Reumapotilaiden työkyvyttömyyden riski vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

Vaihtelu kuvastanee eroja hoidon ja kuntoutuksen laadussa.

Tiina Huttu

Tutkija löysi enteroviruksia useista kudoksista tyypin 1 diabeetikoilla

Tulokset viittaavat jatkuvaan matala-asteiseen infektioon.

Minna Pihlava

Matala vasta-ainetaso ennustaa maitoallergian paranemista

Vasta-ainetaso auttaa arvioimaan, kenelle kannattaa aloittaa siedätyshoito.

Minna Pihlava

Suojaako rotavirusrokote tyypin 1 diabetekselta?

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus pieneni australialaislapsilla rokotteen antamisen jälkeen, selviää JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Ajokyvyn arviointi MoCA-menetelmällä Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa

Lähtökohdat Tutkimme Montreal Cognitive Assessment (MoCA) -menetelmän soveltuvuutta varhaista Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden ajokyvyn arviointiin. Selvitimme myös menetelmän herkkyyttä tunnistaa kognitiomuutoksia.

Hanna Pyykönen, Heidi Parantainen, Tuomo Kujala, Jan Wikgren

Keuhkovaltimoiden pallolaajennus – uusi hoito krooniseen tromboemboliseen pulmonaalihypertensioon

• Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Hoitamattomana se voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Tapani Vihinen, Antti Ylitalo, Helena Tuunanen, Juhani Airaksinen

Hospitalisti kirurgisella vuodeosastolla – hyötyä saavutettavissa?

• Hospitalisti on sairaalassa työskentelevä yhdyslääkäri, jolla on laaja näkemys potilaiden akuuttien ja pitkä­aikaisten ongelmien hoidosta.

Kirsi Laitakari, Vesa Koivukangas, Heikki Wiik

Väitökset 11/2019

Hermovälittäjäaineiden toiminta eroaa eri toiminnallisissa riippuvuuksissa

Ahmintahäiriö näkyy aivokemiassa, peliriippuvuus ei

Kaikki toiminnalliset riippuvuudet eivät ole aivokemialtaan samanlaisia, havaitsi neurologiaan erikoistuva lääkäri Joonas Majuri väitöstutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Terveyspalveluissa tuetaan syrjäytymistä

Kuntien järjestämä terveydenhuolto on vetäytynyt heikoimmassa asemassa olevan työ­ikäisen väestön palveluista, kirjoittaa Raija Kerätär.

Raija Kerätär

Ajokykyä syytä arvioida jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa

MoCA-menetelmä näyttää tunnistavan varhaisia kognition muutoksia hyvin.

Suvi Sariola

Hospitalistin osa ei ole helppo

Kokonaisnäkemyksestä on hyötyä moniongelmaisille ja iäkkäille potilaille. Vastuunjako osaston erikoisalan lääkärin kanssa voi kuitenkin olla haastavaa.

Tiina Huttu

Keuhkovaltimoiden pallolaajennushoidot yleistyvät

Menetelmä rasittaa potilasta vähemmän kuin leikkaus.

Marianne Jansson

Alzheimer-potilaalla on suurempi pään vamman riski

Kaatumiset aiheuttavat vanhuksille eniten pään vammoja.

Minna Pihlava

Monikulttuuriset lääkärin vastaanotot näyttävät sujuvan ajateltua paremmin

Kun lääkärillä ja potilaalla on eri äidinkieli ja erilainen kulttuurinen tausta, kieleen ja tietämykseen liittyviä eroja osataan usein kompensoida keskusteluissa intuitiivisesti.

Ulla Toikkanen

Tamperelaisten nuorten käytöshäiriöt vähenivät, mutta masennus lisääntyi

Myös jännittyneisyys ja väsymysoireet, ahdistuneisuus sekä sairauspoissaolot koulusta olivat kasvaneet, kertoo terveyskysely.

Ulla Toikkanen

Asentovinokalloisuus ja kognitiiviset taidot

Imeväisiän keskivaikea tai vaikea asentovinokalloisuus oli yhteydessä huonompaan koulumenestymiseen ja heikompiin kognitiivisiin taitoihin. Ero älykkyysosamäärässä vastasi 4–7 pistettä matalampaa tulosta verrokkeihin nähden.

Nina Kaseva

Pakarassa kipua – mikä hoidoksi?

Kiputila pakarassa (gluteaalinen tendinopatia) tai lonkan ulkosyrjällä (ns. trokanterbursiitti) tai) on varsin tavallinen ikääntyvän naisen krooninen vaiva vastaanotolla. Oireen patofysiologia on vieläkin osin tuntematon, mutta valtaosalla lienee kysymyksessä ikääntymiseen liittyvä lonkan tai pakaran jänteiden rappeuma ja usein myös oikea limapussin tulehdus eli bursiitti. Tautia on Suomessa totuttu hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla puudute-kortisoni-injektioilla. Australialaiskollegat ovat tehneet pakarakivun hoidoista hyvän satunnaistetun tutkimuksen.

Hannu Paajanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell