Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 43/2001 Kommentteja
Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla. Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 43/2001 Kommentteja
Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita. Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 43/2001 Kommentteja
Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta. Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 43/2001 Kommentteja
Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein. Paula Martikainen Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Ammattikuljettajan työkyky Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista. Mikael Ojala Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Hoidoksi liikuntaa Liikunta ehkäisee sairauksia, hidastaa elimistön rappeutumismuutoksia, vähentää masennusta, parantaa elämänlaatua ja nopeuttaa paranemista. Liikuntatavat ovat pitkällisen oppimisen tulos ja elämän varrella rutiineiksi muodostuneita tapoja on myöhemmin vaikea muuttaa. Leena I. Kauppila, Oliver Michelsson, Sari Siivola Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Kelan kokeilu tukeutuu paikallisiin toimijoihin Syrjäytymistä yritetään estää tarttumalla yhä nuorempien ongelmiin Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin ryhdytään puuttumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on ehkäistä niitä kuukausien tai vuosien mittaisia jaksoja, jolloin nuoret eivät ole sen paremmin koulussa, opiskelemassa kuin työelämässäkään. Kelan kahdeksalla paikkakunnalla järjestämä kolmivuotinen nuorten kuntoutuskokeilu on suunnattu 15-17-vuotiaille nuorille. Heli Mikkola Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
On löydettävä oikea kohderyhmä ja seurattava sitä pitkään Lappeenrannassa ei olla ryhtymässä mihinkään mullistavaan uutuuteen. Paikallisen Laptuote-säätiön ympärille kiertyvällä toimintamallilla on kuntoutettu nuoria aiemminkin - ei kuitenkaan 15-17-vuotiaita. Heli Mikkola Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%. Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta. Pekka Hakkarainen, Leena Metso Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Rattijuopon arviointi Valtakunnallinen toimintamalli ja kehittämistarpeet EU-direktiiviin ja tieliikennelakiin perustuen poliisi pyytää enenevästi arvioita rattijuoppojen ajokelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa on julkaistu Tampereella toteutetun rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. Projektin myötä on kiteytynyt ehdotus valtakunnallisen toiminnan organisoimiseksi. Toiminta ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja vaatinee jatkossa myös lainsäätäjien kannanottoa. Kaija Seppä, Päivi Rantanen Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Aminofylliinin, adenosiinin, typpioksidin ja losartaanin hemodynaamiset vaikutukset oikean kammion infarktin jälkeen 17.8.2001 Oulun yliopisto Michael B. Spalding Väitös 43/2001 Kommentteja
Kondrosarkooman karakterisointi suomalaisessa väestössä 17.8.2001 Turun yliopisto Mirva Söderström Väitös 43/2001 Kommentteja
Autonomisen hermoston häiriöt parkinsonismi-oireyhtymissä 17.8 2001 Oulun yliopisto Mika Kallio Väitös 43/2001 Kommentteja
Lasten kolesterolien 11-vuoden seurantatutkimus 24.8.2001 Helsingin yliopisto Markku Kallio Väitös 43/2001 Kommentteja
Uutta perustietoa Yersinia-bakteerista 24.8.2001 Turun yliopisto Yasmin el Hag el Tahir Väitös 43/2001 Kommentteja
Primaarisen Sjögrenin syndrooman kliiniset piirteet ja ennuste 24.8.2001 Tampereen yliopisto Marja Pertovaara Väitös 43/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Antibioottia vanhempien toivomuksesta? Viiden arkansasilaisen lastenlääkärin vastaanotolla testattiin, voiko odotushuoneessa pyörivällä videolla vaikuttaa vanhempien odotuksiin siitä, kirjoittaako lääkäri antibioottikuurin flunssaiselle lapselle. Asianmukaista antibioottien käyttöä käsittelevän videon katsoneiden vanhempien odotukset muuttuivat verrattuna niihin vanhempiin, jotka eivät katsoneet videota. Mielenkiintoista oli se, että lääkärien antibiootinkirjoituskäytäntöön vanhempien odotusten muuttuminen ei vaikuttanut mitenkään. Vaikka tutkimuksen kontrolliasetelmaa voisi hieman arvostella, on artikkelin viesti selvä: jos kirjoitamme antibiootteja löysäkätisesti, katsokaamme peiliin. Marjo Renko Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Kaupungistuminen lisää psykoottisuutta Usein esitetyn väitteen mukaan maaseutuelämä on mielenterveyden kannalta suotuisampaa kuin eläminen kaupungissa. Hollantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintyvyyttä tutkittavien asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan. Tällöin kävi ilmi, että sekä psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintymisen välillä oli merkitsevä korrelaatio ja että molemmat olivat sitä yleisempiä, mitä kaupungistuneempi tutkittavan asuinpaikka oli. Vaikka muuttoliikkeen vaikutusta ei tutkimuksessa voitu sulkea pois, näyttävät tulokset tukevan ajatusta, jonka mukaan kaupungistuminen lisää psykoottisten häiriöiden määrää. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Miten Kymenlaakso onnistui purkamaan jonoja muita enemmän? Terveydenhuolto Miten Kymenlaakso onnistui purkamaan jonoja muita enemmän? Hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemi nostaa esiin kolme syytä.
Erikoisalana johtaminen: Johtajana yksinäisyyden äärellä Podcast Erikoisalana johtaminen: Johtajana yksinäisyyden äärellä Minne Husin Markku Mäkijärvi aina livahtaa työpaikallaan, kun siihen on mahdollisuus? Kuuntele ja ota selvää.
Terapian tarve painottuu opintojen loppuun Terveydenhuolto Terapian tarve painottuu opintojen loppuun YTHS:n johtajaylilääkäri on huolissaan yli 23-vuotiaista, kun resurssit kohdentuvat nuoremmille.
Tehokkaasta verenpaineen laskusta hyötyä myös diabeteksessa Tiede Tehokkaasta verenpaineen laskusta hyötyä myös diabeteksessa Selkeät tulokset vähentävät epävarmuutta.
Joka neljäs pirkanmaalainen käyttää digiklinikkaa Terveydenhuolto Joka neljäs pirkanmaalainen käyttää digiklinikkaa Palkittu palvelu on ollut käytössä vuoden.
Lääketieteen tutkimukselle jaossa yli kaksi miljoonaa euroa Terveydenhuolto Lääketieteen tutkimukselle jaossa yli kaksi miljoonaa euroa Suomen Lääketieteen Säätiön apurahahaku auki toukokuun ajan.
