Hammasperäinen infektio

Suun streptokokit ovat yleisimpiä hammasperäisen infektion aiheuttajia. Aggressiivinen infektio vaatii usein kirurgista hoitoa ja suonensisäistä mikrobilääkitystä. Märkäpesäkkeen avaus ja oikean antibiootin valinta sekä hampaan juurihoito tai poisto ovat tärkeimmät päivystystoimenpiteet hammasperäisen infektion hoidossa. Mikäli infektio hoitotoimenpiteistä huolimatta leviää, on potilas lähetettävä keskussairaalan suusairauksien klinikkaan. Lopullisesta hoidosta akuutin vaiheen jälkeen huolehtii hoitava hammaslääkäri.

Tero Soukka, Kimmo Vähätalo

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 2 Endovaskulaariset istutteet ja embolisaatiomateriaalit

Verisuonisairauksien hoito toteutetaan nykyään yhä useammin primaarivaiheessa endovaskulaaristen hoitotoimenpiteiden avulla. Kehittyneet ja vähemmän invasiiviset hoitotoimenpiteet soveltuvat myös huonompikuntoisille potilaille. Kuitenkin pitkäaikaistuloksia endovaskulaaristen biomateriaalien käytöstä tarvitaan vielä, ennen kuin voidaan arvioida tarkemmin eri materiaalien ja menetelmien paremmuutta. - Kaksiosainen artikkelisarja verisuonikirurgian biomateriaaleista alkoi Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius

Pentti Silvola selvitti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa Alueellinen ohjelmatyö mitoittaa palvelutuotannon

- Tämä oli vaikea aihepiiri näin kireässä aikataulussa, arvioi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola, joka hoiti vastuullisena selvityshenkilönä kansallisen terveysprojektin osuuden julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjaosta ja yhteistyöstä.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton Heikki Pälve: Väliraportti ei madalla raja-aitaa yksityissektorille

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve pitää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa käsitellyttä väliraporttia konservatiivisena. Hänen mielestään siitä henkii pitäytyminen julkisen terveydenhuollon aseman korostamiseen.

Suvi Sariola

Palvelujärjestelmä seutukuntapohjalle, erikoissairaanhoidon suunnittelu viidelle erityisvastuualueelle

Terveydenhuollon kehittämisprojektin hallintotyöryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti tehdä ehdotuksia yhteistoiminnan, työnjaon ja palvelujen tuottamistapojen uudelleenorganisoimisesta siten, että palvelujärjestelmän rakenteet uudistuvat ja tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyy. Tähän työhön kutsuttiin selvityshenkilöiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja terveydenhuollon hallinnon professori Mats Brommels Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta. Selvityshenkilöiden tukiryhmän jäsenten nimet ovat taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Syysuhteet vakuutuslääketieteessä

Etiologinen diagnoosi on lääketieteen kulmakivi. Vasta taudin syyn selvittäminen mahdollistaa parantavan hoidon. Ikävä kyllä syy-yhteyksiä koskeva tietomme on monilta osin puutteellista. Monisyisten sairauksien parantunut tuntemus on lisäksi hämärtänyt selkeän yksi syy - yksi seuraus -ajattelumallin. Syyosuuden (etiologisen fraktion) tarkastelu toimii tosin hyvin ryhmätason epidemiologisissa tarkasteluissa, mutta yksilötasolla kannanotto syyhyn on silti usein vaikeaa ja tiukan tieteellisesti suorastaan mahdotonta. Vakuutustoiminnassa ongelmaa kärjistää ratkaisupakko. Monimutkaisessa tilanteessa asia on ratkaistava dikotomisesti: joko syy-yhteys on tai sitä ei ole.

Sakari Tola

Lihavuuden ja laihuuden yhteys taloudelliseen asemaan

Lihavuus on keskeinen kansanterveysongelma, joka jakautuu väestössä hyvin epätasaisesti. Huono sosiaalinen asema yhdistetään usein ylipainoon, mutta myös laihuuteen voi liittyä monenlaisia ongelmia. Painoindeksin ja koulutuksen välillä oli käänteinen yhteys: korkeasti koulutetut olivat muita hoikempia. Muita taloudellisia ongelmia esiintyi eniten lihavilla naisilla ja laihoilla miehillä. Lihavat naiset ansaitsivat vähiten, raportoivat eniten taloudellisia ongelmia jo lapsuudessa sekä osallistuivat muita naisia harvemmin työelämään. Laihat miehet olivat pienituloisia ja raportoivat taloudellisista vaikeuksista jo lapsuudenkodissaan. He kärsivät myös ylivelkaantumisesta ja työttömyydestä. Myös laihoilla naisilla esiintyi taloudellisia ongelmia.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Karri Silventoinen, Eero Lahelma

Mammografian herkkyyteen vaikuttavat tekijät

26.10.2001 Tampereen yliopisto

Irma Saarenmaa

Antihistamiinit hyttyspistoallergian hoidossa

26.10.2001 Tampereen yliopisto

Ari Karppinen

Magnetoencephalographic and electroencephalographic studies of spontaneous activity and evoked responses in the sensorimotor system

26.10.2001 Helsingin yliopisto

Vadim Nikouline

Kivunlievityksen tehostaminen: tutkimuksia morfiinilla ja oksikodonilla

27.10.2001 Helsingin yliopisto

Tarja Heiskanen

Geneettinen näkökulma andrologiaan

27.10.2001 Turun yliopisto

Kati Härkönen

Eturauhastulehduksen epidemiologia ja diagnostiikka

2.11.2001 Oulun yliopisto

Aare Mehik

Lyhyesti: Lihavuus pahentaa unenaikaisia hengityshäiriöitä myös raskauden aikana

Kollegat Maasilta ym. raportoivat tuloksia raskaana olevien 11 lihavan ja 11 verrokin unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksesta; tutkimukset tehtiin alkuraskaudessa viikon 12 ja loppuraskaudessa viikon 30 jälkeen. Jo alkuraskaudessa erot olivat selviä lihavien haitaksi niin apneaindekseissä, happisaturaation laskuissa kuin kuorsauksessakin. Löydökset säilyivät ja osin mm. kuorsauksen osalta korostuivat raskauden edetessä. Unityypeissä ei sinänsä ollut oleellista eroa, molemmissa ryhmissä nukuttiin huonosti loppuraskaudessa. Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat olla taustatekijänä liikalihavuuteen liittyville raskausongelmille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssa vai RSV?

Sekä influenssavirukset että RS-virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita talvikausina. RS-viruksen on ajateltu vaivaavan erityisesti lapsia. Englannissa kysyttiin, paljonko RSV-infektioita on vanhemmissa ikäluokissa ja miten paljon niitä pannaan influenssan piikkiin. Kolmena peräkkäisenä talvena kerättiin influenssaoireisista avohoitopotilaista yli 2 000 nenänielunäytettä ja tehtiin virusmääritykset DNA-tempuin. 700 influenssaa löytyi, mutta myös vajaat 500 RS-virusta, ja jälkimmäistä todettiin melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja samaan aikaan kuin influenssaviruksiakin.

Heikki Arvilommi

E-pillerit ja sydäninfarktiriski

Ehkäisypillereihin liittyvästä veritulppariskistä on tiedetty vuosikymmeniä. Riskin lisääntyminen on liitetty estrogeenikomponentin määrään, naisen ikään, liitännäisiin trombia suosiviin tekijöihin ja gestageenikomponentin laatuun. Runsas tupakointi lisää veritulpan ilmaantumista kymmenkertaisesti. 1995 julkaistut tutkimukset väittivät erityisesti kolmannen polven gestageenien, desogestreelin ja gestogeenin, aiheuttavan enemmän laskimotukoksia kuin aiemmin käyttöön tulleiden toisen polven gestageenien, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli ja lynestrenoli. Riskin lisääntymistä on kuitenkin pidetty vähäisenä ja kiistanalaisena.

Pertti Kirkinen

Steroidi tehostaa sinuiitin hoitoa

Nenäsuihkeina otettavien steroidien käyttö on lääkkeiden vaikutuksen keston pidentymisen ja annosten pienenemisen myötä vuosien mittaan tullut turvallisemmaksi. Steroidien hyvä anti-inflammatorinen teho houkuttelee käyttämään niitä myös tukihoitona infektioita hoidettaessa.

Seppo Yt Junnila

Paljon melua - toistaiseksi lähes tyhjästä?

Foramen ovale jää sikiökauden jälkeen avoimeksi noin kolmanneksella. Avoimen foramenin ja sulkeutunutta aukkoa peittävän kalvon aneurysmaattisen pullistuman tilastollista yhteyttä aivoverenkiertohäiriöihin on tutkittu 15 vuoden ajan. Edelleen on epäselvää, missä määrin nämä sydämen eteisväliseinän rakenteet vaikuttavat aivohalvauksen uusiutumisvaaraan puhumattakaan näyttöön perustuvista hoitoratkaisuista.

Juhani Airaksinen

Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä yhteinen geneettinen tausta

Kouluikäisten kaksosparien kyselytutkimuksella selvitettiin hyperaktiivisen tarkkaavaisuushäiriön ja käytöshäiriöiden geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä osoittautui olevan suhteellisen voimakas yhteinen geneettinen tausta. Silloin, kun nämä molemmat häiriöt ilmenevät samanaikaisesti, kyse on geneettisesti vakavammasta häiriöstä. Lisäksi käytöshäiriöihin vaikuttaa ympäristötekijöitä, jotka tarkkaavaisuushäiriöistä puuttuvat. Rajoituksistaan huolimatta tutkimus antaa se aiheen pohtia, onko käytöshäiriöissä pitkälti kyse sosiaalisesti komplisoituneesta tarkkaavaisuushäiriöstä.

Raimo Kr Salokangas