Lääkärilakon vaikutus lasten toistuvien korvatulehdusten kirurgiseen hoitoon
Lähtökohdat
-Kevään ja kesän 2001 lääkärilakon aikana ei-kiireellinen leikkaustoiminta oli ajoittain pysähdyksissä maamme sairaaloissa, ja mm. lasten toistuvien korvatulehdusten kirurgista hoitoa voitiin toteuttaa vain osittain.
Menetelmät
-Tutkimuksessa selvitettiin lakon vaikutuksia Husiin kuuluvan Jorvin sairaalan kitarisaleikkauksiin ja tärykalvoputkituksiin. Myös seuraavana talvena sairastettujen ylähengitystietulehduksien määrää kartoitettiin sekä leikkaushoitoa saaneiden että lakon vuoksi leikkaushoidon ulkopuolelle jääneiden lasten osalta.
Tulokset
-Lakkovuonna sairaalassa tehtiin 26 % vähemmän adenotomioita ja tympanostomioita alle 3-vuotiaille kuin aiempina vuosina keskimäärin. Lakon aikana leikkausjonoon asetetusta 295 lapsesta 126 jäi ilman leikkausta. Osa (22 %) lapsista oli tervehtynyt pitkäksi venyneenä odotusaikana, osalle (17 %) oli tehty leikkaus yksityisillä lääkäriasemilla.
Päätelmät
-Lapset, jotka hoidettiin leikkauksella, sairastivat jonottaessaan selvästi enemmän kuin ne, joiden leikkaus peruuntui yli kaksinkertaiseksi pidentyneen jonotusajan vuoksi. Seuraavana talvena eroa näiden ryhmien välillä ei enää todettu, eikä sairaalassa suoritettu tavanomaista enempää toimenpiteitä lasten korvatulehdusten vuoksi.
Välikorvatulehduksen esiintyvyyshuippu on 1-2 vuoden iässä, ja suurin osa kaikista korvatulehduksista on alle 3-vuotiailla (1). Toistuvat tulehdukset ovat yleistyneet ja näistä syntyvät kustannukset kasvaneet. Joki-Erkkilä ym. vertasivat välikorvatulehdusten esiintyvyyttä Suomessa alle…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
