Lapsena tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi leikattujen pitkäaikais­selviytyminen

Seurantatutkimuksessa selvitettiin lapsena Crohnin taudin vuoksi leikattujen potilaiden pitkäaikaisselviytymistä. Keskimäärin 10 vuoden kuluttua leikkauksesta Crohnin tauti (n = 36) oli aktivoitunut 94 %:lla ja jo ensimmäisen kahden vuoden kuluttua yli puolella. Uusintaleikkaukseen päätyi 58 % leikatuista. Lähes kaikilla oli ollut ainakin yksi leikkaukseen liittynyt komplikaatio.

Maija Piekkala

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului 2 057 varusmiestä.

Henri Taanila

Mirtatsapiinin kliininen teho yhdistettynä ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin skitsofreniassa

Väitöstutkimuksen päämääränä oli selvittää mirtatsapiinin vaikutusta skitsofrenian oireisiin skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joiden hoitovaste erilaisiin ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin oli riittämätön adekvaatista ja säännöllisestä annostelusta huolimatta.

Viacheslav Terevnikov

Uudet parametrit tarpeen eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa

Tuoreen tutkimuksen hämmentävien tulosten mukaan aktiivisessa seurannassa olevilla potilasryhmillä PSA-arvon nousunopeudella (PSA-V) ja kahdentumisajalla (PSA-DT) on korkeintaan vähäinen prognostinen informaatioarvo. Näiden PSA:n kahden yleisimmän johdannaisen on katsottu kuvastavan eturauhasen histologisessa rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Niihin ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan pitäisi turvautua hoitopäätöksiä tehtäessä, vaan ratkaisujen tulisi perustua biopsialöydöksiin. PSA-DT ei tässä tutkimuksessa kyennyt osoittamaan seuranneessa biopsiassa todettua taudin etenemistä, ja PSA-V ennusti vain heikosti muuta kuin Gleasonin luokan 4/5 karsinoomaa.

Ossi Lindell

Memantiini ei lievitä frontotemporaalidementian oireita

Memantiini on hyväksytty kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin lääkehoidoksi, ja sen on arveltu olevan hyödyksi muissakin muistisairauksissa, kuten Parkinsonin taudin dementiassa, verisuoniperäisessä ja sekatyyppin dementioissa. NMDA-reseptorien aktivoituminen, johon memantiinin estovaikutus kohdistuu, on useiden dementioiden perusmekanismi. Memantiini ei kuitenkaan lievittänyt frontotemporaalisen dementian oireita toistaiseksi laajimmassa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Päivi Hartikainen

Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Hammaskisko vai ylipainehoito uniapneaan?

Hammaskiskon ja ylipainehoidon teho uniapneaan osoittautui australialaistutkimuksessa samanlaiseksi. Ylipainehoito vähensi tehokkaammin yöllisiä hengityshäiriöitä, mutta hammaskiskon vaikutus elämänlaatuun oli samansuuruinen tai jopa suurempi.

Heikki Ekroos

Apiksabaani laskimotukoksen jatkohoitona

Syvä laskimotukos, tavallisimmin alaraajalaskimotukos tai keuhkoveritulppa uusii herkästi, erityisesti silloin, kun altistavia tekijöitä on ollut niukalti ensimmäisen tukoksen syntyessä. Nykyinen konsensus hoitoajasta määräaikaisen (3-6 kk) ja elinikäisen välillä kohtaa haasteen, kun hoitoa pidennetäänkin vuodella ja lääkkeenä on apiksabaani.

Marko Vesanen

Dabigatraani ja varfariini yhdenvertaisia laskimotukoksen hoidon jälkeen

Uusien antikoagulanttien tutkimussarjassa on edetty vaiheeseen, jossa dabigatraania vuorostaan testataan suunnitellun hoidon jatkeena, ensisijaisesti varfariiniin verraten.

Marko Vesanen

Amerikkalaiset listasivat turhia tutkimuksia

Lääketieteellisten hoitosuositusten tärkeimpiä tehtäviä on turhien ja tehottomien hoitojen ja tutkimusten rajoittaminen kaupallistuvassa sairaanhoidossa. Choosingwisely on uusi nettisivusto, jolle arvostetut lääketieteelliset yhdistykset ovat keränneet lyhyitä suosituksiaan sekä lääkäreille että potilaille. Tämän vuoden teemana ovat oireettomien henkilöiden turhat tutkimukset. Seuraavassa on esimerkkejä sydän- ja verisuonitauteja koskevista ohjeista:

Juhani Airaksinen

Mikrokirurgiaa kiveskipuun

Hoitoresistentin kiveskivun hoitoon on kehitetty mikrokirurginen leikkausmenetelmä, jolla pyritään siemennuoran pikkutarkkaan denervaatioon. Ajatuksena on, että pääte-elimenä kiveksen pitäisi olla kivuton sen jälkeen, kun se on preparoitu vapaaksi ympäröivistä kudoksista ja funikkelin mukana kulkevat hermosäikeet on katkaistu.

Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Nina Lindberg, Klaus Ranta, Veli-Matti Tainio, Marja Työläjärvi

Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti

Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta.

Outi Jauhola, Matti Nuutinen

Sappitietukoksen ­ mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain.

Juha Grönroos, Arto Saarela

Potilastietojärjestelmien hyödyt esiin

Käyttäjien tyytyväisyys tai tyytymättömyys ei kerro koko totuutta potilastietojärjestelmien hyödyistä.

Kari Harno

Ikähuonokuuloisuutta hävetään

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kuulohäiriöiden yleisyyttä Suomessa käyttäen apunaan yhdysvaltalaista kyselytutkimusmenetelmää. Kyselytutkimukseen kutsuttiin yli 4 000 turkulaista. Ikäihmisten paremman elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käytön imago.

Jaakko Salonen

Lapsuuden käytösongelmat voivat ennakoida nuorena vanhemmaksi tulemista

Tutkimusaineistoon kuului noin 6 000 vuonna 1981 syntynyttä henkilöä, jotka olivat osallistuneet kahdeksanvuotiaina vuonna 1989 valtakunnalliseen LAPSET-tutkimukseen. Tuolloin tietoa kerättiin lapsilta itseltään, heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Nämä tiedot yhdistettiin myöhemmin rekistereistä kerättyihin tietoihin, jotka koskivat vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytyksiä.

Venla Lehti

MHC-geenialue näyttää liittyvän toistuvasti sydänkohtauksiin

Sydänkohtauksen tunnetuimpia riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, miessukupuoli, korkea ikä ja sukulaisilla olleet sepelvaltimotautikohtaukset. Riskitekijöiden lisäksi geenien tiedetään aiheuttavan osan sydänkohtauksista. Väitöskirjassa tarkasteltiin MHC-geenejä, niiden analysointia ja niiden roolia sydänkohtauksissa. MHC-geenit ovat joukko geenejä kromosomissa 6, jotka liittyvät mm. tulehdusvasteeseen.

Riitta Paakkanen