Lyhyesti: Rasitussyke ennustaa äkkikuoleman vaaraa

Sykevaihtelun häiriintymisen on jo pitkään tiedetty olevan huonon ennusteen merkki. Viime vuosina on havaittu, että hidas sykkeen palautuminen heti rasituskokeen jälkeen ennakoi myös sydänkuolemaa kohtuullisen hyvin. Pariisissa tehtiin 1970-luvun alussa maksimaalinen rasituskoe lähes 6 000 keski-ikäiselle terveelle miehelle. Keskimäärin 23 vuoden seurannan aikana ilmeni 81 sydänperäistä äkkikuolemaa. Äkkikuoleman vaara oli yli kolminkertainen, jos miehen leposyke oli yli 75/min, lähes nelinkertainen, jos syke kiihtyi rasituksessa alle 89 lyöntiä/min ja noin kaksinkertainen, jos syke laski vähemmän kuin 25 lyöntiä ensimmäisen minuutin kuluessa rasituksen jälkeen. Havainnot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Näiden riskilöydösten kliininen merkitys on vähäinen, mutta normaalin sykkeen dynamiikan omaavia henkilöitä kannattaa luonnollisesti aina onnitella rasituskokeen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Alkoholiablaatio tehoaa hyvin hypertrofiseen obstruktiiviseen kardiomyopatiaan

Paikallisesti sepelvaltimohaaraan annosteltu alkoholi on yleisin hoito paksuuntuneen kammioväliseinän aiheuttamaan merkittävään vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtautumiseen. Hollannissa selviteltiin toistetuilla magneettikuvauksilla, miten toimenpide vaikuttaa vasemman kammion massaan puolen vuoden seurannassa. Painegradientti pieneni tavanomaisesti ja septumin massa merkittävästi jo kuukauden kuluessa toimenpiteestä. Vasemman kammion massa normaalistui kuitenkin vielä merkittävämmin septumin ulkopuolella. Tämä regressio oli suorassa suhteessa ulosvirtauskanavan paine-eron korjaantumiseen, mikä viittaa siihen, ettei seinämähypertrofia ollut pelkästään geneettistä, vaan painekuormituksellakin on hypertrofian kehittymisessä merkittävä osuus.

Miten suomalaiset kirurgit suojautuvat veriteitse tarttuvilta taudeilta?

Leikkaustilanteessa kirurgi voi saada veriteitse tarttuvan taudin. Tästä syystä kirurgit ovat alkaneet käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä ja silmien suojaamista leikkaustilanteessa. Myös rokottaminen hepatiitti B:tä vastaan on hyödyllistä ennaltaehkäisyä. Näiden keinojen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole ollut tietoa.

Pekka T. Jaatinen, Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Tero Laine

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 23/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoitoon toivoa

Japanilaiset tutkivat nykymetodein varsin toivottoman idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoidossa sokkoutetusti 107 potilaan kohdalla suun kautta otettavaa pirfenidonia (5-methyl-1-phenyl-2-[1H]-pyridoni). Lääkkeellä on kokeellisissa töissä saatu aikaan antifibroottisia vaikutuksia. Lääkkeen todettiin parantavan 6 minuutin rasitustestissä happisaturaatioarvoa sekä 6 että 9 kk hoidon jälkeen. Niin ikään VC koheni ja taudin pahenemisvaiheita esiintyi vain lumeryhmällä. Aktiiviin lääkitykseen liittyi huomattavia sivuvaikutuksia (mm. valoyliherkkyys, pahoinvointi, maksaentsyyminousut, jopa yksi hepatooma, joka lienee sattuma?). Protokollassa pysyminen oli kuitenkin sekä pir-fenidino- että lumeryhmässä samanlaista. Pääkirjoituksessa pohditaan tutkimuksen ongelmallisuutta mm. mitattavien parametrien osalta ja perätään laajaa monikansallista selvitystä aiheesta. Kysehän on ennusteeltaan maligniteettien luokkaa olevasta sairaudesta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeinen äidin masennus ennakoi lapsen asosiaalisuutta

Masentuneiden äitien lapsilla esiintyy asosiaalisuutta keskimääräistä enemmän. Englantilaisessa kaksostutkimuksessa todettiin, että synnytyksen jälkeen 5 vuoden aikana ilmennyt äidin masennus yhdistyi lapsen asosiaalisuuteen, mutta synnytystä edeltäneellä masennuksella vastaavaa yhteyttä ei ollut. Kaikkein suurin riski oli lapsilla, joiden äideillä oli sekä asosiaalisuutta että masennusta. Tutkijat päättelevätkin, että pyrittäessä ehkäisemään lasten asosiaalista käyttäytymistä, intervention tulee kohdistua sekä äidin asosiaalisuuteen että hänen masennuksensa hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030