Huomattava osa väestöstä on käyttänyt psyykelääkkeitä 25-vuotiaaksi

Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää psyykelääkkeiden käytön kumulatiivista ilmaantuvuutta 12-25-vuotiailla ja selvittää kahdeksan vuoden iässä arvioituja tekijöitä, jotka ennustavat psyykelääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaalahoitoa 12-25 vuoden iässä.

David Gyllenberg

Sykevaihtelu ennustaa ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleinen rytmihäi-riöongelma sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen. Vaikka eteisvärinäjakso on yleensä lyhytkestoinen ja itsestään korjaantuva, se lisää sairastavuutta. Toistaiseksi ei pystytä tunnistamaan ohitusleikkauksen jälkeiselle eteisvärinärytmille alttiita potilaita eikä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuula Tarkiainen

Pandemiarokotteen yhteys lasten narkolepsian esiintyvyyden äkilliseen lisääntymiseen Suomessa

Narkolepsia on krooninen unihäiriösairaus, johon sairastumisen riskiä lisää voimakkaasti perinnöllinen alttius. Narkolepsia aiheuttaa poikkeavaa päiväväsymystä ja katapleksiaa eli tunnereaktioihin liittyviä äkillisiä lihasvoiman menetyskohtauksia. Suomessa havaittiin äkillinen lasten ja nuorten narkolepsian lisääntyminen pian pandeemisen influenssaepidemian jälkeen. Influenssaa vastaan oli annettu AS03-tehosteainetta sisältävää Pandemrix-rokotetta. Muissa ikäryhmissä narkolepsian lisääntymistä ei havaittu. Pandemiarokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä 4-19-vuotiaiden ikäryhmässä arvioitiin takautuvassa kohorttitutkimuksessa.

Hanna Nohynek, Jukka Jokinen, Markku Partinen, Outi Vaarala, Turkka Kirjavainen, Jonas Sundman, Sari-Leena Himanen, Christer Hublin, Ilkka Julkunen, Päivi Olsén, Outi Saarenpää-Heikkilä, Terhi Kilpi

Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrix-rokotekampanjan jälkeen

Narkolepsia on etenkin alle 10-vuotiailla lapsilla harvinainen neurologinen unihäiriö. Vuoden 2010 alussa poikkeuksellisen moni suomalainen lapsi alkoi kärsiä äkillisestä, poikkeavasta päiväaikaisesta väsymyksestä (PPV) ja katapleksiasta (tunnereaktioista johtuva äkillinen lihasvoiman menetys). Siksi aloitimme systemaattisen selvityksen narkolepsian ilmaantuvuudesta Suomessa vuosien 2002-2010 välillä.

Markku Partinen, Outi Saarenpää-Heikkilä, Ismo Ilveskoski, Christer Hublin, Miika Linna, Päivi Olsén, Pekka Nokelainen, Reija Alén, Tiina Wallden, Merimaaria Espo, Harri Rusanen, Jan Olme, Heli Sätilä, Harri Arikka, Pekka Kaipainen, Ilkka Julkunen, Turkka Kirjavainen

Nuorten psykoterapian uudet mahdollisuudet

Psykoterapia ja psykoterapeuttinen hoitosuhde ovat nuorisopsykiatrian keskeisiä työkaluja.

Eila Laukkanen

Rintojen magneettikuvaus rintasyövän täydentävässä primaarivaiheen diagnostiikassa

Vaikuttavuus: Rintojen magneettikuvauksen diagnostinen herkkyys on hyvä (90 %), mutta spesifisyys vain 75 %:n luokkaa, mikä vastaa mammografian ja kaikukuvauksen spesifisyyttä. Tutkimusnäyttö ei tue magneettikuvauksen kohdentamatonta käyttöä kaikilla potilailla rintasyövän primaarihoitovaiheessa.

Anna-Leena Lääperi, Jaana Elberkennou, Ulla Saalasti-Koskinen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Miten terveydenhuoltoalan vetovoimaisuutta voidaan lisätä?

Terveydenhuoltoalalle tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista.

Sanna Mäkipää, Katriina Laaksonen, Jari Saarinen, Merja Miettinen

Aivojen rakenne­muutokset selittävät Unverricht-Lund­borgin taudin oireita

Unverricht-Lundborgin tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, kystatiini B-geenin mutaatiosta aiheutuva peittyvästi periytyvä harvinainen sairaus. Se on tavallisin etenevän myoklonusepilepsian muoto ja alkaa 6-18 vuoden iässä. Taudin oireita ovat ulkoisten aistiärsykkeiden provosoimat lihasnykäykset, tajuttomuuskouristuskohtaukset ja ataksia, joka ilmenee haparoivina liikkeinä ja tasapainovaikeuksina.

Päivi Koskenkorva

Useita T-solujen populaatioiden ylläpidon häiriöitä autoimmuuni polyendokrinopatiakandidiaasiektodermaalinen dystrofia -taudissa

Autoimmuuni polyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermaalinen dystrofia on harvinainen, vakava, yhden geenin mutaatioiden aiheuttama autoimmuunisairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperimään.

Sini Laakso

Hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävät kohdunpoistot ovat vähentyneet

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävien kohdunpoistojen määriä, menetelmiä, komplikaatioita ja komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Valtakunnallista, kalenterivuoden 2006 käsittänyttä prospektiivista FINHYST-kohorttitutkimusta edelsi retrospektiivinen Potilasvakuutuskeskuksen laparoskooppisen kohdunpoiston vakavien komplikaatioiden määrän selvitys ajalta 2000-2005.

Tea Brummer

HER2-positiivinen rintasyöpä voi muuttua negatiiviseksi

Jopa joka neljännellä potilaalla, jolla alun perin on todettu HER2-monistuma rintasyöpäsoluissa, taudin etäpesäkkeet voivat olla HER2-negatiivisia. Näiden potilaiden ennuste oli huonompi kuin HER2-positiivisuuden säilyttäneiden.

Sirkku Jyrkkiö

Nuorilla ja sopusuhtaisilla kaikukuvaus riittää kividiagnostiikkaan

Vatsakipupotilaalle tehdään yleensä natiivi-TT-tutkimus, kun halutaan luotettavasti selvittää, onko kipujen aiheuttaja virtsatiekivi vai jokin muu tämän tutkimuksen avulla diagnosoitavissa oleva sairaus. TT:n haittoja ovat korkeat kustannukset ja säderasitus.

Ossi Lindell

Marfan-potilaan aortan repeämän riski

Nousevan aortan asteittaisen laajentumisen ja siitä aiheutuvan repeämäriskin arviointi on Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan hoidon ja seurannan keskeinen tavoite. Yleisimmin on katsottu leikkauksen olevan aiheellinen ainakin silloin, kun aortan tyven läpimitta ylittää 50 mm.

Juhani Airaksinen

Syöpäpotilaan trombosytoosille löytyi järkevä selitys

Trombosytoosi paraneoplastisena ilmiönä on vanha tuttu, mutta selityksiä mekanismille on kaivattu. Erinomainen selvitys syistä ja seuraamuksista munasarjasyöpää sairastavilla antaa loogisen vastauksen.

Marko Vesanen

Uusi pneumokokkirokote on kustannusvaikuttava

Keuhkokuumeen esiintyvyyttä lisäävät ikä, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tietyt sairaudet (esim. astma) lisäävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Tavallisen keuhkokuumeen hoito maksaa keskimäärin 3 000 euroa, tehohoitoa vaativan taudin hoito moninkertaisesti enemmän. Kliinikot ovat epäilleet pneumokokkirokotteen kustannushyötyä, mutta nyt näyttö on saatu.

Heikki Ekroos

Kesän 2010 enterovirusepidemia Suomessa

Enterovirusepidemioita esiintyy tavallisimmin loppukesällä. Vuonna 2010 yksittäisiä enteroviruksen aiheuttamia meningiittitapauksia ilmaantui jo kesäkuussa, ja ne lisääntyivät merkittävästi heinäkuussa. Yksi sairastuneista osallistui Suomen Partiolaisten suurleiriä edeltäneelle rakennusleirille.

Katri Jalava, Merja Roivainen, Tytti Vuorinen, Soile Blomqvist, Anna Sepponen-Lavikko, Arja Tomminen, Outi Lyytikäinen

Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet ovat ylenmääräinen huolestuneisuus, murehtiminen ja fyysiset jännitysoireet.

Max Karukivi, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan

Terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyy ongelmia, jotka haittaavat sekä lääkäreitä, hoitajia että potilaita, mutta tietoa näistä vaaroista ei ole julkaistu riittävästi.

Taina Arvola, Petri Pommelin, Ritva Inkinen, Seija Väyrynen, Outi Tammela

Munuaissolukarsinooman uudet prognostiset merkkiaineet

Munuaissyöpä on vuosikymmenten ajan jatkuvasti yleistynyt. Vaikka se diagnosoidaan nykyisin useimmiten sattumalöydöksenä vatsan alueen kuvantamistutkimuksissa ja hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet, munuaissyöpäkuolleisuus ei ole vähentynyt.

Hanna-Leena Ronkainen

Deksmedetomidiinipitoisuus ei muutu yllätyksellisesti suurillakaan annoksilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen tarkoitetun deksmedetomidiinin farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa terveillä koehenkilöillä sekä tehohoitopotilailla.

Timo Iirola