Lyhyesti: Espanjan taudin tappavuus
Mikä teki vuoden 1918 Espanjan taudista niin tappavan, että siihen sortui yli 20 miljoonaa parhaassa iässä olevaa ihmistä? Vastausta on haettu infektioarkeologisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin DNA-näytteitä Alaskan ikuiseen jäähän haudatusta inuiitista ja kahden tautiin sortuneen sotilaan kudospaloista. Niistä eristettiin viruksen neuraminidaasigeeni. Sen emäsjärjestys tyypittyi lintujen ja imettäväisten virusten välimaastoon. Tämä samoin kuin aiempi toisen virulenssitekijän, hemagglutiniinin, tyypitys osoittaa, että virus siirtyi imettäväisiin juuri ennen vuoden 1918 epidemiaa. Todennäköisesti Espanjan taudin viruksessa ei ollut mitään yhtä kamalaa ominaisuutta, vaan näiden kahden uudenlaisen ja kenties muidenkin virulenssitekijöiden kombinaatio teki siitä ennenkokemattoman ja tappavan.