Sappisauman ahtaumat maksansiirron jälkeen hoidettavissa päällystetyllä metalliverkkostentillä

Endoscopic therapy in extrahepatic biliary strictures

Carola Haapamäki

LCHADD-taudin ennuste on parantunut

Long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase deficiency in Finland earlier diagnosis and strict diets improve the survival rate and clinical course

Tuuli Immonen

Tietoa keuhkofunktioennusteesta imeväisen ilmatiehyttulehduksen jälkeen

Post-bronchiolitis lung function - Impulse oscillometry at preschool age after bronchiolitis in infancy

Eero Lauhkonen

MS-taudin ilmaantuvuus on yleistynyt Pohjois-Suomessa

Multiple sclerosis in northern Finland. Epidemiological characteristics and comorbidities

Olga Krökki

Psykososiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten terveyspalveluiden käyttöön

Adolescents’ behaviour in health care services utilization and study response

Virve Kekkonen

Yhtä oikeaa aihetta ei ole

Maailma on uteliaalle täynnä kiinnostavia aiheita. Miten valita se, joka kantaa loppuun asti?

Anne Seppänen

Psykiatri on hyötynyt neurologian väitöksestään

– Luennon jälkeen minulle tuli polttava halu tehdä syventävät opinnot neurologiasta. Tämä tapahtui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja nyt Tiina Paunio on psykiatrian professori Helsingin yliopistossa.

Anne Seppänen

Uran johtolankana kromosomit ja geenit

– Geenitutkimusta olen seurannut tähän päivään asti. Se oli koko uran johtolanka, ensin kromosomit ja sitten geenit, kertoo professori Riitta Herva.

Anne Seppänen

Olantsapiini estää tehokkaasti solunsalpaajien aiheuttamaa pahoinvointia

Solunsalpaajahoitoon liittyvän pahoinvoinnin estossa olantsapiinilääkityksellä päästiin täydelliseen oireettomuuteen useammin kuin lumelääkkeellä. Olantsapiinia saaneet potilaat olivat toisena hoitopäivänä väsyneempiä, mutta ero ryhmien hävisi myöhempinä päivinä. Ruokahalun lisääntymisessä ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Demokratiakehitys vähentää lapsikuolleisuutta

Poliittisten järjestelmien yhteyttä terveyteen on haastavaa tutkia. Globaaleja mittareita tarkastelemalle on aikaisemmin havaittu yhteyksiä demokratian ja joidenkin terveysmuuttujien, kuten elinajan odotteen ja kuolleisuuden välillä. Vakuuttava näyttö syy-seuraussuhteesta on kuitenkin puuttunut. Belgialainen tutkijaryhmä tutki demokratiakehityksen vaikutuksia lapsikuolleisuuteen kiinnostavassa vertailuasetelmassa.

Helena Liira

Refluksikirurgiaan liittyvä kuolleisuus on vähentynyt

Ruotsalaiset rekisterit alkavat olla maailmankuuluja ainakin kirurgian tutkimuksessa. Melkein kaikista yleisimmistä toimenpiteistä on rekisteri, niin myös fundoplikaatioista.

Hannu Paajanen

Anestesian jälkeinen sekavuus tavallisempaa miespotilailla

Tanskalaistutkimuksen mukaan nukutuksen jälkeinen sekavuus on suhteellisen tavallista miespotilailla, höyrystyvällä anestesia-aineella nukutetuilla ja intuboiduilla potilailla. Sekavuus on näissä tilanteissa yleensä lyhytkestoinen. Siitä kärsivien potilaiden hoitamiseen tarvitaan joissakin tilanteissa lisäresursseja. Sen sijaan se harvoin aiheuttaa kliinisiä seuraamuksia.

Ritva Jokela

Eroaako tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa?

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainossa ei ollut eroja hoitopaikoittain.

Päivi Kekäläinen, Hilkka Tirkkonen, Tiina Laatikainen

Sokeus, kuurous, sydämen vajaatoiminta – syynä viallinen lonkan tekonivel?

Kun lonkan tekonivel toimii viallisesti, sen kuluminen kiihtyy ja siitä vapautuu kobolttia. Implantista lähtöisin olevan koboltin ja systeemisten oireiden välillä on ajallinen yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole osoitettu. Kobolttimyrkytys on kuitenkin erittäin harvinainen tekonivelleikkaukseen liittyvä haittavaikutus.

Olli Lainiala, Aleksi Reito, Jyrki Nieminen, Antti Eskelinen

Meningokokkitaudin monet kasvot

Meningokokki aiheuttaa vaarallisia yleisinfektioita. Tyypillinen taudinkuva on aivokalvotulehdus tai sepsis. Erityisesti seroryhmä W135 voi aiheuttaa poikkeavia taudinkuvia. Kuolleisuus aivokalvotulehduksessa on 7 % ja septisessä sokissa jopa 50 %. Aikainen antibioottihoito on tärkein ennusteeseen vaikuttava tekijä.

Juhani Stewart, Kimmo Suojanen, Kirsi Skogberg

Siirtogeeniset mallit valottavat aivojen viestinnän muutoksia Alzheimerin taudissa

Endocannabinoid receptors, dopamine system and brain volumetry in amyloid plaque producing APP/PS1 mice

Elisa Nevalainen

Komplisoituneen välikorvatulehduksen ja avohoidon välikorvatulehduksen bakteerietiologia erilainen

Acute severe complications of otitis media in children and adults

Anu Laulajainen-Hongisto

Iäkkäiden suomalaisten kolesteroliarvot ovat parantuneet

Cholesterol, cardiovascular risk and statin use in older persons

Eveliina Upmeier

Lapsena kantasolusiirtohoidon saaneita seurattava säännöllisesti aikuisena

Accelerated aging after hematopoietic stem cell transplantation in childhood: Early menopause, premature cardiovascular aging and frailty

Anu Vatanen

Hoitosuositus uudistaa sydämen vajaatoiminnan kliinistä luokittelua

Sydämen vajaatoiminnan taustalla on tavallisimmin pitkälle edennyt sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus. Vajaatoiminnalle tyypillisten oireiden tai kliinisten löydösten herätettyä epäilyn oireyhtymästä on ratkaistava lisätutkimusten tarve ja hoidon aloittaminen. Tiedossa oleva sydänsairaus johdattaa nopeasti ajatukset oikeaan suuntaan, mutta epävarmoissa tilanteissa lisäselvitysten perusteena voidaan käyttää natriureettisia peptidejä. Euroopan kardiologiyhdistyksen (ESC) tuoreessa hoitosuosituksessa (1) jatkotutkimuksiin ohjaava raja-arvo on valittu matalaksi (proBNP ≥ 125 pg/ml tai BNP ≥ 35 pg/ml), jotta testi sulkisi pois oireyhtymän mahdollisimman hyvin. Tämä voi kuitenkin tuottaa vääriä positiivisia löydöksiä ja johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. Testitulos tuleekin suhteuttaa kliinisiin löydöksiin ja ottaa huomioon ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot.

Jyri Lommi