Ravintolarajoitukset vähensivät alkoholin käyttöön liittyviä päivystysleikkauksia
Lähtökohdat Covid-19-pandemian aikana vuosina 2020–2022 oli ravintola- ja anniskelutoiminnan rajoituksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttivatko rajoitukset alkoholin vaikutuksen alaisena loukkaantumiseen ja päivystyksellisesti leikattujen potilaiden määrään.
Menetelmät Aineistona käytettiin Taysin ortopedisen yksikön leikkaustietoja vuosilta 2018–2022. Tutkimukseen sisällytettiin yhteensä 1 587 potilasta. Tutkimusjaksona käytettiin ajankohtia, jolloin oli voimassa ravintolatoiminnan rajoituksia: 4.4.2020–12.7.2020, 9.3.2021–18.4.2021 ja 7.1.2022–14.2.2022. Verrokkijaksona käytettiin koronaa edeltävää vuodenaikakaltaistettua jaksoa vuosilta 2018–2019.
Tulokset Ravintolarajoitusten aikana alkoholiin liittyvien vammojen hoidon osuus päivystyksellisestä traumakirurgiasta oli 4,3 prosenttiyksikköä vähemmän (p = 0,016) kuin verrokkijaksona. Vuosikohtaisessa vertailussa kevään 2022 rajoitusten aikana kyseisiä leikkauksia tehtiin 10,6 prosenttiyksikköä vähemmän (p = 0,0075) kevääseen 2018 ja 2019 verrattuna.
Päätelmät Koronarajoitusten aikana tehtiin vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneiden murtumien korjausleikkauksia. Tulokset antavat viitteitä siitä, että alkoholin anniskelun rajoittaminen voi vähentää vakavia tapaturmia.
Alkoholin aiheuttamat tapaturmat ovat merkittävä terveysongelma (1,2). Suomessa alkoholi on tärkein yksittäinen tapaturmariskiä kasvattava syy, ja sen käyttöön liittyy huomattava sairastavuus (3,4,5). Arvioiden mukaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset, joista suuri osa kohdistuu terveydenhuoltoon (6,7).
Covid-19-pandemian aikana ravintolatoimintaa rajoitettiin. Rajoitukset vaihtelivat kevään 2020 ja kevään 2021 täyssuluista kesän 2020 ja lopputalven 2022 aukiolojen rajoituksiin (8,9,10,11,12).
Koronarajoitukset tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella, miten alkoholin saannin ja sosiaalisen juomisen rajoittaminen vaikuttavat suuren päivystyspisteen potilasprofiiliin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten rajoitukset vaikuttivat alkoholin vaikutuksen alaisena syntyneiden leikkausta vaativien murtumien ilmaantuvuuteen.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineistona käytettiin Taysin ortopedisen yksikön leikkaussalitietoja vuosilta 2018–2022 (Opera). Jakson aikana oli voimassa ravintolatoiminnan ja anniskelun rajoituksia (8,9,10,11,12). Verrokkijaksona käytettiin vuodenaikakaltaistettua ajankohtaa, johon kuuluivat viikot 2–7 ja viikot 11–28 vuosilta 2018 ja 2019.
Leikkausmäärille laskettiin ilmaantuvuudet jakamalla toimenpidemäärät henkilövuosilla. Henkilövuodet laskettiin suhteuttamalla hyvinvointialueen väestö kunkin jakson pituuteen (13).
Leikkaustiedot kerättiin potilaista, joille oli tehty kiireellinen leikkaustoimenpide tutkimusjaksolla tai verrokkijaksolla. Alkuperäisestä aineistosta tutkimukseen sisällytettiin kaikki toimenpiteet (NxJxx), joita oli käytetty raajamurtuman hoitoon, lukuun ottamatta lonkkamurtumien toimenpiteitä. Lonkka- ja reisimurtumat (NFJxx, NFBxx) rajattiin pois, koska ne ovat suurelta osin ikäihmisten murtumia.
Alkoholin osuus todettiin potilasteksteistä puhallutuskokeen tuloksen perusteella tai jos tekstissä oli maininta edeltävästä alkoholin käytöstä. Puhallutetuilta kirjattiin myös veren alkoholipitoisuus promilleina.
Aineiston käsittelyn jälkeen potilaat ryhmiteltiin kalenteriviikoittain. Tutkimusjakson (2020–2022) potilaat yhdistettiin pääanalyysissa yhdeksi ryhmäksi. Vertailuryhmänä olivat vuosien 2018–2019 vastaavat viikot. Lisäksi tehtiin osa-analyyseja vertaamalla erikseen kevään 2020, 2021 ja 2022 potilaita keväiden 2018–2019 vastaavien viikkojen potilaisiin.
Potilaista tehtiin ristiintaulukointi, minkä jälkeen alkoholin osuutta arvioitiin khiin neliö -testillä. Iän, sukupuolen ja vammatyypin merkitsevyyttä analysoitiin t-testin avulla. Analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa (IBM, versio 29.0.2.0).
Tulokset
Tutkimukseen sisällytettiin yhteensä 1 587 potilasta (kuvio 1). Taustatiedot on kuvattu taulukossa 1. Koko potilasaineiston mediaani-ikä oli 47 vuotta (kvartiiliväli 28–62). Tutkimus- ja verrokkijaksojen kohortit olivat samankaltaiset iän ja sukupuolen osalta.
Koko aineiston potilaista 212 (13,4 %) oli vammautunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä 150 oli puhallutettu ja 62:n alkoholin käyttö todettiin lääkärin kliinisen arvion tai potilaan kertomuksen perusteella. Puhallutettujen veren alkoholipitoisuus oli keskimäärin 1,65 promillea (vaihteluväli 0,2–4,5). Potilaan sukupuolella ja vammatyypillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys alkoholin vaikutuksen alaisena loukkaantumiseen, kun taas iällä ei ollut (taulukko 2).
Tutkimusjakson (n = 543) potilaista alkoholin vaikutuksen alaisena oli 10,5 % (ilmaantuvuus 21/100 000) ja verrokkijaksolla (n = 1 044) 14,8 % (ilmaantuvuus 29/100 000). Koronarajoitusaikana alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden osuus päivystyksellisesti leikatuista potilaista oli siis yhteensä 4,3 prosenttiyksikköä vähemmän (95 %:n luottamusväli: 0,99–7,71) (p = 0,016).
Erot ja potilasmäärät verrokkiviikkotasolla on esitetty taulukossa 3. Vuoden 2020 viikkoina 14–28 eroa verrokkijaksoon oli 3,1 prosenttiyksikköä (95 %:n luottamusväli: -1,51–7,62). Vuoden 2021 viikkoina 11–16 eroa ei havaittu. Vuoden 2022 viikkoina eroa oli 10,6 prosenttiyksikköä (95 %:n luottamusväli: 4,1–17,0) (p = 0,0075).
Päätelmät
Covid-19-pandemian aikaiset yhteiskunnalliset sulkutoimet tarjosivat ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia näiden toimien vaikutuksia alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneiden murtumien osuuteen.
Koronarajoitusaikana tehtiin vähemmän leikkauksia, mutta leikatuista potilaista suhteellisesti pienempi osuus oli loukkaantunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Koronarajoitusten havaittiin vähentäneen traumapotilaita myös esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Isossa-Britanniassa keväällä 2020 (14,15). Suomessa havaittiin, että erityisesti vakavien vammojen (New injury severity score, NISS > 15) esiintyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kevään 2020 sulkutilan ja aiempien vuosien (2016–2018) välillä (16).
Tutkimustulos laajentaa entisestään käsitystä, kuinka suuri merkitys alkoholipäihtymyksellä on loukkaantumisissa ja vammoissa (1,2,3,4,5). Vaikka päihtyneenä tapahtuneista tapaturmista on julkaistu tutkimuksia maailmalla jonkin verran, niissä ei ole arvioitu leikkausmääriä tai -kustannuksia. Ne eivät myöskään ota kantaa siihen, kuinka paljon juomisen rajoittaminen vähentäisi tapaturmia (1,2,3,4,5).
Alkoholin käytön toteamiseen potilaskertomuksista voi liittyä virhelähteitä. Osa potilaista oli hakeutunut päivystykseen päivien viiveellä, jolloin alkoholin osuutta oli mahdotonta arvioida. Myös samana päivänä saapuneiden potilaiden veren alkoholipitoisuus oli saattanut pienentyä nollaan hoitoon pääsyä odotellessa.
Joissakin tapauksissa päihtymys on määritelty potilaan oman kertomuksen tai lääkärin arvion perusteella. Lisäksi päihtymystä ei välttämättä ole aina edes kirjattu potilasteksteihin, vaikka potilas olisikin ollut päihtynyt. Näin ollen aineistossa on todennäköisesti ollut alkoholin vaikutuksen alaisena itseään loukanneita, joita ei kuitenkaan potilastekstien perusteella ole tunnistettu.
Anniskelurajoitukset eivät välttämättä vähennä alkoholin kokonaiskulutusta. Covid-19-pandemiaa käsittelevässä kirjallisuudessa on pohdittu, että karanteenit ja eristäytyminen voivat jopa lisätä alkoholin haitallista käyttöä anniskelun rajoituksista huolimatta (17). Viitteitä alkoholin vähittäismyynnin merkittävästä kasvusta on nähty Yhdysvalloissa, jossa havaittiin maaliskuussa 2020 jopa 243 %:n kasvu edellisvuoteen nähden.
Toisaalta Suomessa on havaittu päinvastaista. Tämä yhdessä ravintola- ja koronarajoitusten kanssa voi selittää havaintoamme alkoholin käyttöön liittyvien päivystysleikkausten vähäisemmästä määrästä (18,19).
Yhteenvetona voidaan todeta, että koronarajoitusten aikana tehtiin vähemmän alkoholin käyttöön liittyviä päivystysleikkauksia. Tutkimustuloksemme antavatkin viitteitä siitä, että anniskelupaikkojen aukiolon rajoittaminen voi vähentää leikkausta vaativien murtumien ilmaantuvuutta.
Eelis Heikkilä, Piia Suomalainen, Aleksi Reito: Ei sidonnaisuuksia.
Antti Launonen: Apuraha (Suomen Akatemia, Valtion tutkimusrahoitus), asiantuntijalausunto (Potilasvakuutuskeskus).
- 1
- Chikritzhs T, Livingston M. Alcohol and the risk of injury. Nutrients 2021;13:2777. https://doi.org/10.3390/nu13082777
- 2
- Ye Y, Shield K, Cherpitel CJ, Manthey J, Korcha R, Rehm J. Estimating alcohol-attributable fractions for injuries based on data from emergency department and observational studies: a comparison of two methods. Addiction 2019;114:462–70. https://doi.org/10.1111/add.14477
- 3
- THL. Tapaturmat päihtyneenä: Kuinka ehkäistä (siteerattu 1.11.2024). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116169/Tapaturmat%20p%E4ihtyneen%E4-Tietokortti_PAINO.pdf?sequence=1
- 4
- Heikkilä A. Alkoholin yhteys ensiavussa todettuihin tapaturmiin ja hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen päihtyneen potilaan kohtaamisessa. Itä-Suomen yliopisto, 2021. Pro gradu -tutkielma. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/11133/urn_nbn_fi_uef-20120560.pdf
- 5
- Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.). Näin Suomi juo: suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. THL, 2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136800/THL_TEE029_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- 6
- Ehyt ry. Tuore selvitys: Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa (siteerattu 1.11.2024). https://www.sttinfo.fi/tiedote/70433380/tuore-selvitys-alkoholin-kustannukset-julkiselle-terveydenhuollolle-jopa-11-miljardia-euroa-vuodessa?publisherId=4132&lang=fi
- 7
- Luotonen N. Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla: Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät ja miten niitä voi vähentää? Ehyt ry, 2023. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2023/11/Numerot-puhuvat-2-Alkoholin-haitat-suomalaisilla-tyo%CC%88paikoilla-1.pdf
- 8
- Valtioneuvosto. Ravintolat kiinni asiakkailta 18.4. asti lähes koko maassa vakavan tautitilanteen vuoksi (siteerattu 1.11.2024). https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/ravintolat-kiinni-asiakkailta-18.4.-lahes-koko-maassa-vakavan-tautitilanteen-vuoksi
- 9
- Valtioneuvosto. Osa ravintoloiden ja kahviloiden rajoituksista lakkaa 13. heinäkuuta – osa säilyy 31.8. saakka (siteerattu 1.11.2024). https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/osa-ravintoloiden-ja-kahviloiden-rajoituksista-lakkaa-13-heinakuuta-osa-sailyy-31-8-saakka
- 10
- Valtioneuvosto. Ravintolat avataan 1. kesäkuuta – rajoituksilla estetään koronaviruksen tartuntariskiä (siteerattu 1.11.2024). https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/ravintolat-avataan-1-kesakuuta-rajoituksilla-estetaan-koronaviruksen-tartuntariskia
- 11
- Valtioneuvosto. Leviämisalueen rajoitukset ravintoloille otetaan käyttöön Ahvenanmaalla (siteerattu 1.11.2024). https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/leviamisalueen-rajoitukset-ravintoloille-otetaan-kayttoon-ahvenanmaalla
- 12
- Valtioneuvosto. Koronapassin käytön rajoituksia jatketaan – ravintolarajoituksiin kevennyksiä (siteerattu 1.11.2024). https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/koronapassin-kayton-rajoituksia-jatketaan-ravintolarajoituksiin-kevennyksia
- 13
- Tilastokeskus. 11ra – Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2024 (siteerattu 15.3.2025). https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/
- 14
- Christey G, Amey J, Campbell A, Smith A. Variation in volumes and characteristics of trauma patients admitted to a level one trauma centre during national level 4 lockdown for COVID-19 in New Zealand. N Z Med J 2020;133:81–8.
- 15
- Sugand K, Park C, Morgan C ym. Impact of the COVID-19 pandemic on paediatric orthopaedic trauma workload in central London: a multi-centre longitudinal observational study over the "golden weeks". Acta Orthop 2020;91:633–8. https://doi.org/10.1080/17453674.2020.1807092
- 16
- Riuttanen A, Ponkilainen V, Kuitunen I, Reito A, Sirola J, Mattila VM. Severely injured patients do not disappear in a pandemic: Incidence and characteristics of severe injuries during COVID-19 lockdown in Finland. Acta Orthop 2021;92:249–53. https://doi.org/10.1080/17453674.2021.1881241
- 17
- Ramalho R. Alcohol consumption and alcohol-related problems during the COVID-19 pandemic: a narrative review. Australas Psychiatry 2020;28:524–6. https://doi.org/10.1177/1039856220943024
- 18
- Ehyt ry. Kysely: Suomalaisten alkoholinkäyttö vähentynyt korona-aikana – juomista lisänneet muita yksinäisempiä ja ahdistuneempia (siteerattu 1.11.2024). https://ehyt.fi/uutishuone/tiedotteet/kysely-suomalaisten-alkoholinkaytto-vahentynyt-korona-aikana-juomista-lisanneet-muita-yksinaisempia-ja-ahdistuneempia/
- 19
- Weeraratne I, Luomapuro T. Korona-ajan vaikutukset aikuisten päihteiden käyttöön: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2022. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/780592/luomapuro_weeraratne.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Restaurant restrictions during the Covid-19 pandemic reduced emergency surgeries related to alcohol consumption
Background During the Covid-19 pandemic from 2020 to 2022, there were restrictions on restaurant activity and alcohol serving. The purpose of this study was to investigate whether these restrictions affected injuries under the influence of alcohol and the number of patients undergoing on call surgeries.
Methods The data for the study was based on the surgical records of our hospital's orthopedic unit from 2018 to 2022. A total of 1 587 patients were included in the study. The study periods were selected based on the times when restaurant restrictions were in place: April 4, 2020 – July 12, 2020, March 9, 2021 – April 18, 2021, and January 7, 2022 – February 14, 2022. The control periods used were seasonally matched periods from the pre-Covid years 2018–2019.
Results During the periods of restaurant restrictions, the proportion of on call trauma surgeries related to alcohol injuries was 4.3 percentage points lower (p = 0.016) compared to the control periods. In an annual comparison, during the spring 2022 restrictions, such surgeries were performed 10.6 percentage points less (p = 0.0075) compared to spring 2018 and 2019.
Conclusions During the Covid-19 restrictions, fewer on call surgeries were performed for fractures sustained under the influence of alcohol. The study results suggest that restricting alcohol serving may reduce the incidence of injuries requiring surgery.
