Uniapnean laitehoito ei vähennä sydäntapahtumia

Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä sydänpotilailla, ja uniapnean on todettu lisäävän huomattavasti useimpien sydän- ja verenkiertoelinsairauksien riskejä. CPAP-hoidolla on puolestaan todettu olevan edullisia vaikutuksia muun muassa sydänpotilaan endoteelin toimintaan, insuliiniherkkyyteen ja kohonneeseen verenpaineeseen. Havainnoivien tutkimusten mukaan CPAP-hoito saattaisi jopa vähentää sydäntapahtumien vaaraa ja kuolleisuutta. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin toisin.

Juhani Airaksinen

Plagioinnin tarkistaminen koneellisesti ei aina riitä

Venäläinen hammaslääketieteen tutkija Olga D. Baydik kirjoittaa Journal of Korean Medical Sciences -lehdessä, kuinka hänen venäjäksi pienilevikkisessä lehdessä vuonna 2011 julkaistu tutkimuksensa plagioitiin. Kiinalaiset tutkijat olivat käännättäneet hänen artikkelinsa englanniksi ja julkaisivat sen Pakistan Journal of Medical Sciences -lehdessä vuonna 2014. Johdanto ja diskussio seuraavat alkuperäisen artikkelin ajatuksenjuoksua, metodeissa ja taulukoissa listataan samat markkerit, tutkimushenkilöiden ryhmittely on sama, ja taulukoiden löydökset ovat desimaaleja myöten samat. Artikkelin kuvia oli muunneltu, mikä paljastaa plagioinnin tahallisuuden ja peittely-yrityksen.

Pertti Saloheimo

Raskauteen liittyy huonosti tunnettu sepelvaltimosairaus

Spontaani sepelvaltimon endoteelin irtauma ja sitä seuraava suonen lihaskerroksen verenpurkauma (ns. dissekaatio) on tärkeää tunnistaa. Siitä aiheutuu sydänlihaksen hapenpuute ja pahimmillaan sydänlihaksen kuolio vakavine seurauksineen. Noin 40 % raskauteen liittyvistä sydäninfarkteista johtuu tästä sairaudesta. Erikoista tilanteessa on se, että yleensä kyseessä on nuori nainen, jolla ei ole sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä. Tosin muutamat sidekudossairaudet ja ankara rasitus lisäävät sen esiintyvyyttä.

Pertti Kirkinen

Propofolianestesian jälkeen kipu vähäisempää

Propofolia anestesian ylläpitoon käytettäessä kipu oli vähäisempää 24 tunnin kuluttua leikkauksesta kuin höyrystyvää anestesia-ainetta käytettäessä. Ensimmäisten kahden tunnin kuluttua eroa ei havaittu. Morfiinin kulutuksessa ei ollut eroa ryhmien kesken. Myös pahoinvointia ja oksentelua on vähemmän propofolianestesian jälkeen.

Ritva Jokela

Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa

Superbakteerit puhuttavat taas. Jari Jalava kirjoitti torjunnasta pääkirjoituksessa 42/2016.

Jari Jalava

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riski

Treatment, adherence, and disability in bipolar disorder

Petri Arvilommi

Ultraääni käyttökelpoinen menetelmä lasten keuhkokudoksen arviointiin

Ultrasound in estimating lung liquid and parenchyma in children

Laura Martelius

Uutta tietoa ketoasidoosin esiintymisestä tyypin 1 diabeetikkolapsilla

Ketoacidosis at diagnosis of type 1 diabetes in children under 15 years of age

Anne Hekkala

Uutta tietoa elimistön vasteesta hapenpuutteeseen vuoristossa

Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in Tibetan high-altitude adaptation, extramedullary erythropoiesis and skeletal muscle ischemia

Mikko Myllymäki

Alkoholismissa hermovälittäjäaineiden reseptorisitoutuminen yksilöllisesti muuttunut

Alterations in the neurotransmitter receptor binding densities in Cloninger type 1 and 2 alcoholics

Virpi Laukkanen

TRPA1-aistinreseptorin aktivaation estäminen rauhoittaa tulehdusta

TRPA1 in inflammation

Lauri Moilanen

Eteiskorvakkeen sulku katetriteitse ja kirurgisesti eteisvärinän hoidossa

Eteiskorvakkeen katetrisulku sopii eteisvärinäpotilaille, joilla on merkittävä embolisaatioriski ja vasta-aihe antikoagulanttihoidolle. Kirurgisesta sulusta tutkimustietoa on vähemmän

Markku Eskola, Juha Sinisalo, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Maija Saijonkari, Tapani Keränen

Deksmedetomidiini estää vanhuksen deliriumia leikkauksen jälkeen

Laskimoon infuusiona leikkauksenjälkeiseen aamuun asti annettu deksmedetomidiini estää vanhuspotilaiden deliriumia jopa viikon ajan. Se ei lisää hypotension tai bradykardian esiintyvyyttä.

Ritva Jokela

Rytmihäiriötahdistimen hyöty laajentavan kardio­myopatian hoidossa kapenee

Rytmihäiriötahdistin kuuluu nykyisten hoitosuositusten mukaan sydämen oireisen vajaatoiminnan hoitoon silloin, kun pumppaustoiminta on merkittävästi hiipunut eikä potilaalla ole muita merkittävästi ennustetta huonontavia sairauksia. Vajaatoiminnan hoito ja ennuste ovat kuitenkin parantuneet, ja nyt näyttää siltä, että optimaalisen hoidon aikana rytmihäiriötahdistinhoidosta todella hyötyvien potilaiden valinta on tehtävä entistä yksilöllisemmin.

Juhani Airaksinen

Masennuslääke tehoaa epämuotoisuuskammoon

Epämuotoisuuskammoa (body dysmorphic disorder) sairastavalla on jatkuvaa ja voimakasta ahdistusta aiheuttava yliarvoinen ajatus omassa ruumiissa olevasta kuvitellusta tai liioitellusta viasta, vaikeimmissa tapauksissa noin kolmasosalla potilaista psykoottinen harhaluulo. Sairaus on useimmiten krooninen ja sen hoito kognitiivisella psykoterapialla on haastavaa. Serotonergiset masennuslääkkeet tehoavat sekä sairauden psykoottiseen että ei-psykoottiseen muotoon.

Tero Taiminen

Auttaako antibiootti sappirakon tulehduksessa?

Sappikivitaudin yleisin komplikaatio on sappirakon tulehdus, kolekystiitti, joka on yleensä aihe päivystysleikkaukseen. Potilas olisi parasta leikata laparoskooppisesti heti ensimmäisen kolekystiitin aikana. Jos syystä tai toisesta leikkaus ei onnistu samalla sairaalajaksolla, kolekystiittipotilasta on totuttu hoitamaan antibiootilla. Onko tästä hyötyä vai haittaa?

Hannu Paajanen

Synnytinelinlaskeuman toteaminen ja hoito

Puolet iäkkäiden naisten gynekologisista leikkauksista tehdään laskeuman takia.

Riikka Aaltonen, Kari Nieminen

Nopea kammiovaste pysyvässä eteisvärinässä – sykkeenhallinnan keinot ja tavoitteet

Kammiovasteen hidastaminen lievittää potilaan oireita ja ehkäisee sydämen vajaatoimintaa.

Olli Arola, Pekka Raatikainen

Lääkäri 2013 -tutkimus Kollegiaalisuus toteutuu lääkärien mielestä hyvin

Lääkäri 2013 -tutkimuksessa yhteistyöhön yhdistetyt kollegiaalisuuden osa-alueet toteutuivat parhaiten.

Lari Saloranta, Elise Kosunen, Markku Sumanen, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Kohti potilaskohtaista sepelvaltimotautiriskin arviointia

Kardiovaskulaaririskin arviointi muuttuu entistä yksilöllisemmäksi, kirjoittaa Petri Kovanen.

Petri Kovanen