Poikkeavan runsas tai vähäinen painonnousu raskausaikana on yhteydessä syntyvän lapsen aivoverenkiertohäiriön riskiin aikuisuudessa. Löydetty yhteys oli riippumaton lapsen syntymäpainosta. Nämä havainnot teki LL Milja Kivelä väitöstutkimuksessaan. 

Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja niistä jopa kolmasosa jää ilman selitystä. 

Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966. Aineisto sisältää tiedot yli 12 tuhannen naisen raskaudesta ja syntyneestä lapsesta, joiden terveyttä ja elinoloja on seurattu läpi elämän.

Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoja tutkittavien sairauskertomuksista, kansallisista rekistereistä, kliinisistä tutkimuksista ja kyselyistä. 54 vuoden seuranta-aikana tutkittavilla rekisteröitiin 521 aivoverenkiertohäiriötä. 

Useita riskitekijöitä

Myös vastasyntyneen pienikokoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä myöhempään aivoverenkiertohäiriön riskiin. Alhaisen syntymäpainon lisäksi pieni pituus sekä vastasyntyneen laihuus ennustivat suurentunutta aivoverenkiertohäiriöriskiä aikuisuudessa.

Tutkimus osoitti lisäksi, että tytöillä keskimääräistä vähäisempi painonnousu tai pituuskasvu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana sekä keskimääräistä suurempi painoindeksi ennen kouluikää, olivat yhteydessä kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin myöhemmin. Myös lapsuuden motorisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien osoitettiin ennustavan aivoverenkiertohäiriöitä nuoressa aikuisiässä.

– Tulokset tukevat käsitystä siitä, että perusta aikuisiän terveydelle alkaa rakentua jo hyvin varhain, jopa ennen syntymää, Milja Kivelä sanoo tiedotteessa.

LL Milja Kivelän väitöskirja Lapsuusajan riskitekijät nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöille – Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus 1966 tarkastetaan 16. syyskuuta Oulun yliopistossa.