Kalan syönti ehkäisee ennenaikaista synnytystä ja sikiön kasvun hidastumista

Kalan rasvoja pidetään varsinkin verenkiertovaikutusten puolesta muita eläinrasvoja terveellisempinä. Hyvä istukan verenkierto ja pre-eklampsialta suojaava ominaisuus voivat selittää havainnot, jotka liittävät äidin raskaudenaikaisen kalansyönnin lapsen suureen syntymäpainoon ja pidentyneeseen raskauden kestoon. Näitä yhteyksiä on todettu mm. Fär-saarten väestössä. Niin ikään rannikolla sijaitsevan Aarhusin alueen noin 9 000 odottavalle äidille tehtiin jäsennelty kyselytutkimus, jossa selvitettiin viikoittaisen kalaravinnon yhteyttä raskauskomplikaatioihin.

Pertti Kirkinen
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Biofilmin DNA on elävien bakteerien tuottamaa

Niin luonnollisilla kuin keinotekoisillakin pinnoilla kasvaessaan bakteerit tuottavat ympärilleen geelimäistä ainetta, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi auttaa bakteereita tarttumaan alustaansa ja tarjoaa niille suojan mikrobilääkkeiltä ja vasta-aineilta. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että biofilmissä kasvaminen on bakteerikasvun luonnollisin muoto. Veressä ja muissa nesteissä irtonaisina vaeltelevat bakteerit ovat biofilmin suojasta irronneita huono-onnisia yksilöitä, joiden kohtalo on tulla makrofagien tuhoamiksi.

Matti Viljanen
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa
Lehti 13-14: Lääketieteen maailmasta 13-14/2002 Kommentteja

Laskimoperäisen säärihaavan hoito keinoihosiirteellä

Huolellisesta turvotuksen poistohoidosta huolimatta ei kaikissa laskimoperäisissä haavoissa saavuteta riittävää spontaania umpeenkasvua. Tällöin voi harkita ihonsiirtoa, tai uudempana vaihtoehtona keinoihosiirrettä, joka sisältää ihmisperäisiä keratinosyyttejä ja fibroblasteja kollageeniverkossa. Siirto tehdään polikliinisesti, mikä tekee siitä kustannuksiltaan vertailukelpoisen. Esitämme kokemuksemme keinoihosiirteen käytöstä yhdentoista säärihaavapotilaan hoidossa.

Kaija Lammintausta, Susanna Viitala, Anna-Liisa Vuori, Christer Jansén
Lehti 13-14: Alkuperäistutkimus 13-14/2002 Kommentteja

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala
Lehti 13-14: Katsausartikkeli 13-14/2002 Kommentteja

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen
Lehti 13-14: Katsausartikkeli 13-14/2002 Kommentteja

Lievitystä ärtyvään suoleen

Ärtyvän suolen oireet ovat yleisiä suolistovaivoja, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa potilaan hyvinvointiin. Hoito perustuu luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen ja oireenmukaisen lääkehoidon oikea-aikaiseen käyttöön. Viime vuosina kertynyt tieto oireiston taustalla olevista patofysiologisista mekanismeista auttaa ymmärtämään paremmin oireistoa sekä helpottaa uusien lääkkeiden kehitystyötä. Katsauksessa käsitellään ärtyvän suolen oireiston diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jouni Silvennoinen
Lehti 13-14: Katsausartikkeli 13-14/2002 Kommentteja

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas
Lehti 13-14: Terveydenhuolto 13-14/2002 Kommentteja

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana
Lehti 13-14: Terveydenhuolto 13-14/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030