Lähtökohdat

Keuhkokuume on tavallinen, usein sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka yleistyy iän myötä. Suomen väestö vanhenee nopeasti, joten arvio keuhkokuumeen sairaalahoidon tarpeesta tulevaisuudessa olisi hyödyllinen suunniteltaessa terveydenhoidon voimavarojen käyttöä.

Menetelmät

Tutkimuksessa selvitettiin tilastotietojen perusteella keuhkokuumeen sairaalahoidon määrää vuosina 1996-2009 sekä siinä olevia alueellisia eroja ja niiden syitä. Sairaalahoidoksi katsottiin myös terveyskeskusten vuodeosastolla tapahtunut hoito. Keuhkokuumetapausten määrän ennuste pohjautuu tiedossa oleviin keuhkokuumeen ilmaantuvuuslukuihin eri ikäluokissa sekä väestön ikärakenteen ennustettuihin muutoksiin. Näiden ikärakennemuutosten sekä eri ikäluokissa vuonna 2010 toteutuneen sairaalahoidon perustella laskettiin keuhkokuumeen sairaalahoitojaksojen ja -päivien ennusteet vuoteen 2030 asti.

Tulokset

Keuhkokuumeeseen liittyvät sairaalajaksot ovat viime vuosina lisääntyneet mutta sairaalapäivät vähentyneet, sillä hoitojaksot ovat lyhentyneet voimakkaasti. Vuonna 2010 keuhkokuumeen hoito aiheutti 36 900 sairaalajaksoa ja 546 000 sairaalapäivää. Jaksoja oli eniten niissä sairaanhoitopiireissä, jotka olivat harvaan asuttuja ja joissa huomattava osa potilaista hoidettiin terveyskeskusten vuodeosastolla. Kansainvälisesti vertaillen Suomessa potilas joutuu usein sairaalahoitoon keuhkokuumeen takia, mutta jaksot ovat lyhyitä. Sairaalahoitojaksojen määrä ja pituus olivat suurimmat vanhusväestöllä. Vuoteen 2030 mennessä keuhkokuumetapausten ennustetaan lisääntyvän 25 %, sairaalahoitojaksojen 49 % ja sairaalapäivien 70 %.

Päätelmät

Mikäli keuhkokuumeen ilmaantuvuuteen ja hoitokäytäntöihin ei onnistuta vaikuttamaan, sairaalahoidon tarve lisääntyy lähivuosikymmeninä huomattavasti väestön vanhenemisen vuoksi. Kasvua voidaan yrittää hillitä pneumokokkirokotteiden avulla, noudattamalla sovittuja hoitosuosituksia sekä mahdollisesti hoitoa keskittämällä.