Ruskea rasva onkin sukua lihassolulle

Ruskeaan rasvaan - toisin kuin valkoiseen - liittyy metabolisesti edullisia vaikutuksia, kuten rasvahappojen polttaminen lämmöksi. Nature-lehden tuoreessa tutkimuksessa osoitetaan, että ruskea rasvasolu ja lihassolu ovatkin peräisin yhteisestä prekursorisolusta, jolle ominaista on Myf5-geenin ilmentyminen. Myf5-transkriptiofaktoria on aikaisemmin pidetty tyypillisenä vain lihassoluille.

Camilla Schalin-Jäntti

Lääkärit eivät kerro syövän lääkehoidon vaikutuksesta elinaikaan

Lääkärit eivät juurikaan kerro vastaanotolla, kuinka parantumattomaan syöpään annettu hoito vaikuttaa elinaikaan. Tämä saattaa lisätä hoitoon liittyviä suhteettomia odotuksia, varsinkin kun tiedetään, että hoitojen hyötyjä muutenkin yliarvioidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhan isän lapsilla suurempi todennäköisyys sairastua psyykkisesti

Tuore ruotsalaistutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä, että isän ikä vaikuttaa lapsen keskushermoston kehityksen häiriöistä syntyviin sairauksiin. Tutkijat havaitsivat, että isän iän kasvaessa lapsen riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kasvoi. Jo aiemmin on todettu, että mitä vanhempi isä, sen suurempi riski syntyneellä lapsella on sairastua mm. skitsofreniaan tai autismiin.

Raimo K. R. Salokangas

Vanhusten lääkejakelun virheet ovat yleisiä

Lääkejakelun virheet ovat suorastaan tavallisia vanhusten palvelutaloissa Yhdysvalloissa. Lääkejakelua verrattiin lääkemääräyksiin ja -listoihin 12:ssa vanhusten palvelutalossa.

Kaisu Pitkälä

Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili

Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan työikäisillä naisilla. Migreeni on kliinisesti monimuotoinen sairaus. Kohtausten tehokkaista hoidoista huolimatta noin 30 % täsmälääkkeiden käyttäjistä jää vaille tavoiteltua hoitovastetta.

Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu

Akuutti päänsärky

Valtaosan äkillisestäkin päänsärystä aiheuttaa hyvänlaatuinen primaari syy, useimmiten migreeni. Sekundaarisista syistä tärkeitä ovat nimenomaan ne, joiden ennustetta voidaan parantaa spesifillä hoidolla.

Mikko Kallela

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia

Sarjoittainen päänsärky ja trigeminusneuralgia ovat erittäin kovia kohtauksittaisia pään alueen kipuja, joilla on tyypillinen oirekuva.

Maija Haanpää

Kuukautismigreenin hoito

Migreeni on puberteetin jälkeen 2-3 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Hanna Harno

Kroonisen päivittäisen päänsäryn hoito avohoidossa

Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii noin 5 % väestöstä.

Markus Färkkilä

Onko migreeni aivoinfarktin riskitekijä?

Migreeni suurentaa riskin sairastua aivoinfarktiin noin kaksinkertaiseksi. Löydös on selvin nuorilla naisilla ja aurallista migreeniä sairastavilla. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että aivoinfarkti on nuorilla erittäin harvinainen tapahtuma.

Ville Artto

Lyhyt terveyskysely tunnistaa uuden opiskelijan terveysriskit

Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastus on muuttumassa kaksivaiheiseksi: kaikille lähetetään lyhyt sähköinen terveyskysely, seulalomake, jonka vastausten perusteella opiskelija tarvittaessa kutsutaan henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Tutkimuksessa testattiin kehitetyn seulalomakkeen toimivuutta ja tunnistuskykyä sekä tutkittiin sen perusteella terveystapaamisessa käyneiden ja siitä pois jääneiden terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä.

Kristina Kunttu, Teppo Huttunen

Spirometrialla mitatut keuhkofunktiot väestössä

Astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa virtaus-tilavuusspirometria on keskeisessä asemassa. Kansainvälisten kriteerien mukaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen, jossa todetaan keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva ilman virtausnopeuden ja keuhkotilavuuksien pienentyminen; tosiasiassa tauti on kuitenkin monivivahteisempi. Osalla potilaista keuhkorakkuloiden tuhoutuminen johtaa keuhkon laajentumaan (emfyseemaan) ja toisilla potilailla taudinkuvaa hallitsee krooninen keuhkoputkitulehdus. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 10 % väestöstä ja lääkärin toteama astma on aikaisempien tulosten perusteella noin 6 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.

Annette Kainu

Työoloilla merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin terveyseroihin

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset sairastavuuden ja heikentyneen toimintakyvyn erot sekä fyysisen työkuormituksen ja työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa.

Akseli Aittomäki

Mahapanta sairaalloisen lihavuuden hoidossa

Sairaalloisen lihavuuden hoidossa pitkäaikaisia tuloksia on saavutettu vain leikkaushoidolla. Tässä tutkimuksessa on seurattu Vaasan keskussairaalan 280 mahapantapotilaan leikkaustuloksia 11 vuoden aikana vuodesta 1996 alkaen. Tutkimuskohteena on ollut painonlaskun lisäksi erityisesti elämänlaadun parantuminen, leikkauskomplikaatiot, haittavaikutukset ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet. Näin laajan potilasmateriaalin pitkäaikaistuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu.

Pekka Tolonen

Sykliinien merkitys rintasyövässä

Periytyvä alttius on yksi vahvimmista rintasyövälle altistavista tekijöistä. Tunnetut alttiusgeenit selittävät yhteensä vain noin 25 % periytyvästä rintasyöpäalttiudesta.

Kirsimari Aaltonen

Geenivariaatiot varhaisessa valtimonkovettumistaudissa

Valtimonkovettumistaudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumistaudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumistaudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.

Auni Collings

Mahalaukun motorisen toiminnan tutkiminen

Mahalaukun motorisen toiminnan häiriöitä voivat olla hidastunut mahalaukun tyhjeneminen (gastropareesi), heikentynyt aterian jälkeinen mahalaukun yläosan täyttyminen (funduksen relaksaatio) sekä häiriöt tyhjenemistä säätelevässä mahalaukun sähköisessä toiminnassa. Häiriöt voivat liittyä kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai munuaisten vajaatoimintaan tai olla toiminnallisten vatsavaivojen taustalla. Gastropareesiin liittyviä oireita voivat olla aterian jälkeiset ylävatsakivut, varhainen täyttymisen tunne, turvotus, pahoinvointi ja oksentelu. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia.

Jari Punkkinen

Endokardiittiprofylaksian merkitys hammastoimenpiteissä vähenee

Hyvästä suuhygieniasta ja hammasterveydestä huolehtiminen on endokardiitin ehkäisyn kannalta selvästi tärkeämpää kuin hyvin laajamittainen antibioottiprofylaksia.

Juhani Airaksinen

Lieväoireisessa sepelvaltimotaudissa tärkeintä on hyvä lääkehoito

Kunnollinen lääkehoito ja pallolaajennus parantavat lieväoireista stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden elämänlaatua pitkällä tähtäimellä lähes yhtä paljon. Asiaa selvitettiin COURAGE-tutkimuksessa. Aiemmin samainen tutkimus osoitti, ettei pallolaajennus paranna stabiilin sepelvaltimotaudin ennustetta optimaaliseen lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen PPI-hoito voi altistaa hypomagnesemialle ja -kalsemialle

Omepratsolia pitkään käyttäneiden potilaiden magnesium- ja kalsiumtasot on hyvä tarkistaa. Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys (PPI) voi tyhjentää magnesiumvarastot ilmeisesti selektiivisen magnesiumin imeytymishäiriön kautta. Vaikea hypomagnesemia estää lisäkilpirauhashormonin eritystä ja voi johtaa hypokalsemiaan.

Camilla Schalin-Jäntti