Lapsuuden vastoinkäymiset riskitekijä uuden masennushäiriön ilmaantumiselle Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population: A longitudinal population study Niina Markkula Väitös 37/2016 Kommentteja
Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista. Freja Ebeling Pääkirjoitus, tiede 37/2016 Kommentteja
PET näyttää lymfooman luuydininfiltraation luotettavasti Luuydinnäyte kuuluu lymfoomapotilaan levinneisyystutkimuksiin. Lymfooman luuydininfiltraatio voi olla läiskittäistä, jolloin yksittäinen luuytimestä otettu näyte ei välttämättä osu oikeaan kohtaan. PET-tutkimus näyttää tarjoavan riittävän luotettavan vaihtoehdon luuydinfiltraation selvittämiseen. Sirkku Jyrkkiö Lääketieteen maailmasta 36/2016 Kommentteja
Pleksuspuudutus parantaa valtimo-laskimofistelin aukipysymistä Pleksuspuudutuksessa tehty valtimo-laskimofisteli pysyi auki useammin kuin paikallispuudutuksessa tehty liitos kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta tehdyssä seurannassa (OR 3,3; 95 %:n LV 1,4–7,6). Haittavaikutuksissa ei ollut eroa. Ritva Jokela Lääketieteen maailmasta 36/2016 Kommentteja
Myelooman voi löytää keskushermostostakin Myeloomalle on tyypillistä luuston, myös kallon luiden haurastuttaminen ja tuumorien rakenteleminen (plasmasytooma) selkärangan tai pään rakenteisiin, mutta varsinainen keskushermostotauti on hyvin harvinainen. Tarvittiinkin 20 eri maan 38 keskuksen keräämät potilaat, jotta saatiin osoitetuksi, mitä myelooma keskushermostossa tarkoittaa. Marko Vesanen Lääketieteen maailmasta 36/2016 Kommentteja
Vierasesine virtsaputkessa Esineiden työntäminen omaan virtsaputkeen on kohtalaisen harvinaista, mutta lähes kolmasosa hoitoon tulleista potilaista on tehnyt sitä toistuvasti. Teon tavoitteena on usein itsensä kiihottaminen, erektion voimistaminen tai huomionkipeys. Suurella osalla on taustalla psyykkinen sairaus. Vierasesineen vahingoittama virtsaputki on altis infektiolle ja pitkäkestoista hoitoa vaativille jälkiseuraamuksille. Tiedot perustuvat Cristina Palmerin kollegoineen kokoamista chicagolaisen Cook County Hospitalin urologian osaston hoitokokemuksista 15 vuoden ajalta. Ossi Lindell Lääketieteen maailmasta 36/2016 Kommentteja
Asentoriippuvaista uniapneaa on monta tyyppiä Uniapneassa ylähengitysteiden ahtauma estää ilman liikkumisen joko osittain (hypopnea) tai kokonaan (apnea). Asentoriippuvainen uniapnea tarkoittaa, että yöllisiä hengityshäiriöitä on eniten selällään maatessa. Tällöin kaikissa muissa asennoissa apnea-hypopneaindeksi (AHI) on alle 5. Se on nyt jaettu alatyyppeihin. Heikki Ekroos Lääketieteen maailmasta 36/2016 Kommentteja
Lasten ja nuorten pitkittyneet vatsakivut Toiminnalliset vatsaoireet ovat yleisiä ja myös psyykkiset tekijät voivat olla kipujen taustalla. Pekka Arikoski Katsausartikkeli 36/2016 Kommentteja
”Sairastui yhdessä yössä” – lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet Lasten tic- tai pakko-oireet voivat alkaa poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä streptokokki-infektioon on ristiriitaista. Anita Puustjärvi, Arja Voutilainen, Leena Pihlakoski Katsausartikkeli 36/2016 Kommentteja
Elämänlaadun mittaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Katsauksessa arvioitiin viiden elämänlaatumittarin – 15-D, EQ-5D, RAND-36, WHOQOL-BREF ja EuroHIS-8 – validiteettia, reliabiliteettia ja soveltuvuutta tutkimukseen ja palvelujärjestelmän käyttöön. Anna-Mari Aalto, Ulla Korpilahti, Päivi Sainio, Antti Malmivaara, Seppo Koskinen, Samuli Saarni, Heli Valkeinen, Minna-Liisa Luoma Katsausartikkeli 36/2016 Kommentteja
Etähoidon riskit ja potilasturvallisuus Suurin osa vastaajista arvioi etähoitoon liittyvän enemmän turvallisuusriskejä kuin perinteiseen vastaanottokäyntiin, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdyssä tutkimuksessa neurologisen lähetepotilaan etähoitoon ei liittynyt potilaiden ilmoittamia vahinkoja. Hanna Kuusisto, Virpi Kröger, Pertti Knuth, Sanna Eloranta, Päivi Tiitola, Seppo Ranta, Kaija Saranto Terveydenhuolto 36/2016 Kommentteja
HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3). Matti Ristola Pääkirjoitus, tiede 36/2016 Kommentteja
Ikäihmisten verenpaineen hoitotavoitteet alemmiksi Aiemmin pelättiin vanhuksen verenpaineen hoidon lisäävän kaatumisriskiä niin, että verenpaineen laskun hyödyt kumoutuvat. Jo HYVET-tutkimus osoitti, että yli 80-vuotiaiden hyväkuntoisten vanhusten systolisen verenpaineen maltillinen alentaminen tasolle 140–150 mmHg vähentää kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Nyt Yhdysvalloissa tehtiin SPRINT-tutkimus, jossa selvitettiin, kannattaako vanhusten (75+ v) systolinen verenpaine laskea alle 120 mmHg:n vai alle 140 mmHg:n. Kaisu Pitkälä Lääketieteen maailmasta 35/2016 Kommentteja
Elämän loppuvaiheessa annetuista hoidoista joka kolmas oli tarpeeton Vakavasti sairaan potilaan hoitoa on tapana jatkaa samaan tapaan elämän viime viikkoihin asti. Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi. Sirkku Jyrkkiö Lääketieteen maailmasta 35/2016 Kommentteja
Uutta hemofilia A:n hoidossa Hemofilia A on perinnöllinen miessukupuolen verenvuototauti, jonka vaikeusaste korreloi hyytymistekijän määrään. Vaikeassa tautimuodossa hyytymistekijä FVIII on mittaamattoman matalalla ja jatkuvalla ylläpitohoidolla pyritään yksilökohtaisesti ylläpitämään tasoa, jolla verenvuotoja ei ilmenisi. Toistaiseksi tämä vaatii 1–3 pistosta suoneen viikoittain koko elämän ajan, ja ongelmia voi tulla niin pistosten toteutuksesta kuin vasta-aineen kehittymisestä lääkettä kohtaan ja siten tehon menetyksestä. Marko Vesanen Lääketieteen maailmasta 35/2016 Kommentteja
Rasvasta on hyötyäkin – ainakin siirrettynä Plastiikkakirurgit ja yleiskirurgit ovat jo pitkään osanneet siirtää rasvaa sieltä, missä sitä on liikaa, sinne, missä on puutosta. Rasvasoluja imetään ihmisen vatsanahan alta koeputkeen ja sentrifugoidaan, soluseos puhdistetaan ja ruiskutetaan toisaalle. Englantilaiset kirurgit tekivät systemaattisen katsauksen autologisesta rasvansiirrosta sädehoidon jälkeisessä ihon ja subkutiksen fibroosin hoidossa. Hannu Paajanen Lääketieteen maailmasta 35/2016 Kommentteja
Aikuisen astma ei parane itsestään Lasten astma paranee itsestään varsin usein ja ennuste on useimmiten hyvä. Sen sijaan aikuisiällä alkaneen astman pitkän ajan ennuste on huonosti tunnettu. Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa aiheeseen. Heikki Ekroos Lääketieteen maailmasta 35/2016 Kommentteja
Mielenterveyttä etänä? Kiinnostavuutensa ja pelimäisyytensä takia monet etähoitosovellukset voivat tukea hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuhdetta etenkin nuorilla potilailla. Jan-Henry Stenberg, Sanna Blanco Sequeiros, Matti Holi, Olli Kampman, Tuula Kieseppä, Jyrki Korkeila, Pirjo Mäki, Kristian Wahlbeck, Grigori Joffe, Pasi Häll, Kaisla Joutsenniemi Katsausartikkeli 35/2016 Kommentteja
Systeemiset sidekudossairaudet, hedelmällisyys ja raskaus Sairauden aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus ja hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen. Pauliina Tuomikoski, Aila Tiitinen Katsausartikkeli 35/2016 Kommentteja
Oikaisu Lääkärilehdessä 12–13/2016 julkaistussa artikkelissa Maahanmuuttajien tärkeimmät trooppiset taudit on virhe pratsikvantelin annostelussa (s. 897). Oikea annostelu on 40–60 mg/kg/vrk yhtenä päivänä jaettuna kahteen annokseen. Virhe on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin. Katsausartikkeli 35/2016 Kommentteja
Varhaisen antibioottialtistuksen haitat ulottuvat pitkälle Tiede Varhaisen antibioottialtistuksen haitat ulottuvat pitkälle Suomessa antibiootteja käytetään lapsilla eniten Pohjoismaista. Avoin artikkeli
Villiintynyt markkinointi luo turhaa kysyntää Pääkirjoitus Villiintynyt markkinointi luo turhaa kysyntää Tarpeettomasti luotua kysyntää ei saa päästää nakertamaan julkisen terveydenhuollon tehokkuutta, kirjoittaa Pekka Nykänen. Avoin artikkeli
Ympäristö vaikuttaa aivoterveyteen monin tavoin Tiede Ympäristö vaikuttaa aivoterveyteen monin tavoin Luonnon liiallinen hyötykäyttö heikentää suomalaisten neurologista terveyttä. Avoin artikkeli
Kouvolassa kiivetään kuntoportaita lasten ja nuorten hyväksi Terveydenhuolto Kouvolassa kiivetään kuntoportaita lasten ja nuorten hyväksi Terveydenhuollon ammattilaisten käynnistämä hyväntekeväisyystempaus järjestetään jo kuudetta kertaa. Avoin artikkeli
Ema suosittelee muutoksia atsitromysiinin käyttöön Terveydenhuolto Ema suosittelee muutoksia atsitromysiinin käyttöön Tarkoituksena on ehkäistä antibioottiresistenssin kehittymistä. Avoin artikkeli
Luomukierto parempi pakastealkion siirrossa Tiede Luomukierto parempi pakastealkion siirrossa – Lääkekorvatussa kierrossa pre-eklampsiariski on lähes kolminkertainen, havaitsi Eeva-Maria Pohjonen väitöstyössään. Avoin artikkeli