Oikaisu artikkeliin: Olkaluun yläosan murtuma

SLL:n numeron 2/2003 sivuilla 155-61 olleessa artikkelissa: Pajarinen J, Björkenheim JM. Olkaluun yläosan murtuma, oli kuvan 8 tilalla kuva 7 toistamiseen. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä ja julkaisemme ohessa (PDF) kuvan 8.

Synnytyksen jälkeinen masennus - onko vika hormoneissa?

Lapsivuodeaika altistaa naisen mielenterveyshäiriöille. Synnytyksen jälkeinen masennus on näistä häiriöistä yleisin: synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana sairastumisriski on kolminkertainen muiden samanikäisten naisten riskiin nähden. Vaikka useimmat sairastuneista parantuvatkin ilman hoitoa kuuden kuukauden kuluessa, jopa joka neljäs kärsii masennuksesta vielä vuoden kuluttua. Valitettavan usein synnytyksen jälkeinen masennus jää diagnosoimatta. Äidin jääminen ilman tukea ja asianmukaista hoitoa voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa.

Antti Perheentupa

Tinnitus, teoria ja käytäntö

Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota kaikkialla kehittyneissä maissa. Tinnituspotilaan kanssa asioiminen asettaa hoitavalle lääkärille merkittävän määrän sekä lääketieteellisiä että psykologisia vaatimuksia, joita ei tavanomaisissa koulutusohjelmissa ole ollut maassamme helposti saatavilla. Kirjoituksessa esitellään lyhyesti monia tinnituspotilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä perusteita, joiden tunteminen on menestyksellisen tinnituspotilaiden hoidon edellytys.

Jukka Ylikoski

Preanalytiikka alueellisessa laboratoriotoiminnassa

Kliinisten laboratoriomääritysten tulosten oikeellisuutta arvioidaan laboratorion sisäisillä ja ulkoisten tahojen järjestämillä kontrolleilla. Näin esille saatava analyyttinen vaihtelu on kuitenkin vain pieni osa laboratoriotuloksen mahdollisesta virheestä. Ennen näytteen tutkimista laboratoriossa siihen ovat ehtineet vaikuttaa jo monet preanalyyttiset tekijät, joiden vaikutus tulokseen voi olla suurempi kuin analyyttinen vaihtelu. Hiljattain käyttöön otettu uusi testauslaboratorioiden akkreditointistandardi SFS-EN ISO/IEC 17025 edellyttääkin preanalyyttisten tekijöiden kartoittamista analyyttisten tekijöiden ohella.

Simo Pohjavaara, Outi Malminiemi, Timo Kouri

Kuopion yhteispäivystystutkimus Kuopion yhteispäivystyksen yleislääkäripäivystyksen käyntisyyt ja konsultaatiot

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen käyntisyitä, konsultaatioita ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn (kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus, ICPC) mukaan yli puolet päivystyskäynneistä kuuluivat tuki- ja liikuntaelinten, hengityselinten sekä yleisten ja epäspesifisten vaivojen ryhmiin. Lääkäreiden tekemien diagnoosien perusteella vastaavasti ICD-10-luokituksen mukaan yli puolet käynneistä liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, vammoihin sekä muualla luokittelemattomiin oireisiin.

Pekka Mäntyselkä, Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Esko Kumpusalo

Vanhempien voimavarat esiin - videoavusteinen perheohjaus lasten mielenterveystyössä

Videoavusteinen perheohjaus on vanhempien ja lasten vuorovaikutusta tukeva hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka voidaan toteuttaa ainakin osittain lapsen kotona. Videonauhoituksia apuna käyttäen vanhempia autetaan näkemään omia vahvuuksiaan vanhempana, tunnistamaan lapsen tarpeita ja tunteita ja vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kehitystä. Menetelmää on käytetty lasten käytöshäiriöiden, tunne-elämän ongelmien ja kehitysviivästymien hoidossa ja kuntoutuksessa, ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

Raija Ollikainen, Marja Laava, Airi Ahola-Häkkilä, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling

Priorisointi - ration aalisia valintoja vai hoitamatta jättämistä?

Priorisointi on ensisijaistamista sekä valintojen tekemistä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden välillä. Priorisointi on osa hyvää lääkintäkäytäntöä. Valintojen perusteet ovat lääketieteellisiä, taloudellisia, eettisiä ja oikeudellisia. Valintaperusteet painottuvat eri tavalla priorisoinnin eri portailla. Priorisointi ei merkitse hoidotta jättämistä, vaan rationaalisten valintojen tekemistä terveydenhuollon päätöksenteon eri tasoilla.

Harri Tohmo, Irma Pahlman

Magneettikuvauksen diagnostinen arvo luuston rasitusmurtumissa ja niiden esiasteissa

22.11.2002 Helsingin yliopisto

Martti Kiuru

Transformoiva kasvutekijä beta -perheen ligandit ja reseptorit

29.11.2002 Helsingin yliopisto

Jonas Bondestam

Itseannosteltava fentanyyli synnytyskivun hoidossa; vaikutukset äidin ja vastasyntyneen vointiin

30.11.2002 Turun yliopisto

Eeva Nikkola

Pään ja kaulan alueen syövän immunoterapeuttinen hoito

5.12.2002 Turun yliopisto

Heikki Irjala

Kokeellinen tutkimus suoliston verenkierrosta

13.12.2002 Kuopion yliopisto

Antero Heino

Astrosytoomien geneettinen profilointi

13.12.2002 Tampereen yliopisto

Satu-Leena Sallinen

Lyhyesti: Nuorten väkivaltaa voidaan ennakoida

Amerikkalaiset tutkijat testasivat uuden 13 kysymyksen mittarin (Violence Proneness Scale; VPS) ennustekykyä huumeita käyttäneiden ja psyykkisesti terveiden isien pojilla, jotka täyttivät kyselyn 12-14 vuoden iässä. Poikien väkivaltainen käyttäytymisen rekisteröitiin 19 vuoden ikään asti. Väkivaltaista käyttäytymistä ennakoivat poikien oma - noin 6 vuotta aikaisemmin todettu - psyykkinen häiriintyneisyys ja VPS:n korkea pistemäärä. Sen sijaan isien psyykkinen häiriintyneisyys tai huumeiden käyttö ei yhdistynyt poikien väkivaltaisuuteen eikä yllättäen myöskään poikien huumeiden käyttö. Kun katkaisukohtana oli 10 pistettä, VPS ennusti oikein 77 % tapauksista, sensitiivisyys oli 81 % ja spesifisyys 77 %. Koulu- ja toveriryhmään sopeutumista mittaava VPS yhdessä lapsuusajan psyykkistä häiriintyneisyyttä koskevan tiedon kanssa voivat auttaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisten lasten tunnistamisessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Auttaako ilmanpuhdistin astmapotilasta?

Monet potilaat kyselevät, onko huoneistokohtaisista ilmanpuhdistimista apua astman oireisiin. Joillekinhan apua voi olla, mutta kirjallisuudesta ei selvää näkemystä löydy; tämän todistaa juuri ilmestynyt 10 relevantin tutkimuksen analyysi. Kaikkiaan tutkimuksissa oli ollut vain 216 potilasta. Oireisiin on apua saatu, mutta eipä juuri lääkkeiden tarpeeseen tai objektiivisiin mittareihin kuten PEF-arvojen seurantaan. Lisätutkimuksia tarvitaan, joskin pääkirjoituksen laatija painottaa myös asianmukaisen allergologisen selvityksen tekemistä ja oireita aiheuttavan tekijän poistamista.

Hannu Puolijoki

Tuleeko toistuvista kardioversioista luopua eteisvärinän hoidossa?

Useimmat lääkärit uskovat, että sinusrytmin palauttaminen on eteisvärinän hoidossa paras päämäärä. Valitettavasti tämän loogisen tavoitteen saavuttaminen on joskus vaikeaa ja siihen liittyy runsaasti vakaviakin haittavaikutuksia. Jo aiemmin on osoitettu, että pelkkä eteisvärinän kammiovasteen hillitseminen on elämänlaadun kannalta yhtä hyvä vaihtoehto kuin sinusrytmin palauttamiseen pyrkivä hoitostrategia. Epäselvää on ollut, onko tämä hoitovalinta ennusteen kannalta yhtä hyvä kuin laajasti käytetty aktiivinen hoitotapa.

Juhani Airaksinen

...eivätkä toistuvat kardioversiot auttaneet Euroopankaan puolella

Hollantilaisessa tutkimuksessa taas satunnaistettiin 522 eteisvärinän uusiutumisen takia sähköiseen rytminsiirtoon lähetettyä potilasta joko rytminsiirtoon tai pelkkään eteisvärinän kammiovasteen hallintaan. Sinusrytmi säilyi ensimmäisessä ryhmässä - tarvittaessa toistuvien kardioversioiden ja rytmihäiriölääkkeiden avulla - vain 39 %:lla potilaista runsaan kahden vuoden seurannassa. Eteisvärinän hillintään perustuvassa ryhmässä oli päätynyt sinusrytmiin 10 %. Heistä 13 potilaalle oli jouduttu tekemään kardioversio vaikeiden rytmihäiriöoireiden takia.

Juhani Airaksinen

Uusiin psykoosilääkkeisiin liittyy myös vakavia sivuvaikutuksia

Viime vuosikymmenellä käyttöön tulleet ns. toisen polven psykoosilääkkeet ovat yhtä tehokkaita mutta aiheuttavat neurologisia haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteiset psykoosilääkkeet. Kuitenkin myös niihin liittyy vakavia sivuvaikutuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Saisiko olla bronkoskopia uudelleen?

Sinisen lehden pääkirjoituksen laatijan tapaan olen hämilläni keuhkoalan kovimman impaktin lehdessä julkaistusta jutusta, jossa tutkittiin sitä, haluaako joku uudestaan bronkoskopiaan (n = 481). Kysymyksenasettelu on lähinnä hypoteettinen, koska seurantaskopioita ei juurikaan tehdä kuin erityisen painavista syistä. Sinänsä olisi erittäin tärkeää tutkia sitä, millä inhottavalta tuntuva toimenpide saataisiin vähemmän kiusalliseksi. Tässä tutkimuksessa tyyväisyys oli hyvää, ja 71 % tulisi varmasti ja 22 % luultavasti uudestaan toimenpiteeseen. Mm. etukäteisinformatioon tutkimuksen luonteesta olisi panostettava.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sotakirjeenvaihtajan työ on raskasta

Sotakirjeenvaihtajat joutuvat kohtaamaan äärimmäisiä tilanteita, jotka rasittavat heitä melkoisesti. Tutkijat lähettivät kyselyn traumaperäistä stressireaktion ja depression oireista sekä yleisestä stressaantuneisuudesta 140:lle kansainvälisten tietotoimistojen sotakirjeenvaihtajalle ja 107 reportterille, jotka eivät koskaan olleet osallistuneet sotatilanteen raportointiin. Toisessa vaiheessa tehtiin kliininen haastattelu. Vertailuryhmään nähden sotakirjeenvaihtajat käyttivät enemmän alkoholia ja heillä oli enemmän traumaperäisen stressireaktion ja depression oireita. Strukturoidun haastattelun perusteella 28,6 % sotareporttereista kärsi traumaperäisestä stressireaktiosta (vertailuryhmässä 0 %), 21,4 % vakavasta masennustilasta (5,3 %) ja 14,3 % huumeriippuvuudesta (5,3 %). Hoitoa he eivät kuitenkaan saaneet enempää kuin muut. Sotakirjeenvaihtajilla traumaperäisen stressireaktion esiintyvyys on siis samaa luokkaa kuin taisteluihin osallistuvilla sotilailla.

Raimo Kr Salokangas