Asentovinokalloisuus ja kognitiiviset taidot

Imeväisiän keskivaikea tai vaikea asentovinokalloisuus oli yhteydessä huonompaan koulumenestymiseen ja heikompiin kognitiivisiin taitoihin. Ero älykkyysosamäärässä vastasi 4–7 pistettä matalampaa tulosta verrokkeihin nähden.

Nina Kaseva

Pakarassa kipua – mikä hoidoksi?

Kiputila pakarassa (gluteaalinen tendinopatia) tai lonkan ulkosyrjällä (ns. trokanterbursiitti) tai) on varsin tavallinen ikääntyvän naisen krooninen vaiva vastaanotolla. Oireen patofysiologia on vieläkin osin tuntematon, mutta valtaosalla lienee kysymyksessä ikääntymiseen liittyvä lonkan tai pakaran jänteiden rappeuma ja usein myös oikea limapussin tulehdus eli bursiitti. Tautia on Suomessa totuttu hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla puudute-kortisoni-injektioilla. Australialaiskollegat ovat tehneet pakarakivun hoidoista hyvän satunnaistetun tutkimuksen.

Hannu Paajanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell

Alzheimer-potilaat ja psyykenlääkkeiden käyttö 2005–2011

Lähtökohdat Tutkimme Alzheimerin taudin diagnoosin eri vuosina saaneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttöä sekä heidän osuuttaan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä erityisvastuualueittain.

Laura Juhola, Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen

Nuorten psyykkiset ongelmat ja psykososiaaliset hoitomenetelmät sijaishuollossa Järjestelmällinen katsaus

• Sijaishuollon nuorilla esiintyy enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin muilla saman ikäisillä.

Virve Kekkonen, Tommi Tolmunen, Mari Markkanen, Tarja Koskinen, Eila Laukkanen

Ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodon hoito

Vuotopotilaalle aloitetaan protonipumpun estäjälääkitys, ja gastroskopia pyritään tekemään 24 tunnissa sairaalaan tulosta.

Marianne Udd, Juha Saarnio

Selkäkirurgi halusi tietää lisää ryhtihäiriöistä

Tutkimustyön tuloksena syntyi ensimmäinen Suomessa tehty väitöskirja aikuisten ryhtihäiriöistä.

Anne Seppänen

Väitökset 10/2019

Tavallinen, mutta tuntematon aikuisen selän ryhtihäiriö vaikuttaa oireisiin ja leikkaushoitoon

Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa

Dialyysihoitoa on Suomessa pitkään pidetty lähes välttämättömänä vaiheena munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa. Vain dialyysihoidossa olevat ovat päässeet siirtolistalle odottamaan munuaissiirrettä kuolleelta luovuttajalta. Monessa maassa siirtoja tehdään kuitenkin pre-emptiivisesti eli ennakoivasti, ilman edeltävää dialyysihoitoa, myös kuolleilta luovuttajilta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 8 % uremian aktiivihoidon aloittaneista sai munuaissiirteen ilman edeltävää dialyysihoitoa, hieman yli puolet kuolleelta luovuttajalta (1).

Patrik Finne, Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Laihdutusleikkaus muuttaa aivoja

Lihavien ihmisten aivoradat ovat muuttuneet normaalipainoisiin verrattuna, mutta ne normalisoituvat leikkauksen jälkeen, selviää tutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodon hoito

Maltillinen verensiirtostrategia vähentää uusintavuotoja ja kuolleisuutta paremmin kuin liberaali strategia.

Suvi Sariola

Alzheimer-potilaista kaksi kolmesta käyttää psyykenlääkettä

Psyykenlääkitys yleistyy taudin diagnosoimisen jälkeisinä vuosina.

Marianne Jansson

Lupaavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä sijaishuollon nuorille

Tunnesäätelykeinojen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen keskittyvien menetelmien on todettu vähentävän sijaishuollossa olevien nuorten psyykkisiä oireita ja päihteiden käyttöä.

Tiina Lautala

Lapselle lukeminen nopeuttaa kielen ymmärtämisen kehittymistä

Kansainvälisessä meta-analyysissa selvisi, että lukeminen lapselle edistää kielellisiä taitoja monella tapaa.

Tiiamari Pennanen

Mielen hyvinvointi ja motivaatio saavat liikkumaan

Suomalaiset tuntevat liikunnan terveyshyödyt, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan liian vähän.

Ulla Toikkanen

Tutkija löysi uusia keinoja insuliiniresistenssin tunnistamiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin muun muassa insuliiniresistenssiin vaikuttavia perinnöllisiä riskitekijöitä.

Tuomas Keränen

Uusi synnytys vuoden sisällä edellisestä ei aiheuta ylimääräistä riskiä

Tarkat suositukset raskauksien välisessä ajassa saattavat olla vähemmän tärkeitä kuin on oletettu. WHO suosittelee, että naiset odottavat vähintään kaksi vuotta synnytyksen jälkeen ennen kuin tulevat seuraavan kerran raskaaksi.

Ulla Toikkanen

Astma-altistus työssä?Suositukset terveystarkastuksista

Lääkärilehden artikkelissa on laadittu suositukset terveystarkastuksista aloille, joilla altistutaan astmaa aiheuttaville tekijöille.

Suvi Sariola

Imukuppisynnytys ei lisää virtsankarkailua

Imukupilla hoidettu synnytys ei lisää synnyttäjän myöhempää ponnistusvirtsankarkailua spontaaniin alatiesynnytykseen verrattuna.

Pertti Kirkinen