Lisäravinteet pigmentoituvan purppuran taustalla

Kun potilaalla on alaraajoissa purppuraläiskiä, jotka jättävät jälkipigmentaation, lääkärin mielenkiinto kääntyy potilaan lääkitykseen. Monet lääkkeet, kuten anti-inflammatoriset analgeetit, verenpaine- ja lipidilääkkeet, diureetit, mielialalääkkeet ja antibiootit voivat aiheuttaa tämän iho-oireen. Lääkkeen aloittamisesta oireiden ilmaantumiseen voi kulua useita vuosia. Nyt julkaistu tapausselostus kuvaa painonnostoa harrastaneen yleensä terveen 28-vuotiaan potilaan, joka oli käyttänyt kreatiinia ja hydroksimetyylivoihappoa sisältävää lisäravinnetta kuuden vuoden ajan, kunnes hänelle ilmaantui alaraajoihin pigmentoituvaa purppuraa. Iho-oire jatkui kolmen kuukauden ajan, mutta häipyi kahdessa viikossa potilaan lopetettua lisäravinteen käytön. Varsinaisen lääkityksen lisäksi täytyy siis muistaa kysellä mahdolliset lisäravinteet ja luontaistuotteet. Vuosiakaan jatkunut käyttö ei pigmentoituvan purppuran kohdalla sulje lääkettä pois mahdollisten aiheuttajien listalta.

Sirkku Peltonen

Passiivinen tupakointi lisää energiankulutusta ja kilpirauhashormonipitoisuuksia

Tupakointi lisää perusenergiankulutusta: moni tupakoitsija valittaakin painon nousua tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tupakoivilla on myös kuvattu muutoksia kilpirauhashormonipitoisuuksissa. Tutkijat selvittivät, vaikuttaako myös lyhytaikainen passiivinen tupakointi perusenergiankulutukseen tai kilpirauhashormonien pitoisuuksiin. 18 tervettä nuorta naista altistettiin satunnaisessa järjestyksessä joko passiiviselle tupakoinnille tai normaalille hengitysilmalle tunnin kestävässä kokeessa tutkimuskammiossa. Altistuksen katsottiin vastaavan tunnin oleskelua ravintolassa tai pubissa ja luokiteltiin kohtalaiseksi. Passiivisen tupakoinnin mittarina käytettiin seerumin ja virtsan kotiniinipitoisuuksia. Perusenergiankulutus mitattiin ennen sekä heti altistuskokeiden jälkeen. Tutkittavilta rekisteröitiin samalla verenpaine- ja syketaso sekä määritettiin seerumin TSH-, T4v- sekä T3-pitoisuudet. Passiivinen tupakointi nosti sekä seerumin että virtsan kotiniinipitoisuuksia merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Perusenergiankulutus lisääntyi (1504 ± 286 vs. 1585 ± 297 kcal/päivässä) merkitsevästi passiivisen tupakoinnin jälkeen ja myös S-T4v ja T3-pitoisuudet nousivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Verenpaine- ja syketaso pysyivät sen sijaan muuttumattomina.

Camilla Schalin-Jäntti

Antimyeliinivasta-aineet eivät ennakoi MS-tautia

MS-taudin diagnoosi on kliininen, eikä sille ole toistaiseksi varmaa diagnostista testiä. Diagnostiikassa apuna käytetään magneettikuvausta (MK) ja aivo-selkäydinnestetutkimusta.

Jaana Suhonen

Haimasyövän hoidossa pieniä edistysaskelia

Haimasyövän ennuste on huono. Leikattujen potilaiden viisivuotisennuste on 23 %. Vain joka viidennen potilaan kohdalla päästään yrittämään leikkausta ja heistä puolelle pystytään tekemään radikaali toimenpide.

Sirkku Jyrkkiö

Probioottia suolistokipuun

Maitohappobakteereiden on todettu mm. rauhoittavan usein kivuliasta ärtynyttä paksusuolta. Tämä sai tutkijat kysymään, olisiko probiooteilla myös analgeettista tehoa. Ensin testattiin ihmisen suolen epiteelisoluilla, aiheuttavatko probiootit soluviljelmässä opiaatti- tai kannabinoidireseptorien induktiota. Viidestä laktobasillista ja bifidobakteerista L. acidophilus NCFM indusoi sekä morfiinireseptoria että kannabinoidireseptoria. Se aiheutti samanlaisen induktion rottien ja hiirien suolessa. Lopullinen todiste tehosta saatiin rotan suolen venytystestissä, jossa NCFM tehosi kipuun yhtä hyvin kuin morfiini (1 mg/kg). Kohta alkaa olla vaikea löytää tilaa tai tautia, johon probiooteilla ei ole vaikutusta.

Heikki Arvilommi

Rokotuskattavuus edelleen huippuluokkaa

Rokotuskattavuuden seuranta on tärkeä osa yleisen rokotusohjelman toteuttamista. Tutkimus kuvaa aikaa, jolloin useissa Euroopan maissa erityisesti MPR-kattavuus laski.

Tuija Leino, Eeva Koskenniemi, Pirjo-Riitta Saranpää, Nina Strömberg, Terhi Kilpi

Iäkkään potilaan sepelvaltimotaudin hoito

Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja hoidon tarve kasvavat nopeasti.

Juhani Airaksinen

Rabies - tappava tuliainen

Rabiesta esiintyy kotoperäisenä myös Euroopassa, ja se on lisääntynyt Baltian maissa nopeasti.

Ruska Rimhanen-Finne, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Heli Siikamäki, Olli Vapalahti, Outi Lyytikäinen

Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille

Raiskauksen uhreilla on suurentunut riski sairastua masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ja he kärsivät vakavista psykososiaalisista ongelmista. Psyykkisistä oireista kärsivät raiskauksen uhrit eivät kuitenkaan hakeudu mielenterveys- ja kriisihoitoon, mutta he käyttävät runsaasti muita terveydenhuollon palveluja.

Raija-Leena Punamäki, Riitta Ylikomi

Altistuminen kosteusvauriorakennuksissa

Kosteus- ja homevauriorakennuksissa altistumisen yksinkertaisimpia arviointikriteereitä ovat näkyvät vauriot, homeen haju ja kosteusjäljet.

Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen, Teija Meklin

Kosteusvauriorakennusten mikrobikasvuun liittyvät hengitystieoireet ja -sairaudet

Kosteus- ja homevauriorakennuksiin liittyy erilaisia hengitystieoireita ja astmaa. Yhteys on niin vahva, että toimenpiteet kosteus- ja homevaurioiden vähentämiseksi ovat perusteltuja.

Markku Seuri, Aino Nevalainen, Riitta Sauni

Pohjalaisen väestön suhtautuminen masennukseen ja mielen hoitamiseen

Pohjalainen väestö pitää masennusta oikeana sairautena, mutta sairastumisen arvellaan johtavan kielteisiin seurauksiin ihmissuhteissa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä.

Esa Aromaa, Jyrki Tuulari, Kjell Herberts, Kristian Wahlbeck

Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon

Pohjalaisväestössä miehet raportoivat eniten masennustilaa varhaisessa keski-iässä, naiset nuoruusiässä. Hoitoon ei edelleenkään hakeuduta riittävästi.

Jyrki Tuulari, Esa Aromaa, Kjell Herberts, Kristian Wahlbeck

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen kansalaisten ehdotusten perusteella

Kansalaisten ehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi kohdistuvat hoitoon pääsyyn ja hyvään hoitoon, lääkehoitoon sekä palvelujen lisäämiseen.

Ulla Aspvik, Irma Kiikkala, Antero Lassila

Melanooman seulonta kannattaa

Melanoomia löytyy vuosi vuodelta enemmän. Toisaalta, verrattuna muihin yleisiin syöpiin, melanoomaa on helppo etsiä pelkästään katsomalla, ilman kalliita tutkimuslaitteita.

Sirkku Peltonen

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa edistysaskeleita

Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on huonoennusteinen sairaus. Tavanomaiset solunsalpaajat eivät pure munuaissyöpään. Sitä on hoidettu interferonilla ja interleukiinilla. Niistä hyötyvät vain harvat potilaat, kun taas haitoista ovat kärsineet kaikki.

Sirkku Jyrkkiö

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä

Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä.

Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen