Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen

Fibromyalgia on kipu-uupumusoireyhtymä, jossa pitkittynyt psyykkinen ja fyysinen kuormitus on herkistänyt pysyvästi potilaan kivunsäätelyjärjestelmän ja sympaattisen hermoston toimintaa.

Lauri Kivikoski, Pekka Hannonen

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?

Nivelreuman hoitoon on tullut uusia lääkkeitä, ja vanhojakin on opittu käyttämään yhä useammin yhdistelmissä.

Vappu Rantalaiho, Susanna Sihvonen

Vaikuttavuustutkimus lääketaloustieteessä

Lääketaloustieteessä tarkastellaan lääkkeitä ja lääkehuoltoa laaja-alaisesti talous- ja terveystaloustieteen sekä terveydenhuollon menetelmäarvioinnin teorioita, käsitteitä, tutkimustapaa ja menetelmiä soveltaen.

Marja Blom, Kalle Aaltonen

Erva-alueiden rooli vahvistuu HALO-yhteistyössä

HALO-puheenjohtajisto ja Finohta ovat valmistelleet erityisvastuualueiden roolin vahvistamista terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa.

Aino-Liisa Oukka

Raskaudenaikainen tupakointi ja keskushermoston kehitys

Raskaudenaikaisella tupakoinnilla tiedetään olevan kasvavaan sikiöön useita haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi kasvun hidastuminen.

Mikael Ekblad

Lapsettomuuteen sopeudutaan

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin koeputkihedelmöityksen, IVF-hoidon, tuloksia eri syistä johtuvan lapsettomuuden hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin lapsettomuuden syiden vaikutusta hoitotuloksiin, alkaneiden raskauksien kulkuja sekä sopeutumista lapsettomuuteen Life Satisfaction -kyselyn avulla. Tutkimusaineiston muodosti 987 naista, joille oli tehty IVF-hoito KYS:ssä 1996-2007.

Paula Kuivasaari-Pirinen

Kollageeniverkoston kvantitatiivisesta elektronimikroskopiasta nivelrikon synnyn tutkimusmahdollisuuksia

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi ja aiempaa vähemmän virhelähteitä sisältävä stereologinen elektronimikroskooppinen menetelmä nivelruston kollageeniverkoston kvantitatiiviseksi tutkimiseksi.

Teemu Långsjö

Oireettoman eteisvärinän seulonta vanhuksilta on tuloksellista

Antikoagulaatiohoito vähentää tehokkaasti eteisvärinän aiheuttamaa aivoinfarktin vaaraa. Valitettavasti oireeton tai vähäoireinen eteisvärinä voi jäädä havaitsematta ja antikoagulaatiohoito aloittamatta, ja etenkin vanhuksilla aivoinfarkti on valitettavan yleinen eteisvärinän ensioire. Uusien tutkimusten valossa näyttää siltä, että yksinkertaisillakin seulontamenetelmillä voidaan paljastaa osa ikäihmisten piilevistä eteisvärinäkohtauksista.

Juhani Airaksinen

Rintasyöpäsolujen DNA:n voi mitata verestä

Rintasyövän tuumorisolujen DNA:n määrää voi mitata verestä ja sen avulla seurata etäpesäkkeisen taudin kulkua. Menetelmä ei sovellu vielä kliiniseen käyttöön, mutta se tarjoaa mielenkiintoisen näköalan tulevaisuuden diagnostisiin mahdollisuuksiin.

Sirkku Jyrkkiö

Ei EPOa sydänpotilaiden anemiaan

Anemia ja sydämen huono pumppauskyky ovat huono yhdistelmä. Tästä asetelmasta lähdettiin kokeilemaan erytropoietiinihoitoa sydänpotilaille, joilla oli systolinen vajaatoiminta ja anemia.

Marko Vesanen

Geriatrin hoito vähentää päivystyskäyntejä

Kokonaisvaltaisen geriatrinen arvioinnin on monessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa osoitettu vähentävän toiminnanvajeita ja laitoksiin joutumista. Yhdysvalloissa selvitettiin, miten geriatrin hoito vaikuttaa päivystyskäynteihin.

Kaisu Pitkälä

Onko yhden alkion siirto paras tekniikka?

Suomalaiset tutkijat ovat olleet etulinjassa tuomassa keinoalkuiseen lisääntymiseen yhden alkion siirtotekniikan (eSET) kahden alkion siirron (DET) asemesta. Tuoreessa julkaisussa he esittävät kokemuksensa yhden alkion siirron hyvästä soveltuvuudesta myös yli 40-vuotiaille infertiliteettipotilaille.

Pertti Kirkinen

Kasvattaako huippu-urheilu myös aorttaa?

Kestävyys- ja voimalajiharjoittelulla on merkittäviä vaikutuksia sydämen rakenteeseen. Huippu-urheilijan aorttaankin kohdistuu tavallista suurempi hemodynaaminen kuormitus, jonka vaikutusta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitelty. Uuden analyysin perusteella näyttää siltä, että urheilun aorttavaikutukset ovat varsin vähäisiä ja kliinisesti merkityksettömiä.

Juhani Airaksinen

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat kasvava kliininen ongelma. Niiden aiheuttamiin infektioihin liittyy lisääntynyttä kuolleisuutta, pidempiä hoitoaikoja ja korkeampia hoitokustannuksia.

Jari Jalava, Esa Rintala, Outi Lyytikäinen

Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä

Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä.

Sari Mukkala, Antti Korhonen, Mari Raappana

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien aiheuttamat nivelkivut

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien yhteydessä voi esiintyä pitkäaikaista nivelkipua, joka heikentää potilaan elämänlaatua.

Anna-Mari Koski

Keuhkokuumeen aiheuttama sairaalahoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa

Keuhkokuume on tavallinen, usein sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka yleistyy iän myötä. Suomen väestö vanhenee nopeasti, joten arvio keuhkokuumeen sairaalahoidon tarpeesta tulevaisuudessa olisi hyödyllinen suunniteltaessa terveydenhoidon voimavarojen käyttöä.

Heikki Koskela

Diabeetikon oireettoman infarktin ennuste varsin hyvä

Diabeetikot sairastuvat valtimotauteihin selvästi yleisemmin kuin muu väestö, ja niinpä on luonnollista, että heillä on myös oireettomia taudinmuotoja tavanomaista enemmän. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että diabeetikon sepelvaltimotauti olisi oireettomassa vaiheessa tavanomaista vaikeampiasteisempi, vaikka oireisen taudin ennuste näyttääkin olevan huonompi kuin muilla. Nyt laajan brittiläisen tutkimuksen pitkäaikaisseuranta näyttää tukevan sitä käsitystä, ettei oireettomien diabeetikoiden sepelvaltimotaudin laajamittaisesta seulonnasta ole kliinistä hyötyä.

Juhani Airaksinen

Lievästä kognitiivisesta toimintahäiriöstä toipumiselle löytyy ennusmerkkejä

Lähinnä muistioirein ilmenevää lievää kognitiivista heikentymää (MCI) on tarkasteltu ensisijaisesti suhteessa dementian riskiin, ja näistä potilaista 10-15 %:n vuodessa on arvioitu saavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös potilaan toipumisen mahdollisuuteen lievästä kognitiivisesta häiriöstä, joskin arviot vaihtelevat laajasti (4,5-53 %). Vaihtelulle voi olla monta selitystä: diagnoosiin on voitu päätyä niukoin arviointimenetelmin, potilaan kognitiivista testisuoritusta ovat voineet haitata mm. hoitamaton masennus, elämäntilanteiden stressireaktiot, heikentynyt muu terveydentila, lääkkeiden sivuvaikutukset ja tilapäiset aineenvaihdunnan häiriöt. Australialaistutkimuksessa on nyt selvitetty, millaiset tekijät ovat yhteydessä lievän kognitiivisen heikentymän korjaantumiseen.

Päivi Hartikainen

Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistäminen

Terveydenhuollossa on määrätietoisesti kehitettävä hoidon arkivaikuttavuuden arviointia. Vain siten taataan rajallisten resurssien käyttö hoitomuotoihin, joista todella on hyötyä.

Antti Malmivaara, Risto P. Roine