Euroopan perusterveydenhuollon kehitys Alma-Atan julistuksen jälkeen
Tärkein tieto
Maailman terveysjärjestön (WHO) ja UNICEF:n järjestämästä Alma-Atan perusterveydenhuollon konferenssista tuli 2003 kuluneeksi 25 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi WHO analysoi konferenssin vaikutusta jäsenmaiden terveydenhuollon kehitykseen sekä ennakoi perusterveydenhuollon tulevaisuutta.
Maailman terveysjärjestö ja sen jäsenmaat ovat toistuvasti korostaneet perusterveydenhuollon merkitystä terveydellisen tasa-arvon avaimena. Monet maat väittävät uudistaneensa terveydenhuoltoaan Alma-Atan hengessä. Siitä huolimatta Euroopan maiden väliset erot itä-länsiakselilla ja maiden sisäiset erot varallisuusakselilla ovat lisääntyneet.
Alma-Atan jälkeisissä terveydenhuollon uudistuksissa on kaksi aaltoa. Ensimmäinen ajoittui heti konferenssin jälkeen 1980-luvulle, toinen tuli 1990-luvulla. Kummankin aallot tulokset jäivät vajavaisiksi. Ensimmäisessä aallossa ongelmana oli selvien tavoitteiden puute. Toisen aallon uudistukset eivät koskaan pyrkineetkään perusterveydenhuollon uudistamiseen. Niiden tärkeimmät tavoitteet olivat taloudellisia.
Ennen Neuvostoliiton hajoamista Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetta oli tapana pitää yhtenäisenä teollisuusmaiden ryhmittymänä, jonka sisällä ei ollut sanottavia terveydellisiä eroja. Eivät edes suunnaton alue Grönlannista Sahalinille ja 800 miljoonaa asukasta horjuttaneet tätä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
