Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa

Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy terveydenhuollon työssä enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat yleisempiä. Fyysinen väkivalta on oleellinen vaaratekijä, jonka seurauksena voi pahimmillaan olla jopa hengen menetys. Jo väkivallan uhka kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saattaa lisätä työuupumusta sekä heikentää työviihtyvyyttä. Väkivaltatilanteisiin työpaikalla voi varautua rakenteellisten ratkaisujen ja turvatekniikan avulla. Tehokkaaseen väkivaltariskien hallintaan kuuluvat myös työnjako, toimintatavat, ohjeet, koulutus, seuranta ja jälkihoito.

Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus

Fyysinen passiivisuus ja terveysliikunta - ongelma ja ratkaisumahdollisuus

Yhä yleistyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikkumista joko työmatkoilla tai vapaa-aikana, muuten fyysisen passivoitumisen vaikutukset näkyvät yhä selvempinä kansanterveydellisinä ongelmina. Terveysliikunnan tulisi olla osa jokaisen ihmisen päivittäistä toimintaa. Yhteiskunta suhtautuu terveysliikuntaan periaatteessa myönteisesti, mutta ihmisten aktivoiminen liikkeelle vaatii kunnollisia edellytyksiä, kuten turvallisia ja rauhallisia paikkoja tavanomaisten liikuntamuotojen harjoittamiseksi päivittäisessä elinympäristössä, kevyen liikenteen väyliä ja liikuntaa edistäviä palveluja.

Ilkka Vuori

Toiminnallisista somaattisista oireista kärsivien kognitiivinen hoito Kokeilu aikuispsykiatrian yksikössä

Toiminnallinen ruumiillinen oireilu on yleinen ongelma, ja siitä kärsivien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoyrityksiin käytetään valtavasti voimavaroja. Osalla potilaista oireet loppuvat aikanaan, mutta pitkään jatkuvassa oireilussa hoidon tulokset ovat huonoja. Viime vuosina lyhyistä psykoterapioista on saatu toiveita herättäviä tuloksia tämän potilasryhmän hoidossa. TYKS:n psykiatrian klinikassa vuosina 1995-98 toteutetussa kokeilussa kehitettiin toiminnallisista somaattisista oireista kärsiville potilaille soveltuva lyhyt kognitiivinen arviointi- ja hoitomalli ja henkilökuntaa koulutettiin kognitiivisen lyhytterapian käytäntöön.

Päivi Niemi, Erkki Äärelä

Happi - välttämätön ja vaarallinen

Monen terveysongelman patofysiologiaan liittyy riittämätön hapen saanti. Ylipainehappihoidon tulisi kuulua kliiniseen peruskeinovalikoimaan. Happi on myös myrkyllinen. Siitä muodostuu radikaaleja, joilla on monia haittavaikutuksia. Elimistö suojautuu niitä vastaan valmistamalla omia suojaavia entsyymejä ja käyttämällä hyväksi ravinnon mukana saatavia antioksidatiivisia yhdisteitä (esim. vitamiinit C ja E, karotenoidit ja polyfenolit). Hyvä fyysinen kunto parantaa entsyymien ja glutationin kudostasetta. Liikuntaharrastus ja kasvisvoittoinen ravinto kuuluvat fysiologiseen terveytemme edistämiseen myös tässä suhteessa.

Osmo Hänninen, Mustafa Atalay

Lääketieteen uutiset vaikuttavat pörssiinkin

Lääketieteelliset uutiset putkahtavat julkisuuteen usein sattumalta ja niillä voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset niin mediaan, potilaisiin kuin pörssikursseihinkin. Nasdaq-indeksiä voidaankin pitää yhtenä lääketieteellisten läpimurtojen indikaattorina, todettiin elo-syyskuun vaihteessa Tukholmassa järjestetyssä lääkäreiden ja lääketieteen toimittajien yhteisessä Medicine and the Media -kongressissa.

Marit Henriksson

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni

Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Espanjan taudin tappavuus

Mikä teki vuoden 1918 Espanjan taudista niin tappavan, että siihen sortui yli 20 miljoonaa parhaassa iässä olevaa ihmistä? Vastausta on haettu infektioarkeologisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin DNA-näytteitä Alaskan ikuiseen jäähän haudatusta inuiitista ja kahden tautiin sortuneen sotilaan kudospaloista. Niistä eristettiin viruksen neuraminidaasigeeni. Sen emäsjärjestys tyypittyi lintujen ja imettäväisten virusten välimaastoon. Tämä samoin kuin aiempi toisen virulenssitekijän, hemagglutiniinin, tyypitys osoittaa, että virus siirtyi imettäväisiin juuri ennen vuoden 1918 epidemiaa. Todennäköisesti Espanjan taudin viruksessa ei ollut mitään yhtä kamalaa ominaisuutta, vaan näiden kahden uudenlaisen ja kenties muidenkin virulenssitekijöiden kombinaatio teki siitä ennenkokemattoman ja tappavan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Liuotushoidon antotapa vaikuttaa vuotokomplikaatioihin

Kallonsisäinen vuoto on sydäninfarktin trombolyysihoidon ikävin komplikaatio. Tunnetut tutkijat vertasivat boluksina ja infuusiona annettavaa liuotushoitoa yhteensä yli 103 000 infarktipotilaan jälkianalyysissä. Boluksina annettavaan hoitoon liittyi kallonsisäisiä vuotoja noin 25 % useammin (p = 0,003). Absoluuttinen lisävaara oli 2 vuotoa 1 000 potilasta kohti. Tutkijat katsoivat, että tämäkin pieni lisäriski on kliinisesti merkittävä, koska boluksina annettava hoito ei ole muissa suhteissa infuusiota tehokkaampi. Toisaalta voi olla, että helpommin toteutettavan bolushoidon ansiosta suurempi osa liuotushoidosta hyötyvistä potilaista saa hoidon, mikä taas vähentää haittavaikutuksien merkitystä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030