Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen ­ Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Kaksi viidestä potilaasta (41 %) sai kuntoutussuosituksia akuutin sairaalajakson aikana, osoittaa tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden varhaisen kuntoutuksen toteutumisesta akuuteilla sairaalajaksoilla ­Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Yli puolet potilaista (57 %) tapasi terapeutin tai erityistyöntekijän vähintään kerran. Kotona asuminen ennen sairastumista, yläraajan toimintahäiriö, parempi tajunnantaso siirtymävaiheessa ja muistisairauden puuttuminen olivat yhteydessä kuntoutussuositusten saamiseen. Kaikille potilaille ei tehty moniammatillista kuntoutusarviota, eikä osa epikriiseistä ollut hoitoketjun ohjeiden mukaisia.

Rosanna Curiqueo Tarnanen, Marja Mikkelsson

Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä

Potilaiden toimintakyky parani merkitsevästi, mutta terapian määrä jäi alle suositellun, osoittaa Päijät-Hämeessä tehty tutkimus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kuntoutuksesta. Aktiivinen kuntoutus varhaisvaiheessa on tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuksen saatavuus oli samaa tasoa kuin Suomen keskussairaaloissa yleensä. Kuntoutussuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkkuudessa oli kuitenkin vielä parannettavaa. Selvityksessä tarkasteltiin moniammatillisuutta ja intensiteettiä koskevien suositusten ­toteutumista, toimintakyvyn muutosta sekä kuntoutustavoitteiden ja -suunnitelmien laatimista.

Viljami Kemppi, Katri Laimi, Marja Mikkelsson

Lapsuusiän lihavuus uhkaa näkyä tulevaisuudessa sepelvaltimotautina

Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon lisäksi tarvitaan julkista ohjausta ja yhteiskunnan rakenteiden tukea, kirjoittaa Juha Koskinen.

Juha Koskinen

Huolellinen kliininen tutkimus tärkeää palantunteen ja nielemisvaikeuden diagnostiikassa

Globus and dysphagia – clinical features and diagnostics

Pia Järvenpää

Terve nilkka kuvantamisen vertailukohdaksi nilkkavammassa

Normal variation of the tibiotalar joint in dynamic computed tomography

Sannamari Lepojärvi

PET-kuvaus: lihavuusleikkaus vähentää haiman rasvoittumista

Splanchnic metabolism and blood flow in man. PET studies with reference to obesity and diabetes

Henri Honka

Äkilliset umpilisäketulehdukset vähentyneet Suomessa

Epidemiological and clinical studies of acute appendicitis

Imre Ilves

Angiogeneesin estolääkkeistä apua lasten vaikeisiin syöpiin?

Angiogenesis in pediatric malignancies – from molecular markers to therapeutic applications

Mikaela Porkholm

Uutta tietoa leikkauksien jälkeisistä kivunhoidon mahdollisuuksista

Pain management options after tonsillectomy and third molar extraction

Ethem Akural

Askelmittarin vaikutus liikkumiseen säilyy vuoden seurannassa

Askelmittarin on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän viikoittaisia askeleita, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Lontoossa tehdyssä liikuntatutkimuksessa vaikutus säilyi vuoden seurannassa.

Helena Liira

Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

Kaisu Pitkälä

Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhaa kunnon kirurgiaa peräpukamiin

Peräpukamat ovat kiusallisen yleinen (40 %) ja alihoidettu vaiva, myös Suomessa. Useimmiten potilaat hoitavat pukamansa itse apteekin käsikauppavalmisteilla ja ummetuslääkkeillä tai kärsivät hiljaa vaivansa. Oireita ovat mm. verenvuoto, kutina ja ulostyöntyminen.

Hannu Paajanen

Nahkan alla pullottaa – tyrien diagnostiikka ja hoito

Tyrien kirurginen hoito tähtää ensisijaisesti elämänlaadun parantamiseen, joten oireetonta tyrää ei aina kannata leikata.

Jaana Vironen

Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä

Levottomat jalat -oireyhtymä on raskaana olevilla 2–3 kertaa yleisempi kuin taustaväestössä.

Mikael Lepistö, Anna Lampio, Päivi Polo

Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla

Pitkäaikaissairaat työikäiset oululaiset käyttivät potilasta kohden enemmän palveluja työterveyshuollossa kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Myös palvelujen kustannukset potilasta kohden olivat työterveyshuollossa suuremmat. Tutkijat pitävät eroja vähäisinä ja sektorien erilaiset ­järjestämis- ja rahoitusvastuut huomioon ottaen yllättävinä. Perustason terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia verrattiin sen mukaan, oliko palvelu saatu julkiselta ­sektorilta, yksityissektorilta vai työterveyshuollosta. Aineistona olivat rekisteritiedot 30–64-vuotiaista ­oululaisista kuudessa keskeisessä sairaus­ryhmässä vuonna 2013.

Riikka-Leena Leskelä, Tommi Uimonen, Lauri Virta, Sirkku Pikkujämsä, Tuomas Kopperoinen, Hennamari Mikkola

Lääkärin tutkimus on A ja O nenän sivuontelotulehduksessa

Timo Autio havaitsi väitöstutkimuksessaan, ettei viruksen ja bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen erottaminen toisistaan oireiden perusteella onnistu. Runsaat tulehduslöydökset sivuonteloissa ovat tavallisia sekä viruksen että bakteerin aiheuttamassa taudissa. Siksi ultraäänellä todettu tulehduslöydös ei välttämättä ole luotettava merkki bakteerin aiheuttamasta sairaudesta.

Ulla Toikkanen

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuuni- vai infektiosairaus?

Tyypin 1 diabetesta pidetään yleensä autoimmuunisairautena. Tämä perustuu mm. siihen ajatukseen, että autoreaktiiviset T-solut tuhoavat haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavilla on muita autoimmuunisairauksia useammin kuin muilla. Perusteeksi on esitetty myös tyypin 1 diabeteksen selvä kytkeytyminen HLA-geeneihin. Valtaosalla potilaista on HLA-DR4-DQ8-haplotyyppi, DR3-DQ2-haplotyyppi tai molemmat.

Mikael Knip

Runsas alkoholinkäyttö riskitekijä heikentyneelle toiminta- ja työkyvylle

Alcohol drinking, health-related functioning and work disability

Aino Salonsalmi

Metaboliset haittavaikutukset klotsapiinihoitoa saavilla skitsofreniapotilailla

Metabolic adverse effects in clozapine-treated patients with schizophrenia: Cytokine and adipokine alterations, neuropeptide Y, and genetic associations

Jari-Pekka Klemettilä