Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta tehohoitopotilaasta selviää. Vuosina 2001-2008 suomalaisilla teho-osastoilla hoidetuista potilaista 18 prosenttia kuoli teho-osastolla tai tehohoidon jälkeen samalla sairaalahoitojaksolla. Sairaalakuolleisuus oli jopa kolmanneksen alhaisempaa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa potilaiden keskimääräinen sairauden vaikeusaste oli samantasoinen.

Matti Reinikainen

Sähkösavukkeesta yllättävä keuhkoreaktio

Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä monenlaisia vaaroja, joista Chest-lehden opetuspotilastapaus on yksi esimerkki. 42-vuotias amerikkalaisnainen oli käyttänyt sähkösavuketta 7 kuukautta, ja saman ajan hänellä oli ollut yskää, hengenahdistusta ja lämpöilyä. Keuhkokuvassa ja keuhkojen ohutleiketietokonekuvassa nähtiin laaja-alaiset mattalasimuutokset molemmin puolin. Infektionäytteet olivat negatiiviset eikä alveoliittiin tai sidekudostautiin viittaavaa todettu. Bronkoalveolaarihuuhtelunäytteessä sen sijaan todettiin runsaasti rasvaa sisältäviä makrofageja.

Heikki Ekroos

Riittääkö lyhyempikin klopidogreelihoito pallolaajennuksen jälkeen?

Pallolaajennuspotilaan tehostettua stenttitromboosin estohoitoa voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan harkita lyhennettäväksi. Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä ja lääkeverkkoputkien asentamisen jälkeen suositellaan useimmiten käytettäväksi joko klopidogreelia, tikagreloria tai prasugreelia vuoden ajan asetyylisalisyylihapon rinnalla. Tehokas, taukoamaton antitromboottinen hoito on pallolaajennuksen jälkeen ehdottoman tärkeä, mutta yli puoli vuotta kestävän verihiutaleiden kaksoiseston nettohyödystä on vähän ja ristiriitaista tietoa.

Juhani Airaksinen

INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveyden­huollossa

Pysyvä tai pitkäaikainen oraalinen antikoagulaatiohoito on Suomessa perinteisesti toteutettu ­varfariinilla. Varfariinihoidon onnistumista voidaan arvioida INR-tasoja seuraamalla. Uusien oraalisten anti­koagulanttien tullessa markkinoille on syytä tarkastella, miten antikoagulaatiohoito on toteutunut varfariinia käytettäessä.

Tuukka Helin, Tuula Metso, Riitta Lassila, Tiina Mäki, Lotta Joutsi-Korhonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20/2012 Kommentteja

Puolet eläkeläislääkäreistä jatkaa työntekoa
Lääkärien työolot ja terveys 2010 -jatkotutkimuksen tuloksia

Yhä suuremmat lääkäri-ikäluokat jäävät eläkkeelle lähivuosina. Nykyinen erikoislääkärikoulutus ei riitä korvaamaan eläkepoistumaa kaikilla erikoisaloilla. Lääkärien on mahdollista jatkaa potilastyössä myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläkkeellä olevien lääkärien työskentelyn yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä ei ole juurikaan tutkittu.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Juho Ruskoaho, Hannu Halila, Jukka Vänskä

Autistisilla lapsilla hermokasvutekijöiden ja hermovälittäjäaineiden häiriöitä

Autismi on hermoston kehityshäiriö, joka ilmenee sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin poikkeavuutena sekä toistavana ja kaavamaisena käyttäytymisenä. Autismin oireet ilmaantuvat kolmen vuoden ikään mennessä. Lapsuusiän autismi on laaja-alaisten kehityshäiriöiden vaikein ilmenemismuoto. Autismin esiintyvyys lisääntyy; laaja-alaisia kehityshäiriöitä todetaan jopa kahdeksalla lapsella tuhannesta, ja puolet näistä on autismia.

Ismo Makkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030