Pääkirjoitus, tiede Suom Lääkäril 2023;78:e37536, www.laakarilehti.fi/e37536

Nuorten naisten lihavuutta pitäisi hoitaa mahdollisimman varhain

Emilia Huvinen

Vuonna 2021 jo lähes puolella suomalaisista synnyttäjistä oli ylipainoa tai lihavuutta ennen raskautta. Melkein joka viidennen painoindeksi ylitti 30 kg/m2 (1).

Lihavuuteen liittyvät metaboliset ja endokrinologiset muutokset sekä matala-asteinen tulehdus heikentävät naisen hedelmällisyyttä aiheuttaen mm. ovulaatiohäiriöitä. Myös keskenmenoja ja sikiön rakennepoikkeavuuksia esiintyy enemmän (2).

Raskauden aikana lihavuus lisää raskauskomplikaatioita, kuten raskausdiabetesta ja pre-eklampsiaa, sekä synnytyshaasteita, keisarileikkauksia ja lapsivuodeajan komplikaatioita (3). Valitettavasti äidin lihavuus heijastuu myös lasten pitkäaikaisterveyteen: lapsilla on havaittu mm. enemmän lihavuutta, diabetesta, astmaa ja allergiaa (4).

Tutkitusti tehokkaita ratkaisuja on onneksi tarjolla.

Elintapainterventiot onnistuvat parantamaan hedelmällisyyttä. Tuoreen meta-analyysin mukaan ruokavalio- ja liikuntaintervention jälkeen raskaus ja lapsen syntymä olivat todennäköisempiä (5). Myös raskauden aikana elintapainterventiot kannattavat: ne vähentävät painonnousua, raskausdiabetesta sekä yleisesti äidin komplikaatioita (6).

Lihavuuden hoitoon on tarjolla myös lääke- ja leikkaushoitoa elintapamuutosten tueksi. Nykyisillä lääkityksillä päästäänkin jo noin 10 %:n painonpudotukseen, ja uusimmat markkinoille pian saapuvat valmisteet ovat auttaneet jopa yli 20 %:n painonlaskuun. Toistaiseksi tehokkain hoitomuoto on leikkaushoito: sillä voidaan saavuttaa keskimäärin 30–40 %:n painonpudotus (7).

Lue myös

Lääkehoitojen turvallisuudesta raskauden aikana ei kuitenkaan ole tietoa, ja osaan, kuten fentermiini-topiramaattiyhdistelmään, liittyy jopa tunnettu epämuodostumariski. Lihavuusleikkausten jälkeen puolestaan tulisi odottaa ainakin 12–18 kuukautta, ennen kuin raskautta voi suunnitella. Silloinkin siihen liittyy mm. sikiön pienipainoisuuden riski (8).

Nykyajan suomalainen nainen siirtää raskaustoiveitaan koko ajan myöhemmäksi, ja niinpä ollaan usein tilanteessa, jossa joudutaan käymään taistelua sekä aikaa että ylipainoa vastaan. Tehokkaimmat hoitomuodot ovat vasta-aiheisia raskauden aikana, joten lihavuuden hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain ennen raskaushaaveita. Aloittamalla hyvissä ajoin voisimme ehkä katkaista myös sukupolvesta toiseen jatkuvan lihavuuden noidankehän.

Minne voisimme luoda toimivia lihavuuden hoitopolkuja hedelmällisessä iässä oleville naisille? Voisiko ehkäisyneuvola olla tulevaisuudessa myös raskaudensuunnitteluneuvola? Suomalainen nainen saa keskimäärin 1,32 lasta (9), joten voisimmeko synnytyksen jälkeen tukea tuoreita äitejä painonhallinnassa ennen mahdollista seuraavaa raskautta?

Hedelmällisyyden kohentamisen lisäksi tässä olisi myös erinomainen mahdollisuus ehkäistä tulevia metabolisia sairauksia.

Hedelmällisessä iässä olevien naisten painonhallinnan tuki tulisi nähdä tärkeänä osana hoitoa lähtien raskaudensuunnittelusta ja jatkuen raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen lapsiperheaikaan asti – aikaan, jolloin seuraava sukupolvi ottaa ensiaskeleitaan perheen ruokatottumusten ja liikunnan parissa.

Kirjoittaja

Emilia Huvinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, tutkija Helsingin yliopisto


Sidonnaisuudet

Emilia Huvinen: Apurahat (Juho Vainion säätiö, Suomen lääketieteen säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen diabetestutkimussäätiö, Sohlbergin säätiö), luentopalkkiot (Exeltis, Gedeon Richter, Novo Nordisk). Suomen lihavuustutkijat ry hall. ja matka-apuraha.


Kirjallisuutta
1
THL. Ennakkotilasto: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
2
Penzias A ym. Obesity and reproduction: a committee opinion. Fertil Steril 2021;116(5):1266–85.
3
Creanga AA, Catalano PM, Bateman BT. Obesity in pregnancy. N Engl J Med 2022;387(3):248–59.
4
Godfrey KM ym. Influence of maternal obesity on the long-term health of offspring. Lancet Diab Endocrinol 2017;5(1):53–64.
5
Hunter E ym. The effectiveness of weight-loss lifestyle interventions for improving fertility in women and men with overweight or obesity and infertility: A systematic review update of evidence from randomized controlled trials. Obesity Rev 2021;22(12):e13325.
6
Teede HJ ym. Association of antenatal diet and physical activity-based interventions with gestational weight gain and pregnancy outcomes: a systematic review and meta-analysis. JAMA Intern Med 2022;182(2):106–14.
7
Perdomo CM ym. Contemporary medical, device, and surgical therapies for obesity in adults. Lancet 2023;401:1116–30.
8
Akhter Z ym. Pregnancy after bariatric surgery and adverse perinatal outcomes: A systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2019;16(8):e1002866.
9
Tilastokeskus. Syntyneet 2022. https://www.stat.fi/tilasto/synt
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030