Mielialalääkkeet eivät lisää itsetuhoisuutta

Viime aikoina on pohdittu, missä määrin mielialalääkkeet lisäävät masennuspotilaiden itsetuhoisuutta. Päättelyä on vaikeuttanut masennukseen itseensä liittyvä lisääntynyt itsetuhoisuus. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1992-2003 masennuslääkereseptin saaneiden potilaiden itsemurhien ja yritysten määriä ennen ja jälkeen lääkemääräystä. Itsemurhat ja yritykset olivat alle 18-vuotiailla yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. Itsemurhayritykset olivat kaikkein yleisimpiä kuukautta ennen lääkemääräystä, mutta pysyivät reseptiä seuranneen 6 kuukauden aikana samoina. Tulos oli samanlainen alaikäisillä ja aikuisilla. Vanhoja mielialalääkkeitä saaneilla itsemurhayritykset olivat yleisiä vielä ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tutkimuksen perusteella mielialalääkitys ei lisää itsetuhoisuutta. Joidenkin potilasryhmien kohdalla näin voi tapahtua, joten tiivis hoitokontakti varsinkin hoidon alkuvaiheessa on perusteltu.

Raimo K.R.Salokangas

Tehoaako tahdistin uniapneaan?

Uniapneaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus. Yöllisten hengityskatkojen aikaan todetaan usein sykkeen harventumista. Yönaikainen bradykardia voidaan estää eteistahdistuksella, jonka on vastikään todettu vähentävän hengityskatkoja. Koska tietoa tahdistinhoidon tehosta tavallisilla uniapneapotilailla ei ole, päättivät yhdysvaltalaiskardiologit tutkia yönaikaisen eteistahdistuksen vaikutuksia 15:n hankalasta uniapneasta kärsivän potilaan ryhmässä. Potilaille asennettiin väliaikainen eteistahdistussysteemi ja tehtiin unitutkimukset siten, että potilas ei itse tiennyt oliko tahdistin toiminnassa vai ei. Tahdistus ei parantanut merkittävästi mitään uniapnean vaikeutta mittaavaa suuretta. Tämän tutkimuksen valossa uniapneapotilaiden tahdistushoidon indikaatiot eivät poikkea tavanomaisista.

Juhani Airaksinen

Mitä, vai eikö mitään influensssalääkettä?

Influenssalääkkeitä eli amantadiinia, rimantadiinia ja neuraminidaasinestäjiä (oseltamiviiriä eli mediasta tuttua Tamifluta ja tsanamiviiriä) suositellaan kausi- ja pandemiainfluenssan ehkäisyyn. Tässä raportissa tehtiin yhteenveto kaikista kunnollisista tutkimuksista, joita lääkkeiden tehosta on tehty.

Heikki Arvilommi

Lapsen atooppinen ekseema verottaa vanhempien yöunta

Brittitutkijoiden prospektiivisessa kyselytutkimuksessa oli mukana 55:n keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa tai astmaa sairastavan lapset vanhemmat. Lasten ihottumaa hoidettiin säännöllisesti kortikosteroidivoiteella ja astmaa säännöllisellä inhaloitavalla kortikosteroidilla. Atooppikkolasten vanhempien ja astmalasten vanhempien nukkumista, ahdistuneisuutta ja stressin kokemusta vertailtiin. Ihottumalasten vanhemmat nukkuivat keskimäärin noin 40 minuuttia vähemmän kuin astmalasten vanhemmat. Uni myös keskeytyi joka yö merkitsevästi useammin. Unen häiriintyminen aiheutti vanhempien ahdistuneisuutta ja varsinkin äidin depressiivisyyttä. Vaikka lapsia hoidettiin tehokkaasti, sairaus haittasi lapsen lisäksi myös vanhempia.

Sirkku Peltonen

Autoimmuunireaktiot ennustavat melanooman interferonihoidossa hyvää hoitotulosta

Levinneen melanooman hoidossa parhaat tulokset on saatu interferonilla tai muilla immunoterapian muodoilla. Autoimmuunireaktiot, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vitiligoläiskien tai fosfolipidivasta-aineiden muodostuminen, näyttävät korreloivan hyvään hoitovasteeseen. Suuren riskin melanooman liitännäishoitona annettava interferoni näyttää parantavan potilaiden ennustetta ainakin osassa tehdyistä satunnaistetuista tutkimuksista.

Sirkku Jyrkkiö

Moniulotteinen lähestymistapa auttaa ikääntyneiden masennuksen hoidossa

Noin 15 % ikääntyneistä kärsii masennuksesta. Masennuslääkkeiden pitkän aikavälin hyödyistä tai tehosta lievässa masennuksessa tiedetään melko vähän.

Kaisu Pitkälä

Meningiitin hälytyskellot

Aivokalvotulehduksen klassisten oireiden ilmaantuessa on tilanne usein jo huono. Siksi varhaiset vinkit ovat elintärkeitä, sananmukaisesti. Brittilääkärit analysoivat lähes 500 lasten (alle 17 v.) meningiittitapausta. Jälkikäteen kyseltiin vanhemmilta ja myös hoitaneilta lääkäreiltä oireiden esiintymistä ja aikataulua.

Heikki Arvilommi

Vanheneminen, uni ja unettomuus

Syvän NREM-unen kokonaiskesto lyhenee, kevyen unen kokonaiskesto pitenee ja lyhytkestoiset yölliset heräämiset yleistyvät 60 ikävuoden jälkeen.

Sirkka-Liisa Kivelä

Ikääntyvän kuulo

Kuulo heikkenee 55 ikävuodesta lähtien noin 9 dB kymmenvuotisjaksoa kohti, ja noin kolmasosalla 75 vuotta täyttäneistä on kuntoutusta vaativa kuulovika.

Elina Mäki-Torkko, Samuli Hannula, Martti Sorri

Kohonnut verenpaine raskausaikana

Kohonnut verenpaine on yleisin raskauskomplikaatio. Noin 70 % raskausajan hypertensioista on gestationaalisen hypertension tai pre-eklampsian aiheuttamia.

Kati Tihtonen, Jukka Uotila

Psykiatrinen sairastavuus ja tupakointi

Useisiin psykiatrisiin häiriöihin näyttää liittyvän suuri tupakoinnin esiintyvyys. Psykiatristen potilaiden on myös arvioitu olevan 2-3 kertaa todennäköisemmin tupakasta riippuvaisia kuin yleisväestön.

Kaisa Riala

Jononpurkuprojekti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 2002-2003 Mitä tapahtui suonikohjupotilaille ja miten projekti koettiin?

Maaliskuun 1. päivänä 2005 tuli voimaan laki, joka sääti kiireettömän leikkaushoidon toteutettavaksi 6 kuukauden kuluessa. Monissa sairaaloissa lain voimaantuloon varauduttiin etukäteen toimeenpanemalla niin sanottuja jononpurkuprojekteja.

Mari Ollikainen, Kimmo Mäkinen, Raimo Tuomainen, Jorma Penttinen

Suomalaisen rintasyöpäseulonnan laatu

Mammografiaseulonnan tavoitteena on rintasyöpäkuolemien vähentäminen. Vaikuttavuutta ennakoidaan laatutunnusten avulla.

Tytti Sarkeala, Ahti Anttila

Miksi terveyspalvelujen tarvetta arvioidaan ja miten sitä on tehty?

Terveyspalveluiden tarpeen arviointia tarvitaan terveyspalvelujen järjestämisen perustaksi.

Sirkku Vuorma, Arpo Aromaa, Aili Laakso, Donau-Työryhmä

Kombinaatiovalmisteista uutta tietoa astman hoidossa

Inhaloitavaa steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria sisältävien kombinaatiovalmisteiden käytöstä astman hoidossa on kannettu huolta. Tehoa ei ole liiemmin epäilty, ja astman hoidon logiikka on monin paikoin siirtynyt näiden suuntaan, osin ehkä liiankin liberaalisti.

Hannu Puolijoki

Viimeinen naula infarktin antibioottieston arkkuun

Kun sepelvaltimotaudin infektioyhteys varsinkin keuhkoklamydian osalta keräsi lisänäyttöjä, ruvettiin tekemään hoitokokeiluja makrolidiantibiooteilla. Aluksi tuli lupaavia tuloksia, sittemmin vesiperiä. Tämä viimeisin laaja tanskalaistutkimus on tuloksiltaan äärimmäinen, ja arkku on osuva sana otsikossa, sillä antibioottihoito ei tässä tutkimuksessa ehkäissyt sydänkuolemia, vaan lisäsi niitä.

Heikki Arvilommi

Miehen rintasyövän diagnoosin viivästyminen tavallista

Miehen rintasyöpä on harvinainen. Alle prosentti kaikista rintasyövistä todetaan miehillä. Juutalaismiehillä rintasyöpä on kaksi kertaa yleisempää kuin muilla. Tosin Ugandassa insidenssi on 5 % ja Zambiassa 15 %. Endeemiset infektiosairaudet aiheuttavat maksavaurion, joka johtaa naishormonin liikatuotantoon. Altistuminen korkeille lämpötiloille lisää sairastumisriskiä jonkin verran. Kivesten toiminnan häiriöt ja laskeutumattomuus lisäävät miehen rintasyövän riskiä. Myös eksogeeninen estrogeeni ja obesiteetti lisäävät sairastumisriskiä. Gynekomastia ei ole riskitekijä.

Sirkku Jyrkkiö

Dementiasta on tulossa kehitysmaiden tauti

Dementiaa on tutkittu paljon eri puolilla maailmaa. Sen todellisesta ilmaantuvuudesta tai esiintyvyydestä on kuitenkin vaikea saada kuvaa, sillä tutkimuksia on tehty eri aikoina erilaisin metodologioin ja väestöjen edustavuus on vaihdellut. Nyt Lancetin tutkimuksessa kerättiin tähänastinen tieto dementiaa koskevasta epidemiologisesta tutkimuksesta. Asiantuntijapaneeli päätteli tutkimusten perusteella taudin tämänhetkisen esiintyvyyden, ilmaantuvuuden ja tulevaisuuden näkymät eri puolilla maailmaa.

Kaisu Pitkälä

Statiinit vähentävät vakavia rytmihäiriöitä?

Statiinit näyttävät parantavan vajaatoimintapotilaan ennustetta ja pienten tutkimusaineistojen perusteella ne saattavat vähentää myös henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä tässä potilasryhmässä. MADIT-2-tutkimuksessa selviteltiin rytmihäiriötahdistimen tehoa laajan sydäninfarktin jälkeen. Tutkimukseen osallistuneiden yli 650 amerikkalaisen potilaan statiininkäyttö analysoitiin tarkkaan ja sitä verrattiin seurannan aikana ilmenneisiin sydänkuolemiin tai kammiotakykardia- tai kammiovärinäepisodeihin. Statiinien käyttö oli potilailla varsin epätyydyttävää. Yllä mainittuja päätetapahtumia ilmeni merkittävästi enemmän potilailla, jotka eivät saaneet statiinihoitoa. Tähän kontrolloimattomaan tutkimukseen liittyy virhelähteitä, mutta statiineilla saattaa olla suoraa antiarytmista vaikutustakin, tai rytmivaikutus voi välittyä plakkien stabiloitumisen kautta.

Juhani Airaksinen

Milloin prostatan elektroresektiolla diagnoosiin

Prostatan elektroresektion (TURP) käyttöä karsinoomadiagnostiikassa koskeva kirjallisuus on harvalukuinen. Siitä tehdyssä katsauksessa todetaan menetelmän olevan yleensä tarpeeton, koska asiansa osaava urologi kykenee diagnosoimaan merkittävän prostatakarsinooman alle 60 gramman rauhasessa transrektaalisen kaikuohjauksen avulla otettavin näyttein. Yksittäisillä potilailla kuitenkin käy niin, että PSA jatkaa nousuaan ilman varmaa diagnoosia. Silloin voidaan turvautua TURPiin, jos mahdollisesti saatava karsinoomadiagnoosi johtaa kuratiiviseen hoitoon tai potilaalla on prostatan aiheuttama virtsatieobstruktio. Ilman tätäkin osa potilaista hyötyy, koska toimenpide voi laskea PSA:n normaaliksi, mikä on omiaan lievittämään potilaan ja urologinkin tuskaa. Ainakin jäljelle jäävä pienempi prostata on helpommin biopsoitavissa, jos PSA alkaa uudelleen nousta.