Psykiatrit tupakkavalistajina

Tupakointi on skitsofreniaa sairastavien keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin valtaväestössä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan psykiatrit ohjaavat vain harvoin potilaitaan tupakoimattomuuteen; uudemmissa tutkimuksissa on tosin saatu positiivisempiakin tuloksia. Tutkimuksessamme selvitettiin suomalaisten psykiatrien tupakointitottumuksia ja suhtautumista skitsofreniapotilaille annettavaan tupakkavalistukseen.

Anna Alakoski, Niko Seppälä, Aino Mattila, Esa Leinonen

Ylipaino haitallista käsien nivelille ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö sydämelle

Nivelrikko on käsissä hyvin yleistä. Käsinivelrikko on yhteydessä muiden nivelten nivelrikkoon, joten sen tutkiminen antaa tietoa myös nivelrikon riskitekijöistä yleensä. Kuitenkin käsinivelrikon yhteyttä toimintakykyyn tai kuolleisuuteen on selvitetty vähän. Murtumariskin arviointi on keskeistä osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin käsiröntgenkuvien avulla todetun nivelrikon ja osteoporoosin esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä yhteyttä terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Mikko Haara

IL-10:n tuotanto vastasyntyneillä

Vastasyntyneet ovat tunnetusti herkkiä saamaan vakavia infektioita. Vastasyntyneillä vasta-ainetuotanto on selvästi vähäisempää kuin aikuisilla, ja mm. tärkeän välittäjä-aineen, gammainterferonin (IFN-gamma) tuotanto on vähäistä. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että vastasyntyneiden kehittymätön välittäjäainetuotanto johtaa suhteettoman suureen IL-10:n tuotantoon, joka estää IFN-gamma:n tuotantoa.

Anna Kotiranta-Ainamo

Lasten kivun lääkkeetön hoito Kiinassa

Lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien on todettu olevan tehokkaita lasten kivun hoidossa. Kiinassa lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien käytöstä lasten leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa ei ole juurikaan tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan, perheiden tai lasten näkökulmista. Tutkimustietoa tarvitaan, sillä lasten kipua hoidetaan edelleen vähemmän kuin aikuisten mm. siksi, että pienen lapsen kivun merkkejä on vaikea arvioida.

Hong-Gu He

Mitokondriotaudit ja kompleksi-I-entsyymin toiminta

Mitokondrio on soluorganelli, joka tuottaa happea kuluttavassa soluhengityksessä noin 95 % solun energiasta aerobisissa olosuhteissa. Sillä on myös oma perimäaines, ns. mitokondriaalinen DNA (mtDNA), jonka on havaittu mutatoituvan jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin tuman perimän. Mitokondrion perimän virheet voivat aiheuttaa neurodegeneratiivisia sairauksia; "klassisia" mitokondriotauteja ovat Leberin perinnöllinen näköhermoatrofia (LHON) ja mitokondriaalinen enkefalomyopatia, laktaattiasidoosi ja "stroke"-tyyppiset kohtaukset (MELAS) -oireyhtymä. mtDNA:lla epäillään olevan osuutta myös mm. aikuistyypin diabeteksen ja Parkinsonin taudin synnyssä. Oksidatiivisen stressin arvellaan olevan osa näiden tautien syntyä ja myös osallistuvan kudosten vanhenemismuutoksiin.

Marko Kervinen

Itsetuhoisuuden trendit Itä-Suomessa

Väitöskirjatyössä on tutkittu suomalaisten alueellista itsetuhoisuutta. Itsemurha-ajatuksia kartoitettiin seurantatutkimuksella entisen Kuopion läänin alueella vuosina 1998-99. Lisäksi tutkittiin kaikki alueella kymmenen vuoden aikana (1988-97) tehdyt itsemurhat. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät itsemurha-ajatusten esiintyvyyteen ja pysyvyyteen sekä alueen itsemurhakuolleisuuden muutoksiin eri tutkimusasetelmissa (miesten itsemurhakuolleisuuden alueelliset erot, sukupuolten väliset erot, naisten itsemurhat ja alkoholi).

Tuula Pesonen

Polysytemia vera - yhden geenivirheen tauti?

Polysytemia vera (PV), essentiaalinen trombosytoosi (ET), krooninen myelooinen leukemia (KML) ja myelofibroosi (MF) kuuluvat myeloproliferatiivisten sairauksien joukkoon. Näistä KML:aan tiedetään liittyvän BCR-ABL-mutaatio eli ns. Philadelphia-kromosomi. Vuosi pari sitten tunnistettiin JAK2-mutaatio, joka herkistää hematopoieettiset solut erytropoietiinin vaikutuksille. Näyttääkin siltä, että JAK2-mutaatio kuuluu oleellisesti PV:aan. Asia saa varmistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin mutaation esiintymistä potilailla, joilla oli PV, ET tai MF, ja mutaation assosioitumista granulosyyttien klonaaliseen kasvuun. Ilmeni, että kaikilla PV-potilailla JAK2-mutaatio oli yhteydessä granulosyyttien klonaalisuuteen, mutta muilla assosiaatio oli heikompi. Päätelmä on, että PV:ssa JAK2-mutaatio riittää yksinään aikaansaamaan sairauden, mutta ET:ssa ja MF:ssa tarvitaan muuta vikaa genomin säätelemään solukoneistoon ennen kuin tauti puhkeaa. Tulos on tärkeä lääkekehitykselle. Saisimmepa pian anti-JAK2-lääkkeen PV:aan, kuten olemme saaneet antiBCR-ABL-lääkkeen KML-taudin hoitoon!

Robert Paul

Leptiinillä ja naisten astmalla yhteyttä

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ylipainolla ja astmalla on yhteyttä; samoin myös on todettu kyseinen yhteys naisilla miehiä voimakkaammaksi. Leptiini on rasvakudoksen solujen tuottama mm. energian saannin säätelyyn liitetty proteiini, mitä koodaa ylipainoisuuteen yhdistetty geeni. Yhdysvalloissa tehdyssä 5 876 henkilön tutkimuksessa astmaa sairastavilla seerumin leptiinipitoisuus oli muita korkeammalla tasolla. Yhteys oli naisilla miehiä voimakkaampi, selvimmin yhteys tuli esiin premenopausaalisilla naisilla. Astman yhteys ylipainoon naisilla varmentui tässäkin tutkimuksessa, mutta leptiinin osuus asiaan ei.

Hannu Puolijoki

Kouristuskohtaus ei ole aina epilepsiaa

Psykogeenisen kouristuskohtauksen erottaminen epileptisestä status epilepticus -tilanteesta ei ole aina helppoa. Saksalaisessa tutkimuksessa analysoitiin berliiniläisen sairaalan ensiapuun tulleiden status epilepticus- (SE) ja pseudoepilepsiakohtaus- (PSE) potilaiden sairauskertomukset vuosilta 1993-2002. Tarkoituksena oli löytää tekijöitä, jotka viittaisivat kohtauksen olevan etiologialtaan psykogeeninen.

Jaana Suhonen

Hiilidioksidilaser puree lichen sclerosukseen

Lichen sclerosus et atrophicus (valkojäkälä) eli balanitis xerotica obliterans (BXO) on ihon krooninen tulehdussairaus. Paitsi esinahkaa, tauti voi ahtauttaa myös virtsaputken ulkosuuta, jolloin kehittyy pinnallinen meatusstenoosi. Sen manipulointi voi johtaa taudin etenemiseen proksimaalisuuntaan syväksi stenoosiksi. Paikalliskortikoidit ovat BXO:n alkuvaiheen tyyppihoitoja. Pidemmälle ehtineet pitää usein hoitaa kirurgisesti.

Ossi Lindell

Sepelvaltimoiden TT-kuvauksen sivulöydökset vaativat radiologin työpanosta

Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvausta käytetään enenevässä määrin sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. TT-kuvaukset ovat lisänneet paradoksaalisesti myös perinteisten varjoainekuvausten ja sepelvaltimoiden pallolaajennusten tarvetta. Toisaalta samalla kerroskuvauksen säderasituksella nähdään melkoinen alue sydämen ympäriltä. On esitetty, että on vastaavanlainen taitovirhe jättää tämä alue tutkimatta, kuin jos perinteisessä thoraxkuvassa ummistettaisiin silmät muilta kuin sydänlöydöksiltä.

Juhani Airaksinen

Virallinen eläkeikä kohottaa mielialaa

Lukuisten tutkimusten mukaan keski-ikäisten mielenterveys kohenee eläkkeelle siirtymisen aikaan. Usein ajatellaan, että työn aiheuttaman stressin poistuminen selittää mielialan kohoamisen. Englantilaiset tutkijat havaitsivat kuitenkin, että masennusepisodit vähenivät miehillä 90 % heidän täytettyään 65 vuotta ja naisilla 60 % heidän täytettyään 60 vuotta riippumatta siitä, olivatko tutkittavat kyseisen iän saavuttaessaan työssä vai eivät. Myöskään muiden mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden vakiointi ei hävittänyt tätä ikäefektiä. Samanlainen vähenemä havaittiin ahdistuneisuushäiriöissä. Psyykkisten häiriöiden vähenemät ajoittuivat siis virallisen eikä todellisen eläköitymisiän mukaan. Näyttääkin siltä, että sosiaalinen normi ja yhteisön odotukset - olla työssä viralliseen eläkeikään asti - vaikuttaa keski-ikäisten mielenterveyteen jopa enemmän kuin itse työ. Kun virallinen eläkeikä on saavutettu, on yhteisön hyväksymää olla poissa työstä.

Raimo K. R. Salokangas

Rituksimabi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa

Alle 60-vuotiaan potilaan paikallinen (ST I-II) diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on hoidettu aiemmin solunsalpaaja- ja sädehoidon yhdistelmällä. Nyt tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa potilaat saivat kuusi CHOP-tyypistä solunsalpaajakuuria rituksimabin kanssa (R-CHOP) tai ilman. Bulktuumorit sädehoidettiin. Kolmen vuoden seurannan jälkeen rituksimabia saaneista oli elossa 93 % ja pelkän solunsalpaajahoidon saaneista 84 %. Osa tutkimuksessa mukana olleista keskuksista oli hoitanut potilaita CHOEP-kuureilla. Etoposidi paransi hoitotulosta pelkkään CHOP-hoitoon verrattuna. Rituksimabin kanssa CHOP ja CHOEP olivat yhtä hyviä. Rituksimabi ei lisännyt toksisuutta. Potilaan ennustetta huonontavia riskitekijöitä olivat bulktuumori, jonka läpimitta oli yli 7,5 cm, ja koholla oleva laktaattidehydrogenaasi. Paikallisen hyvän ennusteen diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa R-CHOP näyttää tehokkaalta.

Sirkku Jyrkkiö

Klopidogreelitauko ja ohitusleikkauksen vuotokomplikaatiot

Varhain aloitettu klopidogreeli kuuluu sepelvaltimotautikohtauksen nykyhoitoon. Toisaalta kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ennen ohitusleikkausta on syytä pitää 5 vuorokauden lääketauko. Odotusaika aiheuttaa melkoisia käytännön ongelmia. CRUSADE-rekisteristä selviteltiin, kuinka suosituksia sovelletaan yhdysvalloissa. Vajaa 10 % rekisterin potilaista ohjautui ohitusleikkaukseen ja heistä vain 30 %:lle oli aloitettu klopidogreelilääkitys ennen leikkausta. Valtaosa potilaista leikattiin ilman lääketaukoa. Tässä ryhmässä tarvittiin verensiirtoja reilu kolmannes normaalia enemmän. Suositetun lääketauon jälkeen leikatuilla ei ylimääräistä vuotovaaraa havaittu. Lääketauko ei vaikuttanut kuolleisuuteen tai komplikaatioihin. Hoitokäytännöt vaihtelevat Suomessakin eikä ohitusleikkauspotilaita ole etukäteen aina mahdollista tunnistaa.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030