Otsalihassähkökäyrän vaikutus aivosähkökäyrään perustuvaan anestesiasyvyyden monitorointiin

Tajuttomuutta voidaan mitata erilaisilla aivosähkökäyrän tulkintaan pohjautuvilla laitteilla. Näistä laitteista onkin tullut hyvin suosittuja, sillä niiden on todettu vähentävän leikkauksenaikaisen hereillä olon riskiä ja nopeuttavan anestesiasta toipumista. Kyseiset laitteet rekisteröivät aivosähkökäyrää potilaan otsalta ja ohimolta. Rekisteröity aivosähkökäyrä muutetaan laitteen toimesta lukuarvomuotoon, ja kullekin laitteelle on annettu suositus siitä, mitä lukuarvoja anestesian aikana tulisi tavoitella. Otsalihasten lihassähkökäyrä on yksi häiriötekijä, joka saattaa tehdä näiden laitteiden tulkinnasta vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Antti Aho

Aivojen magneettistimulaatiotutkimus muuttaa käsityksiä Unverricht-Lundborgin taudista

Unverricht-Lundborgin tauti kuuluu etenevien myoklonusepilepsioiden tautiryhmään. Sen pääasiallisina oireina ovat epileptiset kohtaukset sekä äkilliset, tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, myokloniat. Epileptiset kohtaukset saadaan lääkityksellä yleensä hyvin hallintaan. Myoklonioihin lääkkeet tehoavat kuitenkin selvästi heikommin, joten ne ovat käytännössä sairauden vaikein oire. Valtaosalla suomalaisista potilaista sairauden aiheuttaa sama geneettinen mutaatio, joten todennäköisesti keskushermoston toiminnalliset muutokset voivat vaikuttaa sairauden vaikeusasteen yksilölliseen vaihteluun.

Nils Danner

Rytmihäiriötahdistimen ohjelmoinnilla on väliä

Rytmihäiriötahdistimet vähentävät tehokkaasti kuolleisuutta monissa potilasryhmissä, jotka ovat alttiita hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Valitettavasti laitteet antavat varsin usein myös asiattomia defibrillaatiohoitoja viattomampiin rytmihäiriöihin. Nämä voivat olla potilaalle epämukavia ja jopa haitallisia. Uuden monikeskustutkimuksen mukaan moderni rytmihäiriötahdistimen ohjelmointi vähentää merkittävästi turhia hoitoja ja näyttää parantavan entisestään rytmihäiriötahdistimesta riskipotilaille saatavaa ennustehyötyä.

Juhani Airaksinen

Varenikliini ei lisää valtimohaittoja

Lääkkeet ovat tärkeä tuki tupakasta vieroituksessa, ja tehoa on osoitettu olevan etenkin varenikliinilla ja bupropionilla. Niiden käytön tiedetään kuitenkin lisäävän hiukan masennuksen ja itsetuhoisuuden riskiä, ja sen vuoksi potilaiden tulee olla lääkärin hyvässä seurannassa. Varenikliiniin on epäilty liittyvän myös lisääntyneitä kardiovaskulaarihaittoja, mutta tulokset aiemmista tutkimuksista ovat olleet ristiriitaisia.

Helena Liira

Aivojen rakenne ja persoonallisuus

Persoonallisuuspiirteiden ja aivojen rakenteiden yhteyksiä on selvitetty kymmenissä pienissä tutkimuksissa. Tavallisesti on kartoitettu ainoastaan yhtä persoonallisuuspiirrettä kerrallaan, ja tämän takia tuloksista on ollut vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Norjalainen tutkimusryhmä otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen selvittää kokonaisvaltaisesti persoonallisuuden ja aivojen rakenteiden yhteyksiä toistaiseksi laajimmassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa.

Tero Taiminen

Uusi lipidilääke statiinihoidosta lihashaittoja saaville

Arviolta 10-20 % lipidilääkehoitoa tarvitsevista potilaista ei siedä statiinilääkitystä lainkaan tai riittävillä annoksilla lihashaittojen vuoksi. PCSK9-proteiini sitoutuu LDL-reseptoriin, lisää sen hajoamista ja vaikuttaa epäedullisesti LDL-tasoihin. Ihmisen monoklonaalinen vasta-aine sitä kohtaan, AMG145, osoittautui 12 viikon tutkimuksessa tehokkaimpien statiinien veroiseksi ja vähän lihashaittoja aiheuttavaksi.

Satu Vehkavaara

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030