Mitä tarvitaan matkalla potilasturvallisuuden mallimaaksi?
Suomen tavoitteena on olla asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuoteen 2026 mennessä (1,2).
Potilasturvallisuudessa vaaratapahtumalla tarkoitetaan potilaaseen tai asiakkaaseen kohdistuvaa turvallisuuden vaarantavaa tapahtumaa, joka aiheutti tai olisi voinut aiheuttaa haittaa potilaalle.
Terveydenhuollon vaaratapahtumien tutkinta on vakiintunut käytäntö myös Suomessa. Tapahtumista voidaan ilmoittaa HaiPro-järjestelmällä (3,4). Laajasta käytöstä huolimatta ei tiedetä, vähentääkö tutkintamenettely vaaratapahtumien todellista ilmaantuvuutta.
Joissakin maissa, kuten Australiassa ja Ruotsissa, vaaratapahtumien tutkiminen on terveydenhuoltoa velvoittavaa toimintaa. Suomessa terveydenhuollon toimija päättää itse, mitä vaaratapahtumailmoituksia yksikössä tutkitaan tarkemmin tai jätetään tutkimatta – toimija siis valvoo itse itseään.
Suomessa terveydenhuollon seurauksiltaan erittäin vakavat tapahtumat voidaan tutkia Onnettomuustutkintakeskuksessa, jonka toiminta on lakiin perustuvaa. Sen antamista, tutkimuksiin perustuvista turvallisuussuosituksista vain noin 3 % eli 30 on kohdistunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan siis myös muita toimenpiteitä.
Suomeen perustettiin vuonna 2019 Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus, sittemmin Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. Se sijaitsee Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Keskuksen työn perusteella sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänä vuonna uuden asiakas- ja potilasturvallisuustrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosille 2022–2026 (1). Niillä pyritään edistämään osallisuutta, turvallisuutta vahvistavia toimia ja turvallisuuskulttuurin johtamista. Suunnitelmassa on yhteensä 12 tavoitetta, jotka saavuttamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden toivotaan parantuvan.
Potilasturvallisuutta voidaan oletettavasti parantaa, jos se huomioidaan jo ammattiin valmistavassa koulutuksessa ja potilasturvallisuudesta voisi näin tulla jo varhain osa kehittyvää ammatillista identiteettiä.
Suomessa julkaistiin vuonna 2020 kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien yhteiset Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet (5). Nyt ensimmäistä kertaa tavoitteissa on mukana omana osionaan Potilasturvallisuus ja laadunhallinta, mikä on merkittävä parannus aikaisempaan.
Myös valmiiden lääkärien ja hammaslääkärien jatkokoulutusmahdollisuudet potilasturvallisuuden alalla ovat parantuneet. Suomeen perustettiin viime vuonna Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys, johon erikoislääkärit voivat kouluttautua (6).
Vaaratapahtumien tarkempi tutkinta on tällä hetkellä terveydenhuollon toimijoiden itse päätettävissä.
Kansainvälisessä siviili-ilmailussa ja merenkulussa on velvoittavia turvallisuuteen liittyviä periaatteita, joita on käytetty kansallisen lainsäädännön pohjana. Pitäisikö velvoittavan lainsäädännön kehittämistä potilasturvallisuudestakin pohtia myös Suomessa?
Ari Uusaro: Ei sidonnaisuuksia.
- 1
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2/2022
- 2
- Welling M, Helovuo A, Tiirinki H. Vaaratapahtumien tutkinta – työväline terveydenhuollon turvallisuusjohtamiseen. Suom Lääkäril 2022;77:2189–92.
- 3
- Rauhala A, Kinnunen M, Kuosmanen A ym. Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? Suom Lääkäril 2018;73:2716–21.
- 4
- Ruuhilehto K, Kaila M, Keistinen T, Kinnunen M, Vuorenkoski L, Wallenius J. HaiPro – millaisista vaaratapahtumista terveydenhuollon yksiköissä opittiin vuosina 2007–2009? Duodecim 2011;127:1033–40.
- 5
- Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet. https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu-ja-opetus/valmistuvan-laakarin-osaamistavoitteet. Tarkistettu 28.10.2022.
- 6
- Salo T. Erityispätevyytenä laatu ja potilasturvallisuus. Suom Lääkäril 2021;76:1750–1.
