Hyvin pienten keskosten kohtalo

Vastasyntyneiden tehohoidon kehitys on johtanut siihen, että gestaatioiältään yhä nuoremmat keskoset jäävät eloon. Samalla yhä yleisemmin suhtautuminen hyvin ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoon on aktiivista. Rajanveto aktiivisen ja konservatiivisen hoitolinjan valinnan välillä on kuitenkin vaikea ja vaihteleva, mikäli synnytys tapahtuu raskauden puolivälissä tai heti sen jälkeen.

Pertti Kirkinen

Miten arvioida keuhkopotilaan lentokelpoisuutta

Skotit julkaisivat tutkimuksen 28 potilaasta, joilla oli keuhkosairaudesta (keuhkoahtaumatauti 20, keuhkofibroosi 4, bronkiektasiat, mesoteliooma, bronkioliitti ja systeeminen lupus erytematoides kukin 1) johtuva huono happisaturaatio. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ns. hypoksian inhalaatiotestiä (HIT) käyttää sen arvioinnissa, soveltuuko potilas matkustajaksi lentokoneeseen vai ei. Potilaille, joilla valtimoveren happisaturaatio (SaO2) oli pulssioksimetrillä alle 90 %, ei HIT-testiä tehty vaan heidät luokiteltiin lentokoneeseen kelpaamattomiksi. Testauksen pääsi, jos SaO2 oli vähintään 90 %.

Hannu Puolijoki

Onko verenpaineen mittaustavalla taloudellista merkitystä?

Kohonneen verenpaineen seurannassa tarvitaan säännöllisiä mittauksia, jotka voidaan nykyään suorittaa yhtä luotettavasti kotona kuin terveyskeskuksessakin. Siirtymällä kotimittauksiin voitaisiin seurantakäyntejä terveyskeskukseen harventaa. Kirjoittajat ovat verranneet kustannusten minimointianalyysissään eri menetelmiä ja toteavat, että kotimittauksilla voitaisiin säästää pelkästään uusien verenpainepotilaiden hoidossa lähes 60 milj. markkaa vuodessa. Terveydenhoitajilta säästyvää työaikaa voitaisiin käyttää esim. valistustyöhön tai muuhun rutiinimittauksia järkevämpään toimintaan.

Risto Roine, Väinö Turjanmaa, Harri Sintonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2000 Kommentteja

Pahanlaatuiset sylkirauhaskasvaimet Suomessa

Suomessa diagnosoidaan pahanlaatuisia sylkirauhaskasvaimia vuosittain noin 50. Niitä esiintyy yhtä paljon miehillä kuin naisilla, ja potilaiden sairastumisikä on noin 60 vuotta. Sylkirauhasen syövän etiologiaa tai riskitekijöitä ei tunneta. Kasvaimia esiintyy kaikissa suun, nenän, nielun ja kurkunpään sylkirauhasissa. Sylkirauhasen syövän primaarihoito on kirurgia. Leikkauksen yhteydessä selviää myös morfologinen diagnoosi, eikä koepalaa ole syytä ottaa ennen lopullista kirurgista hoitoa. Sädehoito annetaan yleensä postoperatiivisesti kookkaissa ja laajalle levinneissä sekä histologialtaan aggressiivisissa kasvaimissa.

Heikki Luukkaa, Kalle Aitasalo, Heikki Joensuu, Antti Mäkitie, Juhani Pukander, Reidar Grénman

Rintasyövän ennaltaehkäisy - onko sitä?

Rintasyöpään sairastuu yksi kymmenestä naisesta jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka hoitotulokset ovat hyviä, on sairastuminen potilaalle huomattava rasite ja elämää uhkaava tekijä. Ennaltaehkäisymahdollisuudet houkuttelevat, mutta ovat valitettavasti rajallisia. Molempien rintojen poisto vähentää sairastumisriskiä, mutta tuo mukanaan omat haittansa. Kemoprevention tulokset ovat toistaiseksi ristiriitaisia eivätkä vielä käytäntöön sovellettavissa. Varhainen toteaminen seuraamalla riskiryhmiin kuuluvia lisää turvallisuuden tunnetta, mutta voi toisaalta olla naiselle stressaavaa ja on suhteellisen kallista.

Kaija Holli

Aivoinfarktin hoito tulevaisuudessa Johtaako geeniekspression tutkimus terapeuttisiin ikkunoihin?

Aivoinfarktin hoitoon on viime vuosikymmenen aikana kehitetty lupaavia strategioita, merkittävimpinä akuutin vaiheen trombolyysi sekä ns. terapeuttisen aikaikkunan hyödyntäminen sekä akuuttihoidossa aivohalvausyksiköissä että varhaiskuntoutuksessa. Neuroprotektiivisten lääkeaineiden kehittely on myös edennyt, mutta läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan. Toistaiseksi tehokkainta hoitoa - myös kustannusmielessä - ovat erilaiset sekundaariprevention ja primaariprevention muodot.

Perttu J. Lindsberg

Aikuispsykiatria unohtaa usein potilaiden lapset Ruotsissa joka neljännellä psykiatrisella potilaalla on lapsia

Psykiatristen potilaiden hoidon muutokset ovat tuoneet terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden ulottuville uuden ryhmän. Aiemmin psyykkisesti sairailla potilailla ei juurikaan ollut lapsia, osa potilaista oli jopa steriloitu. Nykyisin esimerkiksi Ruotsissa joka viidennellä laitoshoidossa olevalla ja joka neljännellä avohoidossa olevalla psykiatrisella potilaalla on lapsia.

Tuula Vainikainen, Ulla Järvi

Cochrane-katsaus: Antibioottihoito akuutissa sinuiitissa

Äkillinen poskiontelotulehdus on yksi avohoidon yleisimmistä infektiotaudeista. Sinuiitin diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista on käyty vilkasta keskustelua tämänkin lehden palstoilla viime vuosina. Ensimmäinen sinuiitin hoitoa koskeva meta-analyysi oli hollantilaisen työryhmän vuonna 1997 julkaisema: siinä yhdistettiin kolme avohoidossa tehtyä tutkimusta, joissa osoitusta hoidon vaikuttavuudesta ei saatu. Toinen meta-analyysi julkaistiin BMJ:ssä vuonna 1998. Siihen koottiin 27 tutkimusta, suurin osa erikoissairaanhoidosta, ja tulokset osoittivat amoksisilliinin tai folaatti-inhibiittorit hieman lumelääkettä tehokkaammaksi akuutin sinuiitin hoidossa. Myös Cochrane-yhteistyössä on toiminut akuutin sinuiitin hoidosta kiinnostunut ryhmä, ja se on nyt saanut synteesinsä valmiiksi. Tavoitteena oli koota yhteen aikuisten akuuttia sinuiittia koskevat tutkimukset vielä aiempia meta-analyysejä kattavammilla hauilla.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Paikallinen vai yleisanestesia lonkkamurtumaleikkauksessa?

Reisiluun kaulan murtumia esiintyy Suomessa noin 8 000 vuodessa, ja määrä on väestön ikääntymisen myötä kasvussa. Suurin osa lonkkamurtumista hoidetaan leikkauksella. Leikattavat potilaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, joiden anestesiamenetelmän valinta ei ole aina ongelmatonta. Sekä yleisanestesiaa että paikallisanestesiaa, spinaali- tai epiduraalipuudutusta, on käytetty lonkkamurtumaleikkauksissa. Cochrane-katsauksen laatijoiden tavoitteena oli vertailla lonkkamurtumaleikkauksiin käytettyjen anestesiamenetelmien hyötyjä ja haittoja.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Beklometasonin vaikutus lapsen kasvuun

Lasten astman hoito perustuu nykyisin keuhkoputkien tulehdusreaktion hoitamiseen steroidilääkityksellä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet pitkäaikaisen hengitetyn steroidihoidon tehokkaimmaksi hoitomuodoksi lasten astmassa. Pitkäaikaiseen lääkitykseen liittyy kuitenkin myös haittoja. Cochrane-katsauksen tavoitteena oli esittää arvio beklometasonihoidon vaikutuksesta lasten pituuskasvuun. Katsaukseen etsittiin satunnaistettuja hoitokokeita, joissa verrattiin beklometasonia lumelääkkeeseen tai muuhun kuin steroidilääkitykseen.

Helena Varonen

Intresset för tredje världen förde henne till WHO

Dr Heli Bathija är en passionerad läkare som med hjälp av Gud eller ödets finger har ägnat sig åt viktig forskning i stället för kliniskt arbete under nästan hela sin karriär. Hon är en av de finländare som anställts på WHO och hennes arbete omfattar en av Finlands prioriteringar inom WHO - hälsofrågor som sammanhänger med den mänskliga fortplantningen, reproduktionshälsovård.

Åke Landquist

Vastaako lääkärin peruskoulutus käytännön työn vaatimuksia?

Lääkäri 98 -tutkimuksessa kartoitettiin lääkärien tyytyväisyyttä saamaansa peruskoulutukseen. Yleisesti peruskoulutuksen koettiin vastaavan kohtalaisesti lääkärin työtä. Varsinkin sairaalalääkärin työn opetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä kaikista tiedekunnista valmistuneiden keskuudessa. Sen sijaan vanhoissa tiedekunnissa kohdistui edelleen huomattavan paljon enemmän tyytymättömyyttä terveyskeskuslääkärin työn opetukseen kuin uudemmissa tiedekunnissa. Vanhemmissakin tiedekunnissa oli suuntausta parempaan. Ero Kuopion ja Tampereen tiedekuntiin oli kuitenkin vielä huomattava.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Kari Mattila, Liisa Neittaanmäki Hannu Halila, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Mauri Isokoski

Informaatioteknologia tekonivelkirurgian palveluksessa

Endoproteesin irtoamista esiintyy ajan mittaan tekonivelleikkauksen jälkeen ja sen vuoksi potilaiden säännöllinen kliininen ja radiologinen seuranta on ehdottoman välttämätöntä, koska aseptinen irtoaminen voi olla alkuun oireeton tai vähäoireinen. Jotta uusintaleikkaus olisi teknisesti mahdollisimman hyvin suoritettavissa, on siihen joutuva potilas havaittava ajoissa, mikä edellyttää hyvää ja luotettavasti toimivaa leikattujen potilaiden seurantajärjestelmää.

Matti U.K. Lehto, Juha Nevalainen, Ossi Numminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030