Piilevätkin tubibakteerit pystytään pian tuhoamaan

Yksi tuberkuloosibakteerin mystisimmistä ominaisuuksista on sen kyky piileksiä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Suomessakin tuberkuloosiin sairastuu ikäihmisiä, jotka ovat kantaneet bakteeria mukanaan viime vuosisadan alusta asti. Yleensä piileskely tapahtuu primaarisen infektiopesäkkeen alueella makrofagien sisällä. Piilopaikkaan yleensä muodostuu keskeltä juustomainen granulooma. Elimistön immuunijärjestelmä vartioi aktiivisesti piileviä bakteereita. Kun immuunipuolustus heikkenee korkean iän tai sairauden vuoksi, tuberkuloosibakteerit aktivoituvat ja aiheuttavat kliinisiä oireita aiheuttavan taudin. Onneksi muuten terveistä tartunnan saaneista vain 10 % sairastuu elämänsä aikana.

Matti Viljanen
Lehti 34: Lääketieteen maailmasta 34/2000 Kommentteja

Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa

Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy terveydenhuollon työssä enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat yleisempiä. Fyysinen väkivalta on oleellinen vaaratekijä, jonka seurauksena voi pahimmillaan olla jopa hengen menetys. Jo väkivallan uhka kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saattaa lisätä työuupumusta sekä heikentää työviihtyvyyttä. Väkivaltatilanteisiin työpaikalla voi varautua rakenteellisten ratkaisujen ja turvatekniikan avulla. Tehokkaaseen väkivaltariskien hallintaan kuuluvat myös työnjako, toimintatavat, ohjeet, koulutus, seuranta ja jälkihoito.

Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus
Lehti 34: Katsausartikkeli 34/2000 Kommentteja

Fyysinen passiivisuus ja terveysliikunta - ongelma ja ratkaisumahdollisuus

Yhä yleistyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikkumista joko työmatkoilla tai vapaa-aikana, muuten fyysisen passivoitumisen vaikutukset näkyvät yhä selvempinä kansanterveydellisinä ongelmina. Terveysliikunnan tulisi olla osa jokaisen ihmisen päivittäistä toimintaa. Yhteiskunta suhtautuu terveysliikuntaan periaatteessa myönteisesti, mutta ihmisten aktivoiminen liikkeelle vaatii kunnollisia edellytyksiä, kuten turvallisia ja rauhallisia paikkoja tavanomaisten liikuntamuotojen harjoittamiseksi päivittäisessä elinympäristössä, kevyen liikenteen väyliä ja liikuntaa edistäviä palveluja.

Ilkka Vuori
Lehti 34: Katsausartikkeli 34/2000 Kommentteja

Toiminnallisista somaattisista oireista kärsivien kognitiivinen hoito Kokeilu aikuispsykiatrian yksikössä

Toiminnallinen ruumiillinen oireilu on yleinen ongelma, ja siitä kärsivien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoyrityksiin käytetään valtavasti voimavaroja. Osalla potilaista oireet loppuvat aikanaan, mutta pitkään jatkuvassa oireilussa hoidon tulokset ovat huonoja. Viime vuosina lyhyistä psykoterapioista on saatu toiveita herättäviä tuloksia tämän potilasryhmän hoidossa. TYKS:n psykiatrian klinikassa vuosina 1995-98 toteutetussa kokeilussa kehitettiin toiminnallisista somaattisista oireista kärsiville potilaille soveltuva lyhyt kognitiivinen arviointi- ja hoitomalli ja henkilökuntaa koulutettiin kognitiivisen lyhytterapian käytäntöön.

Päivi Niemi, Erkki Äärelä
Lehti 34: Katsausartikkeli 34/2000 Kommentteja

Happi - välttämätön ja vaarallinen

Monen terveysongelman patofysiologiaan liittyy riittämätön hapen saanti. Ylipainehappihoidon tulisi kuulua kliiniseen peruskeinovalikoimaan. Happi on myös myrkyllinen. Siitä muodostuu radikaaleja, joilla on monia haittavaikutuksia. Elimistö suojautuu niitä vastaan valmistamalla omia suojaavia entsyymejä ja käyttämällä hyväksi ravinnon mukana saatavia antioksidatiivisia yhdisteitä (esim. vitamiinit C ja E, karotenoidit ja polyfenolit). Hyvä fyysinen kunto parantaa entsyymien ja glutationin kudostasetta. Liikuntaharrastus ja kasvisvoittoinen ravinto kuuluvat fysiologiseen terveytemme edistämiseen myös tässä suhteessa.

Osmo Hänninen, Mustafa Atalay
Lehti 34: Katsausartikkeli 34/2000 Kommentteja

Lääketieteen uutiset vaikuttavat pörssiinkin

Lääketieteelliset uutiset putkahtavat julkisuuteen usein sattumalta ja niillä voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset niin mediaan, potilaisiin kuin pörssikursseihinkin. Nasdaq-indeksiä voidaankin pitää yhtenä lääketieteellisten läpimurtojen indikaattorina, todettiin elo-syyskuun vaihteessa Tukholmassa järjestetyssä lääkäreiden ja lääketieteen toimittajien yhteisessä Medicine and the Media -kongressissa.

Marit Henriksson
Lehti 34: Terveydenhuolto 34/2000 Kommentteja

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad
Lehti 34: Terveydenhuolto 34/2000 Kommentteja

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni
Lehti 34: Terveydenhuolto 34/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi
Lehti 33: Lääketieteen maailmasta 33/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki
Lehti 33: Lääketieteen maailmasta 33/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030