Nettimasennus lisääntyy

Kun elämää ei voi enää hallita hiirellä, tilanne ajautuu umpikujaan. Nuoret tietokoneiden parissa työskentelevät ovat uusi potilasryhmä, joka sairastuu masennukseen. Yksinäisyys, eristyneisyys ja rajoittunut elämäntapa lisäävät alttiutta sairastumiseen. Taustalla on usein myös kriisi, joka horjuttaa elämänhallintaa.

Merja Koivuniemi

UKK-instituutin uusi johtaja: Mikael Fogelholm peräänkuuluttaa arkiliikuntaa

Istuva elämäntapa ei ole terveydelle hyväksi. Resepti on selkeä: omat jalat käyttöön, vähennä autoilua, unohda hissit ja rullaportaat! On pohdittava, miksi osa kansasta ei välitä liikkua. Terveysongelmia ei kuitenkaan ratkaista yksinomaan liikunnalla. Ravitsemus ja painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä terveyden edistämisessä. Terveystutkimukseen olisi sisällytettävä myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä osuutta.

Merja Koivuniemi

Psykiatrian erikoisalan kolme vuosikymmentä 1970-1999 Rakennemuutos laitoshoidon hoitoilmoitustietojen valossa

Psykiatrian erikoisala on kokenut voimakkaan rakennemuutoksen, voimakkaamman kuin muu terveydenhuolto. Rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan muutoksen seurauksena vuonna 1999 psykiatrian erikoisalan laitoshoito toteutui 72 % pienemmällä hoitopäivämäärällä kuin vuonna 1970. Samana aikana vuotuiset potilasmäärät vähenivät vain 37 %. Sairaansijoiksi laskettuna muutos merkitsi yli 14 000 sairaansijan vähenemistä. Muutos ajoittui 1980-luvun lopulle. Tuolloin huippuvuoden 1987 aikana sairaansijoja hävisi yli 1 200.

Mikko Nenonen, Timo Tuori, Simo Pelanteri, Hannu Kautiainen

Pakkotoimenpiteistä suojatoimenpiteisiin - rajoittavat toimenpiteet kehitysvammahuollossa

Henkilöön kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet ovat eettisesti vaikea kysymys. Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyy kuitenkin tilanteita, joissa kehitysvammaiseen henkilöön joudutaan kohdistamaan rajoittavia toimenpiteitä. Pääjärven kuntayhtymässä on kiinnitetty huomiota rajoittaviin toimenpiteisiin liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Pakkotoimenpide-käsitteestä on luovuttu ja sen sijaan on ryhdytty puhumaan suojatoimenpiteestä. Tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen käytäntö, jossa on otettu huomioon kehitysvammahuollon tarpeet ja eettiset näkökohdat sekä asiakkaan että työntekijän kannalta ja johon liittyy jatkuva seuranta ja ulkopuolinen kontrolli.

Terhi Koskentausta, Heimo Valkama, Markku Lorentz

Virtsarakkosyövän molekyylipatologiaa

25.5.2001 Turun yliopisto

Peter Boström

Telekonsultaatioiden sovellukset ja tekninen standardointi lääketieteessä

25.5.2001 Tampereen yliopisto

Heikki Lamminen

Iäkkäiden potilaiden valkean aineen signaalin-voimistumat ja aivoinfarktit magneettikuvauksessa

25.5.2001 Helsingin yliopisto

Riitta Mäntylä

Angiogeeniset kasvutekijät rintasyövän hormonaalisessa säätelyssä

25.5.2001 Turun yliopisto

Johanna Ruohola

Näkökulman vaihtaminen terapiakeskustelussa

25.5.2001 Helsingin yliopisto

Antti Mattila

Skvaleenin aineenvaihdunta ihmisen triglyseridipitoisissa lipoproteiineissa

26.5.2001 Helsingin yliopisto

Heikki Relas

Lyhyesti: Kolesterolilääkityksen kustannustehokkuus primaaripreventiossa?

Kun pitkäaikaista kolesterolilääkitystä harkitaan terveille ihmisille, on huomioitava muut valtimotaudin vaaratekijät ja sairastumisvaara. Ruotsalaisessa terveystaloustieteen keskuksessa arvioitiin, että lääkitys on vielä kustannustehokasta edellyttäen, että yhteiskunta hyväksyy laatupainotetun elinvuoden hinnaksi 60 000 dollaria esimerkiksi silloin, kun 35-vuo- tiaan miehen vaara sairastua sepelvaltimotautiin on seuraavan 5 vuoden vähintään 2,4 %. Raja-arvo nousee iän myötä 50-vuotiaalla miehellä 4,6 %:een ja 70-vuotiaalla 10,4 %:een. Naisilla kaikki raja-arvot ovat hivenen matalammalla. Laskelman mukaan nykysuositukset ovat hivenen konservatiivisia nuorten miesten ja keski-ikäisten naisten hoidon suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sertraliini tehokas traumaperäiseen stressireaktioon

Traumaperäiseen stressireak- tioon liittyy pitkittyessään usein depressiota, alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttöä ja lisääntynyt itsemurhakuolleisuus. Useimmiten hoitona lienee neuvonta, debriefing, unettomuuden ja ahdistuneisuuden lääkehoito sekä itsehoito alkoholilla. Kaksoissokkotutkimus osoitti, että 50-200 mg päivässä sertraliinia saaneista potilaista toipui 3 kuukauden aikana 60 %, kun vastaava osuus lumehoitoryhmästä oli 38 %. Useimmin esiintyneet sertraliinin sivuvaikutukset olivat unettomuus, ripuli, pahoinvointi, väsymys ja ruokahaluttomuus. Sertraliini onkin varteenotettava vaihtoehto traumaperäisen stressireaktion hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Ekstaasi johtaa sanasujuvuuden ja verbaalisen muistin heikkenemiseen

Ekstaasi aiheuttaa eläinkokeissa muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, kun taas ekstaasia käyttäneillä ihmisillä on havaittu kognitiivisia muutoksia varsinkin muistin alueella. Tutkijat vertailivat eri vaiheessa olevien ekstaasin käyttäjien neuropsykologisten tutkimusten tuloksia ja havaitsivat, että kaikilla ekstaasin käyttäjillä sanasujuvuus sekä verbaalinen välitön ja viivästetty muisti olivat heikommat kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet ekstaasia. Häiriöt olivat sitä suurempia, mitä pitempään tutkittavat olivat ekstaasia käyttäneet. Toisaalta testitulokset olivat sitä paremmat, mitä pitempi aika oli viimeistä käyttökerrasta. Visuaalisiin muistitehtäviin ekstaasin käytöllä ei ollut vaikutusta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko iskiaskin infektiotauti?

Englantilaistutkijat mittasivat 140 iskiaspotilaan seerumin lipidi S -vasta-aineet ja totesivat ne positiivisiksi 43 (31 %) potilaalla. Lipidi S on monien gramnegatiivisten bakteerien tuottama antigeeni. Välilevykudosta saatiin operaation yhteydessä 36 potilaalta. Erityispitkällä viljelymenetelmällä näistä näytteistä 16:sta kasvoi Propionbacterium acnes, kahdesta koagulaasinegatiivinen stafylokokki ja yhdestä korynebakteeri. Muista syistä leikatuista 14 välilevynäytteestä ei kasvanut mitään. Osasta näytteistä propionibakteeri kasvoi runsaana jo primaarialustalla, mikä puhuu kontaminaatiota vastaan. Tutkijoiden mukaan hitaasti kasvavien bakteerien aiheuttama tulehdus voi osassa tapauksia olla iskiaksen syy.

Matti Viljanen

Kodin kosteusvaurio ja allergiaoireet

Turkulaiset tutkivat, onko kodin kosteusvauriolla yhteyttä allergiaoireisiin ja infektioherkkyyteen 18-25-vuotiailla nuorilla. Postikyselyn kohderyhmänä oli 14 212 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa, joista vastasi 75 % (10 667). Naisia vastanneista oli 61 %. Kodin kosteusvauriota arvioitiin näkyvästä homekasvusta havaittuun kosteusvau-rioon. Luonnollisesti samalla tilastoitiin mm. tupakointi, perheen koulutus, asuinolojen luonne, lemmikit, kokolattiamatot jne.

Hannu Puolijoki

Tekonivelleikkauksen jälkeen hepariinihoitoa kannattaa jatkaa pidempään

Potilas, jolle on asennettu lonkkaan tai polveen tekonivel, saa yleensä leikkauksen jälkeen hepariinihoitoa laskimotukosten ehkäisemiseksi viikon, pari. Silti jopa 30 %:lla potilaista voidaan osoittaa venografisesti laskimotukos kotiuttamisvaiheessa, ja toipilasajan ensimmäisen kuukauden aikana 10-25 %:lle potilaista kehittyy vielä oireeton laskimotukos. Näyttää siis siltä, että tukoksenehkäisyhoitoa pitäisi jatkaa yli sen mihin on totuttu.

Robert Paul

Onko rytmihäiriötahdistinhoito liian kallista?

Yhdysvaltain varapresidentin hoidon myötä julkisuutta saanut rytmihäiriötahdistinhoito on tehokkain tapa ehkäistä rytmihäiriöperäinen äkkikuolema potilaalla, jolla on jo ollut henkeä uhkaava kammioperäinen nopealyöntisyyskohtaus tai hyvin suuri vaara saada sellainen. Hoitavan lääkärin kannalta hoitoratkaisuun liittyy kuitenkin varsin usein erilaisia eettisiä ongelmia. Sairaaloiden talousjohdon ja kuntapäättäjien näkökulmasta näiden kalliiden tahdistimien lisääntyvä asentaminen saattaa uhata vakavasti jo entisestäänkin tiukkoja talousraameja.

Juhani Airaksinen

Alkoholiongelmien käsittely terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Alkoholinkäytön tiedusteleminen potilaalta ei edelleenkään suju terveyskeskuslääkäriltä luontevasti. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö on vakava riskitekijä, joka tulisi selvittää samalla tavalla kuin muutkin riskitekijät. Itä-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden alkoholinkäyttöä koskevia merkintöjä terveyskertomuksista vuoden ajalta. Vain noin 7 %:ssa kertomuksista merkintä löytyi, ja useimmiten se oli maininta humalatilasta tai epämääräinen ilmaus käytön määrästä. Sellaistenkaan käyntien yhteydessä, joiden syynä oli alkoholinkäyttöön läheisesti liittyvä ongelma, ei alkoholia ollut yleensä mainittu.

Marja Aira, Jussi Kauhanen, Pekka Larivaara

Ilmansaasteiden ja allergeenien yhteisvaikutus allergista astmaa sairastavilla

Tiedossa olevien allergioiden määrä on suurentunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ilmansaasteita on epäilty yhdeksi syyksi, mutta ne lienevät paremmin lisätekijä. Ilmansaasteet lisäävät allergista astmaa sairastavien herkkyyttä ilman allergeeneille. Ilmansaasteet vaikuttavat myös kasveihin ja lisäävät niiden tuottamien vapaana olevien allergeenien määrää ilmassa. Ilmansaasteiden myötä allergeenien pääsy elimistöön voimistuu, mikä voi vaikuttaa astmaatikkojen keuhkojen toimintaan.

Sanna Setälä, Tari Haahtela

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto voi ilmetä lievänä, ajoittaisena veren tiputteluna peräaukosta ulostamisen yhteydessä tai vakavimmillaan henkeä uhkaavana massiivisena vuotona. Peräaukosta tulevan veren syy on aina selvitettävä. Lievissä tapauksissa tutkimukset voidaan tehdä avosektorilla suoliston tähystyksin, vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa ja erikoistutkimuksia. Kaikille potilaille tulisi vähintään tehdä sigmoideoskopia ja yli 50-vuotiaille kolonoskopia perä- ja paksusuolisyövän mahdollisuuden poissulkemiseksi, vaikka vuoto näyttäisikin ensisilmäyksellä olevan peräpukamista johtuvaa.

Matti Kairaluoma, Ilmo Kellokumpu