Paklitakseli testissä

Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin.

Heikki Joensuu

Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa.

Per Ashorn

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Lääkärilehti ryhtyy julkaisemaan potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja Lautakunta haluaa tuoda esiin uuden lain mukaisia linjauksia

Potilasvahinkolautakunta ryhtyy tänä kesänä julkistamaan ratkaisujaan Suomen Lääkärilehdessä. Potilasvahinkolakiin tehtiin vuosi sitten merkittäviä muutoksia, ja lautakunta haluaa sekä tuoda esiin uusien säännösten mukaisia linjauksiaan että ylipäätään parantaa lääkärien tietoisuutta lain sisällöstä.

Suvi Sariola

Väkivaltaisille psyykkisesti sairaille lapsille ja nuorille halutaan oma hoitoyksikkö

Psykiatrisissa sairaaloissa vastaan tulee joka vuosi muutama lapsi tai nuori, jonka hoidossa on suuria vaikeuksia. Hän on psykoosissa tai sairastunut huumausaineista ja käyttäytyy erittäin väkivaltaisesti sekä itseään että muita kohtaan. Hänelle on vaikea löytää oikeaa hoitopaikkaa.

Ulla Järvi

Kansliapäällikkö Markku Lehto: Kaikkiaan 1990-luvulla on mennyt paremmin kuin pelättiin

- Kaikkiaan on terveyspalvelujen osalta viime vuosina mennyt paremmin kuin 1990-luvun alussa pelättiin. Silloin tuntui, että maailma kaatuu niskaan ja kaikki luhistuu. Mutta palvelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisen hyvinä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

Peijaksen sairaalan etäpoliklinikan vaikutukset alueelliseen hoitoprosessiin

Peijaksen sairaanhoitoalueen tietojärjestelmä on ensimmäisiä sähköisiä hoitoketjusovelluksia terveydenhuollossa. Verkottumisen väylänä palvelee erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö, jonka integraatioalustana toimii sähköinen lähetejärjestelmä. Siinä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta laajemmassa mielessä myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden ja luo mahdollisuuden toimintaprosessien kehittämiseen sekä uusimuotoisten palveluiden käyttöön.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman, Christer Carlson, Pertti Viikinkoski

Lääkäri väkivallan kohteena - lainopillisia näkökulmia

Tarkasteltaessa lainopillisesta näkökulmasta lääkäriin kohdistuvaa väkivaltaa tulee käsiteltäväksi toisaalta väkivallan käyttäjän menettelyn oikeudellinen arviointi ja toisaalta sen arviointi, minkälaisia hyväksyttäviä keinoja on käytettävissä torjuttaessa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja kiinniotettaessa väkivaltaan syyllistynyttä. Väkivaltakäsitteellä ei ole Suomen rikoslainsäädännössä tarkkarajaista määritelmää, vaikka sitä käytetään useassa lainkohdassa. Usein väkivallan käytön rinnalla puhutaan laissa myös väkivallalla uhkaamisesta.

Martti Majanen

Porvoolainen sai valita omalääkärinsä

Maassamme ollaan pikkuhiljaa siirtymässä valtakunnan kattavaan omalääkäriperiaatteella toimivaan julkiseen perusterveydenhuoltomalliin. Siirtymisen kannustimena on ollut lääkärien vastaanotolle pääsyn helpottaminen. Kun jonot pitkittyvät, niin väestö hermostuu ja paineet järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kasvavat. Omalääkärijärjestelmää soveltavien terveyskeskusten määrä on kasvanut jatkuvasti, ja 1.9.1999 myös Porvoon terveyskeskus liittyi joukkoon.

Pertti Soveri, Jukka Putro

Suun limakalvon reaktiot keliakiapotilailla

18.12.1999, Turun yliopisto

Hannu Lähteenoja

Apoptoosi ja sydän

18.12.1999, Turun yliopisto

Antti Saraste

Fosfolipaasi A2-entsyymin tehtävä bakteeri-infektioiden torjunnassa

18.12.1999, Turun yliopisto

Jukka Laine

Tyypin 1 diabetes ja soluvälitteinen immuunivaste enteroviruksia vastaan

7.1.2000, Turun yliopisto

Sirpa Juhela

Apolipoproteiini B:n periytyvä vaihtelu suomalaisilla

7.1.2000, Helsingin yliopisto

Marja Ilmonen

Yleisten rasvahäiriöiden familiaalisen kombinoidun hyperlipidemian ja hyperapobetalipoproteneimian ilmentyminen

14.1.2000, Turun yliopisto

Ilpo Nuotio

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn