Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?
Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.
Vuonna 1998 Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa suoritettiin 258 tohtorintutkintoa. Valtaosa väitöskirjoista oli ns. osajulkaisu-, kokooma- eli osatyöväitöskirjoja, joiden rungon muodostavat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit. Osajulkaisuväitöskirjaan tulee liittää…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



