Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta. Marja-Leena Mattila Väitös 10/2014 Kommentteja
Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle. Kalle Vaaramo Väitös 10/2014 Kommentteja
Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta. Kirsi Malmivaara Väitös 10/2014 Kommentteja
Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja. Lauri Tuominen Väitös 10/2014 Kommentteja
Sikiötutkimuksen uusi vaihe on käynnistynyt Kymmeniä vuosia paikallaan polkenut tutkimus sikiön sairauksien diagnosoinnista äidin verinäytteestä on muutaman viime vuoden aikana oleellisesti harpannut eteenpäin. Uusilla laboratoriomenetelmillä on opittu nopeasti ja laajasti määrittämään plasman DNA-fragmenttien koostumusta ja määrää jopa niin, että saadaan kuva yksilön koko perimästä. Varsinkin digitaalisen PCR:n MPS-menetelmän (massively parallel sequencing) ja eräiden muiden uusien tekniikoiden mukaantulo on tehnyt mahdolliseksi määrittää, onko näytteessä yliedustettuna sikiön jonkin tietyn kromosomin DNA-palasia tai tietyn geenin aktiivista toimintaa osoittavaa vapaata RNA:ta. Erityistä kliinistä merkitystä on kromosomien 21, 18 ja 13 tilanteen selvittämisellä. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 9/2014 Kommentteja
Kaikki sepelvaltimokalkki ei ole haitallista Tietokonekerroskuvauksessa mitattu sepelvaltimokalkin määrä on ollut tarkin ei-kajoava mittari tulevien sepelvaltimotautitapahtumien ennakoinnissa. Kokonaan puuttuva kalkki on hyvän ennusteen merkki, mutta uuden tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei pelkkä kalkin kokonaismäärä ole ratkaiseva, koska toisaalta plakkien kalkkipitoisuuden kasvu näyttää suojaavan tulevilta sydäntapahtumilta. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 9/2014 Kommentteja
Meta-analyysi ei puolla D-vitamiinilisiä terveille aikuisille Veren pienen D-vitamiinipitoisuuden on havaittu liittyvän osteoporoottisiin murtumiin, syöpään, valtimosairauksiin, diabetekseen ja lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Tämä on johtanut päätelmiin D-vitamiinilisien tarpeesta. Toisaalta kuolleisuudessa D-vitamiini noudattaa U-käyrää: kuolleisuus kasvaa sekä pienissä että suurissa veren D-vitamiinipitoisuuksissa. Helena Liira Lääketieteen maailmasta 9/2014 Kommentteja
MODY2-diabetes voidaan jättää hoitamatta pitkään Nuoruusiällä alkavassa aikuistyyppisessä diabeteksessa (MODY2) tarvitaan glukokinaasigeenin inaktivoivan mutaation vuoksi normaalia korkeampi glukoositaso, jotta haimasta alkaa vapautua insuliinia. Tämän vuoksi potilailla on lievästi kohonnut paastoglukoosiarvo, mikä johtaa lievään HbA1C-tason nousuun (korkeimmillaan 7,5 %). Diabeteslääkkeet eivät tunnetusti vaikuta glukoosiarvoihin, ja hoitoa ei sen vuoksi suositellakaan muutoin kuin raskauden aikana (insuliinihoito). Satu Vehkavaara Lääketieteen maailmasta 9/2014 Kommentteja
Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet Reseptilääkkeiden päihdekäyttö ja laiton kauppa on noussut kehittyneissä maissa vähintään yhtä suureksi ongelmaksi kuin perinteisten laittomien huumeiden käyttö. Solja Niemelä, Antti Mikkonen Katsausartikkeli 9/2014 Kommentteja
Munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa lääkeannosteluun Monet lääkkeet poistuvat elimistöstä pääosin tai osittain munuaisten kautta. Heikki Saha, Satu Mäkelä Katsausartikkeli 9/2014 Kommentteja
Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen Vanhuksen käyttämää säännöllistä lääkitystä tulisi arvioida vähintään vuosittain. Turhan lääkityksen purkaminen perustuu potilaan kliiniseen tutkimukseen ja sen perusteella havaittuihin lääkityksen vähentämistarpeisiin. Sirpa Hartikainen, Jouni Ahonen Katsausartikkeli 9/2014 Kommentteja
Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa Allergiaohjelman 2008-2018 seurannan yhteydessä selvitettiin astman ja allergisten sairauksien kustannuksia vuonna 2011 sekä niiden muutoksia 2000-luvulla. Juha Jantunen, Paula Kauppi, Miika Linna, Jaana Martikainen, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Tari Haahtela Terveydenhuolto 9/2014 Kommentteja
Leikkaussalikuolemien syitä analysoitu Eri alojen kirurgit ja tehohoitolääkäri arvioivat moni-ammatillisesti suomalaisen Potilasvakuutuskeskuksen (VAKES) aineistosta kaikki kuolemaan johtaneet leikkaus- ja toimenpidekomplikaatiot vuosilta 2006-2010 (Hakala ym. 2013). Tutkimusaikana suoritettiin Suomessa noin 1 425 000 kirurgista toimenpidettä ja 295 000 synnytystä. Hannu Paajanen Lääketieteen maailmasta 8/2014 Kommentteja
Kaksi näkökulmaa lihavan potilaan prostatektomiaan Eturauhasen poistoleikkaus soveltuu floridalaisklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan myös lihaville eturauhassyöpäpotilaille. Nelivuotiskaudella 2008-2012 tehtiin robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus yli 3 000 karsinoomapotilaalle. Potilaiden joukossa oli 44 sairaalloisen lihavaa miestä (BMI ≥ 40 kg/m²). Heille valittiin tietokoneavusteisesti verrokit, joiden painoindeksi oli em. rajan alapuolella, keskimäärin 28,9 kg/m². Ossi Lindell Lääketieteen maailmasta 8/2014 Kommentteja
Altistusterapia auttaa teini-ikäisiä raiskauksen uhreja Altistusterapia on käypä hoito aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön. Lapsilla ja nuorilla altistusterapiaa on käytetty hyvin vähän. Traumamuistoille altistamisen on pelätty saattavan voimistaa traumaperäisiä oireita alaikäisillä, joilla psykologiset selviytymiskeinot ovat vielä kehittymättömiä. Altistusterapiasta näyttäisi kuitenkin olevan hyötyä myös teini-ikäisille. Tero Taiminen Lääketieteen maailmasta 8/2014 Kommentteja
Uusi pitkävaikutteisempi hyytymisvalmiste B-hemofiliaan Vaikean hemofilian moderni hoito perustuu säännöllisen, 2-3 kertaa viikossa pistettävän hyytymisvalmisteen käyttöön. Potilaat huolehtivat lääkehoidon toteutuksesta itse jo varsin nuorella iällä, ja pidempään vaikuttavat lääkeaineet toivotetaan ilomielin tervetulleeksi. Lupaavia tuloksia on saatu hyytymistekijä IX-Fc-fuusioproteiinilla. Marko Vesanen Lääketieteen maailmasta 8/2014 Kommentteja
Vaikuttaako alkoholi nuorten aivojen kehitykseen? Alkoholinkäyttö aloitetaan usein nuorena, jolloin aivojen kypsyminen on kesken ja altis häiriötekijöille. Virve Kekkonen, Petri Kivimäki, Eila Laukkanen Katsausartikkeli 8/2014 Kommentteja
Elimellisoireisesta häiriöstä kärsivän potilaan rationaalinen lääkehoito Elimellisoireiset psykiatriset häiriöt ovat hyvin tavallisia niin valikoimattomassa väestössä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilailla. Antti-Jussi Ämmälä Tapausselostus 8/2014 Kommentteja
Tuloryhmien erot yksityislääkäripalvelujen käytössä eivät kasvaneet vuosina 2006-2011 Yksityislääkäripalvelujen käytön kehityssuuntia sosiaaliryhmittäin on analysoitu vähän. Selvitimme aikuisten suomalaisten yksityislääkärikäyntien yleisyyttä heidän verotulojensa mukaan vuosina 2006 ja 2011. Jenni Blomgren, Lauri Virta Terveydenhuolto 8/2014 Kommentteja
Keskushermoston motorisen kontrollin muutokset skitsofreniassa ja levottomien jalkojen oireyhtymässä Väitöstyössä tutkittiin skitsofreniaa ja levottomien jalkojen oireyhtymää sairastavien henkilöiden keskushermoston liikesäätelyjärjestelmää. Välittäjäaine dopamiinin säätelyhäiriöiden oletetaan vaikuttavan kyseisten sairauksien ja liikehäiriöiden taustalla. Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen Väitös 8/2014 Kommentteja
Ilmasto muuttuu, lisääntyvätkö hengitystieoireet? Tiede Ilmasto muuttuu, lisääntyvätkö hengitystieoireet? Oleellisia ovat vaikutukset kausiallergeenien esiintymiseen.
Hallinnon pitää jättää tiedelehdet rauhaan Pääkirjoitus Hallinnon pitää jättää tiedelehdet rauhaan Tiede voi olla väärässä, mutta niin kauan kuin parempaa ei ole, sitä pitää kunnioittaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Aktivistien hampaissa Terveydenhuolto Aktivistien hampaissa Ylilääkärit Riittakerttu Kaltiala ja Helena Liira joutuivat häirinnän kohteiksi, emeritusprofessori Paul Garner sai jopa tappouhkauksia. Avoin artikkeli
Biopsia – kasvojen ihomuutosten diagnostiikan kulmakivi Tiede Biopsia – kasvojen ihomuutosten diagnostiikan kulmakivi Näytteenotto ihosta stanssilla kuuluu lääkärin perustaitoihin.
Tätä en unohda: Laitoin potilaan päähän tonttulakin Kliininen työ Tätä en unohda: Laitoin potilaan päähän tonttulakin – Ei päihteidenkäyttäjien elämä ole pelkästään päihteitä, sanoo apulaisylilääkäri Riina Korjamo.
Liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät ovat moninaisia Tiede Liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät ovat moninaisia Tyypillisiä piirteitä ovat kehitysviive, verisuoniepämuodostumat ja hyperinsulinismi.