Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on enemmän masennusoireita kuin ei-diabeetikoilla

Masennus on diabeteksen eräs yleinen liitännäissairaus, joka voi ilmaantua diabeteksen seurauksena, mutta myös olla diabeteksen riskitekijä. Masennuksen ja glukoosinsietokyvyn välillä on todettu olevan yhteys, ja masennuksen hoitaminen saattaa parantaa psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi myös glukoositasapainoa.

Maria Paile-Hyvärinen

Luulosairautta voidaan hoitaa netissä

Pelkästään netin kautta toteutettava kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yhtä tehokasta luulosairauden hoidossa kuin tavanomaiseen potilaskontaktiin perustuva hoito, ilmenee nyt julkaistusta tutkimuksesta. Suomenkielisten nettipohjaisten hoitomallien kehittämistä onkin syytä nopeuttaa, koska näin masennuksen ja ahdistuksen hoito saadaan myös syrjäseutujen potilaiden ulottuville.

Tero Taiminen

Enemmän harkintaa varfariinitaukoihin

Varfariinitaukoja määrätään usein turhaan pientenkin toimenpiteiden takia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa puolet taukopyynnöistä osoittautui hoitosuositusten vastaisiksi.

Juhani Airaksinen

Kandesartaanista ei apua aivoinfarktipotilaalle

Viikon kandesartaanihoito ei vaikuta aivoinfarktista toipumiseen, osoittaa tuore tutkimus.

Jaana Suhonen

Istukan verivarasto sittenkin talteen?

Vastasyntynyt saa istukasta noin 30- 40 % lopullisesta veritilavuudestaan, mikäli napanuoraa ei katkaista heti lapsen synnyttyä.

Pertti Kirkinen

Ei vieläkään apua haimasyöpään

Endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjä aksitinibi ei lisää haimasyöpäpotilaiden elinaikaa, ilmeni nyt tehdyssä faasin 3 tutkimuksessa. Vielä faasin 2 tutkimuksessa aksitinibi herätti toivoa paremmista haimasyövän hoitotuloksista.

Sirkku Jyrkkiö

Nenän rakenteen ja toiminnan tutkiminen

- Nenän toiminnan tutkimisessa tärkeintä on huolellinen esitietojen kartoitus ja kliininen tutkimus.

Lotta Haavisto

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan läheisen tiedonsaanti ensiapupoliklinikalla

Tutkimuksella selvitettiin, minkälaista tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) läheiset ovat saaneet terveydenhuoltohenkilökunnalta ensiapupoliklinikalla sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä heidän käynnin aikana saamaansa tietoon. Tavoitteena on tuottaa tietoa läheisten tiedonsaannin kehittämiseksi.

Pirjo Virtanen, Eija Paavilainen, Mika Helminen, Päivi Åstedt-Kurki

Arvopohjainen työkyvyn hallinta tehostaa työterveyshuoltoa
Kahden yrityksen tapauskuvaus

- Yritysten työterveyshuollossa käytetään laajasti suoritepohjaista palvelumallia, joka perustuu yksittäisiin hoitotoimenpiteisiin.

Guy Ahonen, Lasse Parvinen, Harri Vainio, Kaj Husman, Matti Ylikoski, Arvi Parvinen, Juha Liira, Inkeri Puputti, Sirkka Parry

Skitsofreniapotilaiden aivojen dopamiini D2/3-reseptoritiheys on alentunut

Dopamiinihypoteesin mukaan skitsofreniaan liittyy aivojen dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö. Teorian oleellisena lähtökohtana on ollut psykoosilääkkeiden aiheuttaman dopamiini D2-reseptorien salpauksen ja kliinisesti käytettävän lääkeannoksen toistetusti osoitettu positiivinen korrelaatio. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet poikkeavuuksiin dopaminergisessä hermovälityksessä ja dopamiinireseptorien tiheydessä skitsofreniassa, joskin tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

Kutistavatko antipsykootit aivoja?

Antipsykoottien käyttö on yhteydessä aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuuksien pienenemiseen sekä tyvitumakkeiden ja aivo-selkäydinnesteen tilavuuksien kasvuun, havaittiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Antipsykoottien aivokudosta kutistava vaikutus oli merkitsevä senkin jälkeen, kun tulokset kontrolloitiin seuranta-ajan pituuden, sairauden vaikeusasteen ja päihteiden käytön suhteen.

Tero Taiminen

COPD-potilas pysyy hengissä liikkumalla

Fyysinen aktiivisuus vähentää kuoleman vaaraa keuhkoahtaumataudissa (COPD). Liikunnan merkitys taudin hoidossa on siis suuri. Aktiivisesti liikkuvat potilaat voivat paremmin, säästyvät pahenemisvaiheilta, sairaalahoidolta ja todennäköisesti myös ennenaikaiselta kuolemalta. Keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat kuitenkin yleensä vähentävät liikkumista rasituksessa tulevan hengenahdistuksen vuoksi.

Heikki Ekroos

Milloin elinaikahyöty on kliinisesti merkittävä?

Uudet levinneen syövän hoitoon tarkoitetut lääkkeet lisäävät joidenkin potilaiden elinaikaa parista viikosta muutamaan kuukauteen. Hyöty on varsin vähäinen ja onkin aiheellista pohtia, milloin kliinisen, faasin III tutkimuksen ns. tilastollisesti merkitsevä tulos on kliinisesti tärkeä.

Sirkku Jyrkkiö

Uusien antikoagulanttien tiellä ei hidasteita

Uusien tablettimuodossa annosteltavien antikoagulanttien aika on tullut. Apiksabaani ja rivaroksabaani ovat hyytymistekijä kymmenen vastavaikuttajia.

Marko Vesanen

Miehen ympärileikkaus vähentää HPV-riskiä

Naisten HPV-infektion esiintyvyys vähenee merkitsevästi, mikäli partnerille on tehty ympärileikkaus. Tämä ilmeni ugandalaisilla HIV-negatiivisilla pariskunnilla tehdyssä tutkimuksessa.

Pertti Kirkinen

Naisten uniapnea - tunnistammeko sen erityispiirteet?

- Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että 3 % aikuisista sairastaa uniapneaa. Todennäköisesti esiintymisluvut ovat nyt suuremmat.

Ulla Anttalainen

Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä

- Valtimotautitapahtumien riskiä arvioidaan yleensä ns. perinteisiin riskitekijöihin perustuvilla matemaattisilla kaavoilla, kuten SCORE-, FINRISKI- tai Framinghamin kaavalla.

Veikko Salomaa, Olli Saarela, Aki S. Havulinna, Kari Kuulasmaa

Onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa?

Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt samalla kun työurien pidentäminen on noussut yhteiskunnan tavoitteeksi. Työterveyshuoltoon on ryhdytty kehittämään toimivaa hoitomallia masennuksen tunnistamiseksi ja hoidon tehostamiseksi. Hankkeen aluksi oli tarpeen selvittää masennuspotilaiden hoidon nykytila työterveyshuollossa.

Erkki T. Kaila, Anne Väisänen, Jyrki Varjonen, Anneli Laamanen, Timo Leino

Nivelruston rakenne muuttuu merkittävästi kasvun ja kehityksen aikana

Nivelrusto rakentuu kollageenisäikeistön muodostaman verkoston ympärille. Säikeistö on tarkoin järjestäytynyt aikuisiällä vastaamaan normaalin kuormituksen aiheuttamaa tarvetta. Tähän mennessä kasvun aikaisista kollageenisäikeistön rakennemuutoksista on ollut hyvin vähän tietoa. Tutkimusta on rajoittanut soveltuvien tarkkojen menetelmien puute.

Myelooman hoitotulokset paranevat omien kantasolujen siirtohoidolla

Myeloomaan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 ihmistä. Potilaat ovat yleensä sairastuessaan 50-70-vuotiaita. Myelooman aiheuttajaa ei tunneta.