmisartaani ovat samalla tavalla renoprotektiivisia.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030