Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle vuonna 1998 laaditussa astman hoitoketjussa sovittiin työnjako astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 selvitettiin astman hoitoketjun vaikutuksia tutkimalla erikoissairaanhoidon poliklinikalla sekä ennen hoitoketjua että hoitoketjun laatimisen jälkeen käyneiden astmapotilaiden hoidon järjestymistä. Hoitoketjun aikana erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden poliklinikkakäyntimäärät vähenivät, ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan. Astmaohjaus oli tehostunut, ja valmiudet astman omahoidon toteuttamiseen olivat lisääntyneet.

Pirkko E. Brander

Lyhyesti: Yskänrefleksin puutteellisuus voi aiheuttaa keuhkokuumeen

Valtaosassa uusiutuvista pneumonioista ei ole taustalla mitään selvästi altistavaa tekijää kuten perussairautta tai sen hoitoa. Japanilaiset selvittivät, voisiko toistuvien keuhkokuumeiden takana olla yskänrefleksin puutteellinen toiminta. Selvitys 2-6 pneumoniaa sairastaneiden seitsemän potilaan aineistosta tuki tätä hypoteesia. Refleksin herkkyyttä tutkittiin kapsaisiinihengittelyllä (pitoisuus, joka aiheutti vähintään viisi yskäisyä). Vertailuryhmään nähden ero oli selvä. Pitäisikö siis keuhkokuumeita sairastaneiden välttää yskänrefleksin herkkyyttä lamaavia lääkkeitä? Pneumonioiden lokalisaatio tuki tutkimuksessa toisaalta myös aspiraatioetiologiaa, joten siihenkin tulisi puuttua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Probiootti ei infektoi

Yli kymmenen vuotta on Suomessa nautittu Lactobacillus GG:tä sisältäviä probioottivalmisteita lisääntyviä määriä. Mainosmiesten pelastajabakteeriksi ristimä mikrobi on herättänyt myös epäilyjä. Jotkut ovat suhtautuneet varauksella elävän bakteerin laajamittaiseen käyttöön. He pelkäävät, että periaatteessa harmiton bakteeri voi sopivissa olosuhteissa aiheuttaa infektioita. Lohduttavaa tietoa tarjoaa suomalaistutkimus, jossa seurattiin bakteerin esiintymistä veriviljelyissä menneellä vuosikymmenellä. Ei Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa todettu Lactobacillus GG-bakteremioiden lisääntyneen. Ainakin tällä mittarilla mitattuna GG on turvallinen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Pidentävätkö inhalaatiosteroidit keuhkoahtaumapotilaan elinikää?

Kanadan Albertassa selvitettiin inhalaatiosteroidien vaikutusta keuhkoahtaumatautia sairastavien elinikään. Kohortissa oli mukana 6 740 kohtalaisen pitkälle edennyttä tautia sairastavaa yli 65-vuotiasta, jotka poimittiin tutkimukseen sairaaloiden poistoilmoitusrekistereistä sellaisista potilaista, jotka olivat olleet hoidossa keuhkoahtaumataudin pahenenisen takia. Tavoitteena oli selvittää myös inhalaatiosteroidien annos-vastesuhdetta kuolleisuuteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Suolistoinfektiot suurentavat kuolleisuutta

Tanskalaistutkijat hyödynsivät erinomaisia sairausrekistereitään selvittääkseen suolistoinfektioiden vaikutusta kuolleisuuteen. Yli 46 000 potilaan ja lähes puolimiljoonaisen verrokkijoukon tietojen perusteella voitiin todeta, että salmonellojen, kampylobakteerien, yersinioiden ja shigellojen aiheuttamat infektiot suurentavat kuolleisuuden yli kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna kuukauden ajan infektion jälkeen. Shigelloosin vaikutus on alussa voimakkain, mutta menee nopeasti ohi. Muut infektiot suurensivat pitkäaikaiskuolleisuuttakin. Muiden sairauksien huomioon ottaminen vaikutti tuloksiin yllättävän vähän. Ravintoperäiset infektiot eivät siis ole aivan harmiton riesa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vaikuttaako rintasyövän sädehoito sydänkuolleisuuteen?

Ruotsalaiset selvittivät kansallisen lähes 90 000 rintasyöpäpotilaan rekisterin perusteella, miten vasemman ja oikean rinnan syöpä vaikuttavat myöhempään sydänkuolleisuuteen. Syöpäkuolleisuus oli kummassakin ryhmässä sama. Noin 30 % potilaista sai sädehoitoa ja sydänkin sai osansa varsinkin vasemmanpuoleisen rintasyövän hoidon yhteydessä. Tiedetään, että sydämen säderasitus voi vaikuttaa haitallisesti sepelvaltimoihin, ja sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyikin noin 10 % suuremmaksi vasemman puoleisessa taudissa 10 vuoden kuluttua diagnoosista. Sädehoito on kehittynyt ja sydämeen kohdistuvat sädeannokset ovat varmasti pienentyneet 1970-luvulta, jolloin tämä potilasjoukko hoidettiin.

Juhani Airaksinen

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/2003 Kommentteja

Aivohalvauspotilaan kävelyn painokevennetty kuntoutus kävelysimulaattorilla

Kävelyn uudelleen oppiminen on aivohalvauspotilaiden tärkeimpiä tavoitteita. Kuntoutusta voidaan tehostaa kävelysimulaattorilla. Siinä painoa kevennetään valjaiden avulla, jolloin huonokuntoinenkin potilas voi harjoitella kävelyä turvallisesti pelkäämättä kaatumista. Jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla, jotka liikuttavat jalkoja fysiologisesti aivan normaalin kävelyn tavoin. Simulaattorissa toistuvan askelluksen harjoittelumäärä saadaan vaivattomasti suureksi eikä terapeuttikaan joudu työskentelemään niin kuormittavasti kuin perinteisillä menetelmillä.

Sinikka H. Peurala, Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen, Juhani Sivenius

Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen

Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveysongelmiin yläasteikäisillä nuorilla

Peruskouluikäiset ovat oppivelvollisia, ja heidän tulee koulupäivinä osallistua koulutyöhön. Monissa oppilaitoksissa peruskoulun jälkeen myös oppivelvollisuusiän ohittaneiden on oltava läsnä päivittäin, ellei heillä ole erityistä sovittua lupaa olla poissa. Runsaat poissaolot koulusta johtavat yleensä ongelmiin oppimäärän suorittamisessa. Toisaalta runsaat poissaolot saattavat liittyä lukuisiin erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pauli Poutanen, Nina Kilkku, Matti Rimpelä

Ravitsemuksellisesti täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö ja sen taustatekijät suomalaisilla aikuisilla

Markkinoilla olevien täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on Suomen EU-jäsenyyden myötä laajentunut voimakkaasti. Elintarvikeviraston tilaaman selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoi saavansa normaalista ruokavaliostaan riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Kuitenkin viidennes vastaajista käytti täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintoainevalmisteita. Erityisesti B- ja C-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia arveltiin tarvittavan normaalin ruoan lisäksi erilaisista lisistä.

Susanna Raulio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030